Tapahtumatiedot

Puurunkoisen omakotitalon sokkelissa havaittiin kosteutta kylpyhuoneen kohdalla 12.7.2011. P Oy etsi vuotoa ja teki kohteessa kartoituksia 18.7.2011 al­kaen. Kartoitusraportin mukaan suihkusekoittaja sijaitsi kotelossa ulkoseinän vieressä ja seinä oli sekoittajan ympärillä märkä. Seinä avattiin suihkusekoittajan vierestä. Raportin mukaan käyttövesiputken hanakulma oli aiemmin vuotanut hieman, mutta lattia seinän sisäpuolella oli kuiva eikä kotelossa kulkevissa käyttövesiputkissa ollut vuotoja.

Kartoituksen jatkuessa kylpyhuoneen lattiaan piikattiin reikiä. Vuoto löytyi pintalaatan alla olevasta suojaputkessa kulkevasta kuparisesta putkesta, josta vesi vuosi eristetilaan. Vuotanut putki oli alkuperäinen WC:n käyttövesiputki. P Oy:n raportin mukaan kylpyhuoneen lattiassa oli vesieriste, mutta kylpyhuoneen seinässä ei havaittu vesieristettä. P Oy:n raportin mukaan seinän alaosa oli kastunut suihkuvesistä suihkusekoittajan vastapäisellä seinällä. Kylpyhuone oli raportin perusteella remontoitu 1990-luvulla.

Vakuutusyhtiön tarkastaja kävi kohteessa 12.8.2011. Tarkastusmuistion mukaan suihkusekoittajien ympärillä oli edelleen kosteutta laatoituksen alla seinän korokkeen päällä olevien kolmen laatan alla sekä seinäosuudella kahdeksan laatan alla. Muistion mukaan kosteus johtui siitä, että läpiviennit eivät ole olleet tiiviit ja suihkuvesi oli päässyt laattojen alle. Muistion mukaan seinään oli myöhemmin tehty aukko kylpyammeen kohdalle, jotta vuotava putkilinja oli saatu tulpattua. Seinään oli lisäksi muistion mukaan tehty myöhemmin kaksi muuta aukkoa.

A ja B hakivat kylpyhuoneen korjauskuluista korvausta ottamastaan laajasta kotivakuutuksesta, jossa rakennuksen vahinkojen omavastuuksi oli sovittu 1 000 euroa. Vahinkoasiakirjojen mukaan talon rakennusvuosi oli 1978. Vakuutuskirjan merkinnän mukaan rakennusvuosi oli 1979.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö korvasi P Oy:n piikkausta, kuivausta ja ionisointia koskevan laskun (1 886 euroa), kuivaussähköä koskevan laskun (126,36 euroa) ja purkujätelaskun 711,53 euroa. Lisäksi se korvasi P Oy:n erillisen kartoituslaskun.

Päätöksen mukaan pesuhuoneen lattiarakenteessa vuotavan putken johdosta vakuutuksesta korvataan pesuhuoneen lattian eristetilan kuivaus ja lattiapinnoitteiden uusiminen sekä rakennuksen ulkopuolen panelointien korjaukset täysimääräisesti. Vuotanut putki on iältään 33 vuotta, joten ikäpoistojen vaikutus putken korjauskuluihin on 96 prosenttia.

P Oy:n kartoittaja on vahinkokartoituksessa todennut pintamittarilla pesuhuoneen seinärakenteen märäksi. Putkivuotoepäilyn vuoksi kartoittaja on avannut seinärakennetta suihkusekoittajan läheisyydestä. Epäily oli aiheeton. Päätöksen mukaan suihkuseinällä olevat kosteus sekoittajan läheisyydessä johtui siitä, että sekoittajalle tulevat putkiläpiviennit eivät olleet tiiviit. Suihkuvesiä oli päässyt laattojen alle. Laatoituksen alla oli kipsilevyrakenteinen seinä, mutta ei vesieristystä. Koska seinärakenteessa ei ole todettu vakuutuksen perusteella korvattavaa äkillistä ja ennalta arvaamatonta vuotovahinkoa, ei korvausta makseta seinärakenteiden korjauskustannuksista.

