Haku

VKL 379/11

Tulosta

Asianumero: VKL 379/11 (2012)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 13.06.2012

Uima-allastiloissa valumaan jätetty käyttövesi Oliko kysymyksessä ilkivaltavahinko? Todistelu

Tapahtumatiedot

Asunto-osakeyhtiön 1970-luvulla rakennetussa kahdeksankerroksisessa kerrostalossa sattui vesivahinko, kun ylimmän kerroksen allashuoneessa auki olleesta käyttövesiletkusta virrannut vesi oli täyttänyt uima-altaan ja yli tulvinut vesi oli päässyt rakenteisiin. Vahinko havaittiin sunnuntaina 31.5.2009, kun uima-altaan alapuolisessa huoneistossa tippui katosta vettä. Huoltomies havaitsi, että allas­huoneen lattialla oli vettä ja käyttövesihana oli auki. Letkusta valui lämmintä vettä. 

I teki kohteessa vahinkokartoituksen 3.6.2009. Kartoitusraportin mukaan vesi oli päässyt rakenteisiin allashuoneen patterien läpivientien ja lattian avonaisten saumojen kautta. Vesi oli tulvinut allashuoneesta alas pesuhuoneeseen portaikon kautta. Vesi oli päässyt rakenteisiin myös portaiden vierustalta laatoituksen reunakohdista.

Asunto-osakeyhtiön puolelta selvitettiin korvausmenettelyn yhteydessä uima-allastilojen käyttämistä. Selvityksen mukaan tiloihin pääsee asukkaiden avaimella ja vain saunomisaikoina. Tiloja käyttivät sekä osakkaat että vuokralaiset. Isännöitsijä hoitaa varauksia. Huoltoyhtiö ja siivousliike tarkastavat tilat aina seuraavana päivänä ennen uusien vuorojen alkamista. Vahinkoa edeltäneenä iltana tiloissa oli ollut noin kymmenen vakiosaunavuoroa. Tilaa tuolloin käyttäneiltä ei ole saatu vastauksia, kun heiltä on kirjeitse tiedusteltu tilan käyttämisestä. Tiedossa ei ole, ovatko käyttäjät käyttäneet vain sauna- ja pesutiloja vai myös uima-allastilaa. Sauna- ja pesutiloista ei yleensä voi havaita sitä, onko uima-allastilan vesihana jätetty päälle. Allashuonetta ei ole remontoitu merkittävästi. Kuluneita silikonisaumoja on korjattu vuosien saatossa. 

Tapauksesta tehtiin poliisille vahingontekoa koskeva tutkintapyyntö. Poliisi ei tutkinut asiaa enemmälti. Korvausta haettiin asunto-osakeyhtiön kiinteistövakuutuksesta ilkivaltaperusteella.

 

Korvausmenettely

Ensimmäinen korvauspäätös

Vakuutusyhtiön ensimmäisen korvauspäätöksen mukaan letkun valumaan jättäminen ei ole aiheuttanut suoranaista esinevahinkoa, vaan rakenteiden vahingot ovat teon seurannaisvahinkoja, jotka ovat syntyneet, kun uima-allas on täyttynyt yli ja lattialle tullut vesi on päässyt rakenteisiin allasosaston patterien läpivientien sekä lattian puutteellisten saumojen kohdista.

Ilkivaltavahinkona korvataan ilkivallan välittömänä ja väistämättömänä seurauksena omaisuuden äkillisestä vahingoittumisesta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Kiinteistön uima-allasosasto ei ole täyttänyt lattian vedenpitävyydelle asetettuja vaatimuksia. Rakenteiden kosteusvahingot eivät ole olleet väistämätön seuraus uima-allasosaston lattialle tulleesta vedestä. Vakuutusyhtiö viittaa Suomen kunnallisteknisen yhdistyksen julkaisuun (7/1975), jossa käsitellään lattiaviemäröintiä sekä patterien läpivientejä allas-osastoissa.

Uudelleenkäsittelypyyntö

Asunto-osakeyhtiön puolelta tehtiin vakuutusyhtiölle uudelleenkäsittelypyyntö, jonka mukaan kerrostalolle ja sen uima-allastilalle on myönnetty rakennuslupa 13.12.1973 ja rakentaminen on aloitettu 24.1.1974. Vakuutusyhtiön korvauspäätöksessä mainitsema julkaisu ei muutoinkaan sovellu kohteen arvioimiseen, koska se ei koske uima-allastilan vedeneristystä, vaan lattiakaivoja ja on annettu kerrostalon rakennusluvan myöntämisen jälkeen.

Kerrostalon uima-allastila ja sen vedeneristys on toteutettu rakennusaikaisen hyvän rakentamistavan mukaisesti. Rakentamisessa ei ole voitu huomioida tilannetta, jossa lattiat lainehtivat vettä ilkivallan johdosta. Tällaisessa tilanteessa vettä pääsee väistämättä rakenteisiin, kun lattiakaivot eivät voi vetää vapaasti tulvivaa vettä. Tilassa on ollut normaalikäytössä riittävät lattiakaivot sekä vedeneristys. Se, että vettä on tulvimistilanteessa mahdollisesti päässyt rakenteeseen patteriläpivientien tai laattasaumojen kautta, ei osoita tilan olevan hyvän rakentamistavan vastaisesti rakennettu. Se ei myöskään osoita, että allasosasto ei täyttäisi vedenpitävyydelle asetettuja vaatimuksia. Asunto-osakeyhtiön puolelta viitataan korjaustöiden valvojan rkm L:n selvitykseen uima-allastilan toteutuksesta. L:n on pitänyt rakenteen toteutusta rakennusaika huomioiden normaalina. Asunto-osakeyhtiön puolelta toimitettiin vakuutusyhtiölle lisäksi selvitystä uima-allastilasta ja sen käytöstä.

Toinen korvauspäätös

Vakuutusyhtiön viittaa antamassaan uudessa korvauspäätöksessä Ra­kennus­insinööriyhdistys Ry:n Talonrakennuksen kosteus- ja vesieristystöiden normaalimääräyksiin vuodelta 1948. Sen mukaan vedenpaine-eristyksellä eristetään kaikki rakennusosat, jotka joutuvat seisovan veden kanssa tekemisiin. Ryhmään kuuluvat myös kylpy- ja suihkuhuoneet, wc:t ja saunat. Lisäksi vakuutusyhtiö viittaa Suomen Kunnallisteknisen Yhdistyk­sen julkaisuun Rakennusten vesijohdot ja viemärit vuodelta 1972. Sen mukaan lattiakaivon asentaminen edellyttää aina, että lattia tehdään vettä läpäise­mättömästä materiaalista ja kaivoon päin viettäväksi. Julkaisun mukaan on erittäin tärkeätä, että kaivo liittyy vesi­eristykseen niin täydellisesti, ettei esiinny sellaista epätiiviyttä, jonka vuoksi vesi voisi joutua alempaan kerrokseen. Lattiakaivoja asennetaan julkaisun mukaan kaikkialle, missä on tarpeen puhdistaa lattia vedellä huuhdellen.

Korvauspäätöksen mukaan vahinkoasia on asunto-osakeyhtiön pyynnöstä käsitelty ilkivaltavahinkona. Ilkivaltaosasta korvataan il­kivallan seurauksena vakuutetulle omaisuudelle aiheutuvia suoranaisia esi­nevahinkoja. Ilkivallalla tarkoitetaan tahallista toisen omaisuuden vahin­goittamista. Korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että vakuutus­ehtojen mukainen korvattava vahinkotapahtuma on aiheutunut.

Tässä tapauksessa ei ole esitetty näyttöä siitä, että hana olisi jätetty tahal­laan auki. Vahinko ei ole myöskään aiheutunut hanan auki jät­tämisestä, vaan siitä, että uima-allasosaston lattialaatoituksessa saumat ja lämmityspattereiden put­kien läpivientikohdat, joista vettä on päässyt rakenteisiin, ovat ol­leet epätiiviitä. Vuonna 1973 voimassa olleet määräykset ja rakentamista koskevat ohjeet ovat edellyttäneet vesitii­viyttä lattialta, johon on asennettu lattiakaivo. Vesitiiviys on olennainen vaatimus sen johdosta, että lattiaviemäröinti pystyy viemäröimään lattialle päätyneen veden siten, ettei vedestä aiheudu haittaa rakenteille. Vakuutusyhtiö katsoo, että uima-­allashuoneen tiiviys lattian osalla ei ole täyttänyt vuonna 1973 voi­massa olleita määräyksiä ja ohjeita. Korvausratkaisua ei muuteta.

 

Valitus

Asunto-osakeyhtiön valituksen mukaan asiassa on riidatonta, että vesivahinko on aiheutunut, kun joku saunaosaston käyttäjistä on saunavuorolla 30.5.2010 ottanut käyttöönsä uima­-allastilassa olleen vesiletkun, avannut vesihanan ja alkanut täyttää allasta seurauksin, että vesi on tulvinut mittavasti yli altaan reunojen. Vahinko on aiheutettu ilmiselvästi tahallisella menettelyllä, jossa vahingon aiheuttajan on täytynyt käsittää tekonsa seuraamukset. Vesiletku ei ole ollut lainkaan saunaosaston käyttäjien käytössä, vaan ainoastaan huoltoyhtiön käytössä. Saunaosaston käyttäjien tehtävänä ei ole ollut uima-altaan täyttäminen, vaan tämä on kuulunut huoltoyhti­ölle. Jo se seikka, että saunaosaston käyttäjä on ottanut oikeudetta huoltoyhti­ön käytössä olleen vesiletkun omaan käyttöönsä ja alkanut omin luvin täyttää allasta, osoittaa ilkivaltaisen ja tahallisen menettelyn.

Ilkivaltaa lukuun ottamatta mitään järkevää syytä altaan täyttämiselle ei ole ollut. Tyhjän altaan täyttäminen kestää noin vuorokauden, joten riippumatta altaassa olleen veden määrästä on poissuljettua, että saunavuoron käyttäjä olisi pyrkinyt saamaan altaan vuoron aikana käyttökuntoon. Vahingonaiheuttaja on jäänyt tuntemattomaksi. Asunto-osakeyhtiö on pyrkinyt selvittämään vahingon­aiheuttajan ja tehnyt rikosilmoituksen polii­sille. Asukkailta ei ole saatu vastauksia tehtyihin tiedusteluihin eikä poliisi ole tutkinut asiaa.

Asunto-osakeyhtiön valituksen mukaan veden joutuminen rakenteisiin on johtunut yksinomaan ilkivallasta, ei vakuutusyhtiön väittämästä puutteellisesta vedeneristyksestä. Valituksessa toistetaan vakuutusyhtiölle toimitetussa uudelleenkäsittelypyynnössä esitettyä ja korostetaan, että kun vettä pääsee vapaasti tul­vimaan lattioilla siten, että lattiakaivot eivät vedä riittävästi, menee vesi väistämättä jotain kautta rakenteeseen. Lisäksi valituksessa huomautetaan, että tilojen alakerran portaita ei voida mil­tään osin pitää märkätilana, jolta edellytettäisiin vedenpitävyyttä.

 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö selvittää vastineessaan tapahtumatietoja ja viittaa ilkivaltaosaa koskevaan vakuutusehtoon. Asiassa ei ole saatu selvitettyä, keneltä ja minkä vuoksi hana on jäänyt vuotamaan. Hana on voinut unohtua auki esimerkiksi vanhukselta, sen auki jääminen on saattanut jäädä huomaamatta esimerkiksi pienten lasten vanhemmilta, se on saattanut jäädä auki isompien lasten vesileikkien jälkeen, joku on saattanut vahingossa osua hanaan, niin että se on auennut tai joku on jostain muusta syystä unohtanut hanan auki. Tilan käyttäjillä on ollut vakiosaunavuoro, joten on todennäköisempää, että hana on jäänyt auki epähuomiossa tai vahingossa kuin että kyseessä olisi nimenomaan tahallinen tarkoitus toisen omaisuuden vahingoittamisesta. Asiassa ei ole esitetty riittävää selvitystä siitä, että kyseessä olisi vakuutusehtojen mukaan korvattava vahinko.

Vastineen mukaan korvattava vakuutustapahtuma edellyttää myös ilkivallan vakuutetulle omaisuudelle aiheuttamaa suoranaista esinevahinkoa. Hyvä rakentamistapa on edellyttänyt aina, että uima-­allastilat ovat lattiarakenteeltaan vesitiiviit, koska altaista roiskuu aina vettä lattialle ja altaasta nousevasta ihmisestä valuu vettä melko paljon. Allastilan lattiat edellyttävät myös vesipesua. Vahinkokartoituksen tehneen I:n toimenpide-ehdotuksissa on mainittu uima-allas­osaston pattereiden sekä laattasaumojen tiivistäminen. Lisäksi kartoitusraportissa todetaan, että mahdollisesti vesi oli päässyt rakenteisiin uima‑allas­osaston pattereiden läpivientien sekä lattialaattojen halkeamien kautta.

Vakuutusyhtiö viittaa myös rkm L:n selvitykseen, jonka mukaan saumat ja kittaukset eivät poikkeuksia lukuun ottamatta kestä 30 vuotta, ja siihen, että uima-allastilaa ei ole remontoitu merkittävästi. Uima-allastila on ollut käyttöikänsä päässä. Rakenteet eivät ole kastuneet hanan auki jäämisestä, vaan rakenteiden puutteellisesta kunnosta johtuen. Vahinko ei siten ole syy-yhteydessä hanan auki jäämiseen eikä kyseessä ole ilkivallalla vakuutetulle omaisuudelle aiheutettu suoranainen esinevahinko. Asiassa on jäänyt lisäksi osoittamatta, että kyse olisi vakuutusehtojen mukaisesta ilkivallasta eli toisen omaisuuden tahallisesta vahingoittamisesta.

 

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

1.6 Ilkivalta

1.6.1 Korvattavat vakuutustapahtumat

Vakuutus korvaa ilkivallan ja tuntemattomaksi jääneen ajoneuvon vakuutetulle omaisuudelle aiheuttamat suoranaiset esinevahingot.

Ilkivallalla tarkoitetaan tahallista toisen omai­suuden vahingoittamista.

Vakuutus korvaa korvattavan vakuutustapahtuman välittömänä, väistämättömänä seurauksena tapahtuneesta omaisuuden varkaudesta katoamisesta tai äkillisestä vahin­goittumisesta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.

1.7 Vuoto

1.7.1 Korvattavat vakuutustapahtumat

Vakuutus korvaa vuodon vakuutetulle omaisuudelle aiheuttamat suoranaiset esinevahingot.

Vuodolla tarkoitetaan nesteen, kaasun tai höyryn virtaamista ennalta arvaamattomasti, äkillisesti ja suoraan rikkoutuneesta tai toimimattomasta:

– kiinteästä vesi-, jätevesiviemäri- tai lämpöjohtoverkosta

– Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ry:n sprinklerisäännöt 1983 täyttävästä sammutuslaitokses­ta

– rakennuksen sisäpuolisesta sade­vesiputkistosta

– vesijohtoverkostoon kiinteästi liitetyistä käyttölaitteista, kuten pesukoneista

– rakennukseen kuuluvista, kiinteästi asennetuista, rakennusta palvelevista putkistoista, säiliöistä tai niihin liittyvistä käyttölaitteista.       

1.7.2 Tapahtumat, joita vakuutus ei korvaa

Vakuutus ei korvaa mm.

– vahinkoa, joka johtuu käyttäjän huolimattomuudesta, kuten hanan auki unohtamisesta

Ratkaisu

Asiassa on osapuolten kesken riitaa siitä, onko asunto-osakeyhtiötä kohdannut ilkivaltavahinko. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusehtojen mukaan kiinteistövakuutuksen vuotovahinko-osasta korvataan vuodon vakuutetulle omaisuudelle aiheuttamat suoranaiset esinevahingot. Ehtojen mukaan vuodolla tarkoitetaan nesteen, kaasun tai höyryn virtaamista ennalta arvaamattomasti, äkillisesti ja suoraan rikkoutuneesta tai toimimattomasta vakuutusehdoissa määritellystä lähteestä. Vakuutusehtoihin otetun rajoituksen mukaan vuotovahinko-osasta ei korvata vahinkoa, joka johtuu käyttäjän huolimattomuudesta, kuten hanan auki unohtamisesta. Vakuutuslautakunta ottaa tällä ratkaisulla kantaa vahingon korvattavuuteen ilkivaltaosasta. 

Vakuutusyhtiö on katsonut asiassa jäävän näyttämättä, että kysymyksessä on vakuutusehtojen tarkoittaman ilkivallan aiheuttama vahinko. Lisäksi vakuutusyhtiö on pitänyt vahingon määräävänä syynä joka tapauksessa allastilan rakenteiden puutteellista vedeneristystä.

Käyttöveteen kytketty letku oli jätetty auki valumaan lämmintä vettä uima-altaaseen. Käytettävissä ei ole nimenomaista selvitystä siitä, kuka letkun on avannut ja minkä takia. Selvityksen perusteella pesu- ja allastilat ovat olleet lukittuna ja talon asukkaiden käytettävissä. 

Vakuutusehtojen mukaan ilkivallalla tarkoitetaan tahallista toisen omai­suuden vahingoittamista. Pelkkää ryhtymistä esimerkiksi allas- tai pesutiloissa vapaasti käytettävissä olevaan vesipisteeseen, kuten puhdistus- tai täyttöletkuun, ei voida lähtökohtaisesti pitää tahallisena omaisuuden vahingoittamisena, vaikka vesipisteen käyttäminen ei kuuluisi tilan palveluja käyttävien henkilöiden tehtäviin. Tahallisesta omaisuuden vahingoittamisesta on kysymys silloin, kun vesipisteen käyttäjän tarkoitus suuntautuu vahingon aiheuttamiseen.   

Vakuutuslautakunnan yleisen käsityksen mukaan ilkivaltavahinkoja voidaan aiheuttaa esimerkiksi avaamalla hanoja ja samalla edesauttamalla veden joutumista rakenteisiin. Tässä tapauksessa kysymyksessä on asuintalon asukkaiden käytössä olevassa lukitussa tilassa tapahtunut vahinko. Allas- tai pesutiloissa oleva vesiletku voi tulla avatuksi tilan käyttäjien toimesta erilaisista syistä. Lautakunta pitää epätodennäköisenä, että ilkivaltaista vesivahinkoa tavoitteleva vahingontekijä johtaisi lämpimän käyttöveden vesiletkun uima-altaaseen jääden odottamaan altaan täyttymistä ja myöhemmin tulvimalla aiheutuvaa vesivahinkoa. On mahdollista, että veden johtamisella on voitu pyrkiä esimerkiksi täyttämään uima-allasta käytettäväksi tai letkun hana on voinut jäädä auki epähuomiossa.

Huomioiden edellä todettu ja se, että asiassa ei ole selvitystä tai viitteitä ilkivaltaisesta menettelystä, Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jäävän selvittämättä, että vahinko olisi aiheutunut vakuutusehtojen tarkoittamasta ilkivaltavahingosta. Kun asiaa ratkeaa tällä perusteella, lautakunta ei ota kantaa vakuutusyhtiön vesieristyksen puutteellisuutta koskevaan väitteeseen. Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa korvausta kiinteistövakuutuksen ilkivaltaosan perusteella.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Laapotti, Uimonen ja Vaitomaa sekä varajäsen Maso. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia