Tapahtumatiedot

Asiakkaan ajoneuvo oli joulukuussa 2013 vaurioitunut parkkipaikalla ja hän haki vakuutuksesta korvausta peltivaurioista. Vakuutusyhtiö päätti lunastaa ajoneuvon. Ajoneuvon luovutuksen jälkeen havaittiin, ettei ajoneuvo enää käynnistynytkään. Vakuutusyhtiö vähensi sovitusta korvauksesta ajoneuvon moottorin korjauskustannukset. Kun asiakas halusikin pitää ajoneuvon itsellään, yhtiö ja asiakas sopivat kertakorvauksesta, jonka suuruuteen asiakas ei kuitenkaan ollut tyytyväinen.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön yhtiön maksaman kertakorvauksen suuruuteen, sillä peltivaurioiden korjauskustannus arvio on ollut noin 6 000 euroa.

Asiakas katsoo myös, että moottorin vianetsintäkulut, jotka yhtiö on myös vähentänyt korvauksesta, eivät kuulu hänelle. Asiakas ei ole hakenut korvausta moottorista vaan ainoastaan peltivaurioista ja hän on halunnut pitää ajoneuvon itsellään.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kertoo, että asiakas on ilmoittanut heille 12.12.2013 sattuneesta parkkipaikkakolarista. Ajoneuvo oli tarkastutettu 20.12.2013 Suomen Vahinkotarkastus SVT Oy:n tarkastusasemalla. Ajoneuvo oli tällöin ajokuntoinen. Koska vaurioiden korjauskustannusarvio ylitti ajoneuvon käyvän arvon, sovittiin asiakkaan kanssa, että ajoneuvo lunastetaan käyvästä arvosta. Käyväksi arvoksi arvioitiin 3 500 euroa.

Ajoneuvon sovittuna luovutuspäivänä asiakas oli tiedustellut vahinkotarkastajalta lupaa hinauttaa ajoneuvo katsastusasemalle. Koska ajoneuvon piti olla ajokuntoinen, tarkastaja ei ollut antanut lupaa hinaukseen. Tämän jälkeen asiakas ilmoitti hinauttaneensa auton itse. Asiakas palautti allekirjoitettuna ajoneuvon luovutusasiakirjat, myös kuntoselvityksen, jossa moottorin ja vaihteiston / voimansiirron kunnon todettiin olevan hyvä. Luovutuksen jälkeen ajoneuvo ei kuitenkaan käynnistynyt. Vikaselvityksessä todettiin, että moottorin 3. sylinterin suutin oli rikki.

Koska luovutetun ajoneuvon kunto ei vastannut tarkastuksessa todettua, on asiakkaalle annettu uusi korvauspäätös, jossa ajoneuvon käyvästä arvosta on vähennetty moottorin korjauskustannusarvion mukainen summa 1081,92 euroa. Summaan sisältyvät myös moottorin vian etsintäkulut. Ajoneuvon käyvän arvon mukaiseksi lunastuskorvaukseksi on näin ollen laskettu 2 418,08 euroa, josta olisi omavastuun vähentämisen jälkeen maksettu korvausta 2 258,08 euroa. Kun asiakas on halunnutkin pitää ajoneuvon, hänelle on tarjottu mahdollisuutta kertakorvaukseen, joka perustuu ajoneuvon käypään arvoon. Ajokuntoisen ajoneuvon vahinkoa edeltävän käyvän arvon ja jäännösarvon erotuksen mukaiseksi kertakorvaukseksi on laskettu 2 000 euroa, josta on omavastuun ja moottorin korjauskulujen jälkeen jäänyt maksettavaa 758,08 euroa.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalle on toimitettu SVT Oy:n selvitykset ajoneuvon kunnosta, laskelmat vahingon määrästä ja moottorin korjauskustannuksista sekä kauppakirja, josta ilmenee, että asiakas on 22.11.2013 ostanut ajoneuvon hintaan 4 100 euroa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiön esittämä kertakorvaussumma perusteltu. Lisäksi arvioidaan, onko vakuutusyhtiö saanut vähentää moottorin vian etsintäkulut asiakkaalle maksettavasta korvauksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan kolarointivakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta sen kaltaisesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä.

Asian arviointi

Vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko ehtojen mukaisesti. Suoranaisen esinevahingon määrä voi olla korkeintaan esineen arvo. Tapauksessa on riidatonta, että ajoneuvon peltivaurion arvioidut korjauskustannukset ylittävät ajoneuvon käyvän arvon. Näin ollen korjauskustannuksilla ei tässä tapauksessa ole merkitystä arvioitaessa maksettavan korvauksen suuruutta.

Asiakas katsoo, että hänen saamansa korvaus on liian pieni. Maksettu kertakorvaus perustuu SVT Oy:n laskelmiin ajoneuvon vahinkoa edeltävästä käyvästä arvosta, jäännösarvosta ja moottorin korjauskustannuksista. Asiakas ei ole väittänyt, että laskelmia ei voisi pitää luotettavina tai esittänyt muita perusteita korvauksen laskemiselle. Asiakas on kertonut, että ajoneuvon moottori on vaihdettu ja ajoneuvo on muutenkin korjattu, joten alkuperäinen lunastushinta on perustunut oletukseen, että moottorin ja vaihteiston/voimansiirron kunto on hyvä. Kun myöhemmin kävi ilmi, että ajoneuvon kunto ei selvästikään vastannut asiakkaan ilmoittamaa, oli yhtiöllä oikeus alentaa korvausta vastaamaan ajoneuvon todellista kuntoa ja arvoa. Lautakunta katsoo, että kertakorvaus on laskettu asianmukaisesti.

Asiakas katsoo, ettei korvauksesta olisi pitänyt alentaa moottorin vian etsintäkuluja. Sopimuksen osapuolilla on velvollisuus ottaa toiminnassaan huomioon toistensa etu. Tästä johtuen vakuutusyhtiön olisi tullut ensin tiedustella asiakkaalta, syytä sille, ettei auto käynnisty. Lisäksi asiakas halusikin pitää auton itsellään saatuaan tietää, että lunastuskorvauksesta vähennetään moottorin korjauskulut. Näin ollen vakuutuslautakunta katsoo, ettei moottorin vian etsintä kuluja olisi pitänyt vähentää asiakkaalle tulevasta korvauksesta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa asiakkaalle lisäkorvauksena moottorin vian etsintäkuluja vastaavan summan 89,52 euroa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Melander, puheenjohtaja
Järvelä, sihteeri

Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vaitomaa