Vakuutusyhtiö ilmoitti esittävänsä 4 508 euron kertakorvausta pesuhuoneen lattian korjauksesta ja ulkoseinän panelointikorjauksista. Kysymyksessä on vakuutuksen perusteella korvattava vuotovahinko, joka korvataan ikäpoistoja vähentämättä.

Vakuutusehtojen kohdan 6.3.1 mukaan korvattavissa LVISA-laitteiden vahingoissa etsintä- ja korjauskuluissa huomioidaan ikäpoistot. Suihkusekoittajan alle tehty aukko ei ole seurausta korvattavasta vakuutustapahtumasta eikä sitä korvata vahingon selvittelykuluna. Kylpyammeen viereen tehty aukko jää piiloon, kun kylpyamme on entisellä paikallaan. Kyseinen aukko on tehty putken kor­jauksen mahdollistamiseksi. Kylpyhuoneen yhteneväisen laatoitusilmeen aikaan­saamiseksi seinät on laatoitettava kokonaan uudelleen. Suihkusekoittajan alle tehdystä reiästä ei ole aiheutunut merkittävää lisävahinkoa, koska kastunut kipsilevyseinä olisi täytynyt muutoinkin korjata. Vain kylpyammeen viereen tehty aukko on aiheutunut vakuutuksesta korvattavasta vakuutustapahtumasta ja tämän johdosta olisi perustelua huomioida vain puolet seinän korjauskustannuksista. Korvausta laskettaessa huomioidaan kuitenkin sovinnollisen ratkaisun saamiseksi koko seinän laatoituksen purku- ja asennuskulut, jotka laskelman mukaan ovat 7 547 euroa. Koska korvattavan vakuutustapahtuman johdosta tehty aukko on aiheutunut putken korjauksesta, vähennetään summasta putken iän mukainen poistoprosentti eli 96 prosenttia, jolloin seinän osalta korvattavan vahingon määräksi jää 301,90 euroa.

A ja B allekirjoittivat korvausesityksen sillä varaumalla, että eivät olleet tyytyväisiä korvaukseen seinän korvauksen osalta. Lisäksi vakuutusyhtiö suoritti korvausta asumisen keskeytymisestä 600 euroa.

Valitus

A ja B pyytävät ratkaisusuositusta seinien korjauksesta maksettavan korvauksen osalta. He huomauttavat, että vakuutusehtojen kohdan 6.3.1 mukaan ikäpoistoja ei vähennetä vian etsimisestä tai vahingon korjaamisesta aiheutuneista rakenteiden avaamis- ja sulkeutumiskustannuksista, jos nämä kustannukset ovat tarpeen vuodon rakennukselle aiheuttaman vahingon korjaamiseksi. Seinien korjauskulut tulee korvata täysimääräisesti, kuten vakuutusehdoissa todetaan. He eivät pidä asianmukaisena korjaustapaa, jossa seinät paikattaisiin toisella laatalla, koska silloin vesieristys olisi pitänyt tehdä rakennusmääräysten vastaisesti.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan korvauspäätöksessä esitettyä. Lisäksi se huomauttaa, että sen tekemiä kustannuslaskelmia ei ole kiistetty. Pesuhuoneen seinässä ei ollut alun perin vesierityksiä, joten sen osalta olisi kysymys vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle rajautuvasta tasonparannuksesta, ei suoranaisesta esinevahingosta. Vakuutuksesta korvattavan vahingon korjaaminen olisi mahdollista toteuttaa kylpyammeen päädyn laatoituksen vaihtamisella ja kylpyhuoneen seinärakenne saatettaisiin vahinkoa edeltävään tasoon.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

3.1 Laaja turva

Laaja turva korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.

6.3.1 Vahingon määrän laskeminen määriteltyjen ikäpoistojen avulla

Vahingon määrää laskettaessa vähennetään omaisuuden uudishinnasta vuotuiset poistot ikäpoistotaulukon mukaisesti. Ehtokohdassa 6.3.2 ja 6.3.3 kerrotaan muun kuin tässä taulukossa olevan omaisuuden vahingon määrän laskemisesta. Ikäpoistoa ei vähennetä käyttöönottovuodelta eikä sitä seuraavalta vuodelta. Käyttöönottovuodella tarkoitetaan sitä vuotta, jolloin esine on otettu käyttöön. Käyttöönottovuosi päättyy kalenterivuoden vaihtuessa riippumatta siitä, mihin aikaan vuodesta esine on otettu käyttöön. Ikäpoisto vähennetään myös vahinkovuodelta.

Taulukkoon merkityn omaisuuden arvoksi jää aina vähintään 10 % uudishinnasta. Atk-laitteille, vaat­teille ja jalkineille, silmä- ja aurinkolaseille, matka­puheli­mille sekä rakennuksen LVISA-laitteille ei kui­tenkaan jää korvattavaa arvoa.

Vahingoittuneen omaisuuden korjauskelpoisuus vaikuttaa vahingon määrän laskemiseen seuraavasti:

             --

• Jos rakennuksen LVISA-laitteisiin kuuluva omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset, josta vähennetään omaisuuden ikään perustuvat poistot.
• Jos irtaimistoon tai rakennuksen LVISA-laitteisiin kuuluvaa omaisuutta ei voida korjata, vahingon määrä on uudishinta, josta vähennetään omaisuuden ikään perustuvat poistot.

Vakuutuksesta korvattavissa LVISA-laitteiden vahingoissa laitteen korjaus- ja asennuskustannusten lisäksi myös vian etsimisestä ja vahingon korjaamisesta aiheutuneista rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannuksista sekä maankaivu- ja täyttökustannuksista vähennetään vahingoittuneen omaisuuden ikään perustuvat poistot.

Ikäpoistoja ei kuitenkaan vähennetä vian etsimi­sestä tai vahingon korjaamisesta aiheutuneista ra­kenteiden avaamis- ja sulkemiskustannuksista, jos nämä kustannukset ovat olleet tarpeen vuodon ra­kennukselle aiheuttaman vahingon korjaamiseksi.

Ikäpoistotaulukon mukaan rakennuksen LVISA-laitteista putkiston, sähköjohtojen sekä polttoaine- ja vesisäiliöiden ikäpoistoprosentti on kolme (3) prosenttia.

6.3.2 Vahingon määrän laskeminen omaisuudelle, jolle ei ole määritelty ikäpoistoja

Omaisuudelle, jota ei ole mainittu ikäpoistotaulu­kossa, vahingon määrä lasketaan kohdissa 6.3.2.1 ja 6.3.2.2 olevien sääntöjen avulla.

6.3.2.1 Uudishinnan mukainen vahingon määrä

Jos omaisuuden arvo on vahinkohetkellä vähintään puolet uudishinnasta ja omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset, kuitenkin enintään omaisuuden uudishinta.

Jos omaisuutta ei voida korjata, vahingon määrä on enintään uudishinta. Jos rakennusta ei korjata, on vahingon määrä kuitenkin enintään omaisuuden käypä arvo vahinkohetkellä.

Ratkaisu

Asiassa on riitaa siitä, millä tavalla kylpyhuoneen seinän korjauskustannukset tulee huomioida vakuutuskorvauksessa. Kylpyhuoneen lattian ja seinien kor­jauskuluista vakuutusyhtiö on tehnyt laskelmat, joiden osalta asia ei ole riitainen.

Vahinkokartoituksessa seinä on ensivaiheessa avattu suihkusekoittajan kohdalta. Seinä oli ollut märkä tältä kohdalta. Kartoitusraportin merkinnän mukaan hanakulma oli vuotanut hieman aikaisemmin. Raportin valokuvan perusteella seinän runko ei ollut vaurioitunut eikä kipsilevyssä näy merkittäviä vaurioita. Vakuutusyhtiön tarkastajan muistion mukaan seinässä oli suihkuvesistä aiheutunutta kosteutta. Samaan seinään oli tehty myöhemmin muita aukkoja, joista yksi liittyi selvityksen perusteella käyttövesiputken rikkoutumisvahinkoon.

Vakuutusehtojen mukaan vesiputkille aiheutuneista vahingoista tehdään kolmen prosentin ikäpoisto käyttövuosien mukaan. Vähennys tehdään ehtokohdan 6.3.1 mukaan myös vian etsimisestä aiheutuneista rakenteiden avaamis- ja sulke­mis­kustannuksista. Ehtokohdan mukaan ikäpoistoja ei kuitenkaan vähennetä vian etsimi­sestä aiheutuneista ra­kenteiden avaamis- ja sulkemiskustannuksista, jos nämä kustannukset ovat olleet tarpeen vuodon ra­kennukselle aiheuttaman vahingon korjaamiseksi.

Vakuutusehdoissa ei ole rakenteille aiheutuneiden vuotovahinkojen osalta määrätty ikäpoistoista eikä ehtoihin ole otettu nimenomaista määräystä, joka koskisi rakenteille aiheutuneen vuotovahingon etsimisestä aiheutuneita kuluja. Kohdan 6.3.1 määräykset koskevat putken vian etsimisestä aiheutuneita kuluja ja sen edellä kuvattu poikkeus rakenteille aiheutuneiden vaurioiden korjaamiseen liittyviä kuluja. Vakuutuskäytännössä vakuutuksesta korvattavan vuotovahingon selvittämiseen liittyvien tutkimus- ja rakenteiden avaamiskulujen on lähtökohtaisesti katsottu kuuluvan vuotovahingon korvauspiiriin.

Tässä tapauksessa vesivahinko havaittiin talon ulkopuolella ja vuodon lähdettä selvitettiin kylpyhuoneessa. Suihkun kohdalla ollut seinä avattiin, koska sillä kohdalla havaittiin kosteutta. Seinän kosteus oli selvityksen perusteella aiheutunut suihkuvesistä. Käytettävissä olevasta selvityksestä ei ilmene, että kartoitusraportissa mainittu vähäinen hanakulmavuoto olisi aiheuttanut rakenteille vuotovahinkoa. Seinän avaamisen syynä on ollut vesivuodon lähteen selvittäminen, eikä kysymyksessä ole ollut esimerkiksi tilanne, jossa rakenteiden avaamisella tai porarei’illä selvitettäisiin rakenteille aiheutuneen vuotovahingon laajuutta. Kysymyksessä on ollut putken vian etsimisestä aiheutunut rakenteiden avaaminen.

Selvityksen perusteella 1990-luvulla korjatun kylpyhuoneen seinissä ei ole ollut vesieristystä. Lattiassa vesieristys taas on ollut. Kylpyhuoneen seinissä on ollut suihkuvesistä aiheutunutta kosteutta eikä selvityksestä ilmene, että putkivuoto tai muu vakuutuksen korvauspiiriin kuuluva vahinko olisi vahingoittanut seinärakenteita. Tällaisessa tapauksessa Vakuutuslautakunta pitää perusteltuna, että vakuutuksesta korvattavan vuotovahingon määrää laskettaessa kylpyhuoneen seinien osuus voidaan jättää huomioimatta.

Kylpyhuoneen seinien uusimisesta aiheutuneet kustannukset rajautuvat vuotovahingon perusteella maksettavan korvauksen ulkopuolelle. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön putken vahingon perusteella seinien vahingosta laskemaa korvausta (talon rakennusvuosi 1978) asianmukaisena. Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa lisäkorvausta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Sario, Uimonen ja Vaitomaa sekä varajäsen Rantala. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA