Tapahtumatiedot

Asunto-osakeyhtiön omistamassa kerrostalossa (rv 1973) sattui vesivahinko, kun rankkasateella 3.7.2011 tasakatolla oleva kattokaivo ei ehtinyt poistamaan vesiä. Vuotovedet kastelivat välipohjaa, huoneistoja ja ulkoseiniä, ja vettä valui myös kellariin. Vauriota oli ainoastaan B-rapun alueella.

L Oy:n raportin mukaan kartoituksessa 7.7.2011 todettiin, että B-rapun kattokaivon sihdin läpimitta oli pienempi kuin A-rapun. B-rapun sihdin halkaisija oli 85 mm ja siitä lähtevä putki oli noin 85 mm. A-rapussa sihti oli halkai­si­jaltaan 135 mm ja putki 95 mm. Raportin mukaan 3.7.2011 kello 8–20 vettä satoi 32,2 mm. Kaivo oli mennyt rankkasateella tukkoon ja vesi oli noussut paloluukkujen ja räystäiden kautta kattorakenteisiin. Vesi oli päässyt leviämään yläpohjassa ilmastointihormien ja -kanavien sekä putkiläpivientien kautta.

Korvausta veden aiheuttamista vahingoista haettiin mm. vuotovahinko-osan ja vesikatteen vuoto-osan sisältävästä kiinteistövakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiön päätöksen mukaan ehtokohdan 3.1.7 mukaisen vuotovahingon korvattavuuden edellytyksenä on, että vesi on vuotanut rakenteisiin kohdassa mainitusta putkistosta. Tässä tapauksessa vahinko on aiheutunut siitä, että sadevesi on päässyt kulkeutumaan katon läpi rakenteisiin. Koska vesivahinkoa ei ole aiheuttanut vakuutusehtojen kohdan 3.1.7 mukaisesta putkistosta vuotanut neste ja koska ulkopuolisen sade- ja sulamisveden aiheuttamat vahingot on nimenomaisesti rajattu pois vakuutuk­sen korvauspiiristä, kyse ei ole korvattavasta vuotovahingosta.

Päätöksen mukaan vesikatevuodon korvattavuuden edellytyksenä puolestaan on ehtokohdan 3.1.8 mukaan, että vesikate on rikkoontunut äkillisen ja ennalta arvaamattoman ulko­puolisen tapahtuman seurauksena. Selvityksen perusteella katolla ei ole havaittu tällaista ulkopuolisen tapahtuman aiheuttamaa vesikatteen rikkoutu­maa. Kyseessä ei ole vesikatteen rikkoutumisesta aiheutunut vuotovahinko. Vahinkoa ei korvata vesikatteen vuotona.

Valitus

Asunto-osakeyhtiön valituksen mukaan vuotovahinko-osasta korvataan vahinkoja, joissa vesi on virrannut rakennuksen sisäpuolisesta sadevesiviemäristä. Vesikatteen vuotona korvataan vesikatteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkopuolisesta tapahtumasta johtuneesta rikkoutumisesta aiheutunut vuotovahinko muulle rakennukselle.

Tässä tapauksessa vahingon on aiheuttanut rakennuksen kattokaivon padottaminen kovalla rankkasateella. Tasakattoisessa rakennuksessa sadevesi johdetaan pois sisäpuolisen viemäröinnin kautta. Kysymyksessä on ollut nimenomaan sisäpuolisen, rakenteeseen kuuluvan sadevesiviemärin tulviminen. Tässä tapauksessa vettä oli tullut niin rankasti, että kattokaivo ei ollut ehtinyt vetämään. Mahdollista on myös se, että kattokaivossa on ollut tukos. Talon rakenteisiin kiinteästi liittyvän kaivon tukkeutumisen on aiheuttanut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, joka puolestaan on johtanut katon rakenteellisen vedenpoistojärjestelmän pettämiseen. Tästä on tasakattoisessa rakennuksessa seurannut veden valuminen rakenteisiin.

Kosteusvauriota ei olisi syntynyt, mikäli kattokaivo ei olisi rankkasateella padottanut. Korvausta ei voida evätä ehtokohdan 3.1.7 vastuunrajoitusehtojen perusteella eikä ainakaan vedoten siihen, että ulkopuolisen sade- ja sulamisveden aiheuttamat vahingot olisi nimenomaisesti aina rajattu pois vakuutuksen kor­vauspiiristä. Väite on ristiriitainen, koska sisäpuolisen sadevesiviemärin putkistosta vuotaneen nesteen aiheuttamat vahingot korvataan, eikä neste kyseisissä putkistoissa voi olla mitään muuta kuin ulkopuolelta tulleita sade- ja sulamisvesiä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan L Oy:n kartoitusraporttiin. Vastineen mukaan vahinkokäsittelyn aikana isännöitsijän ja L Oy:n työpäällikön kanssa käydyissä keskusteluissa ilmeni vielä, että B-rapun sadevesikaivo oli padonnut rankkasateen aikana, jolloin katolle kertynyt vesi oli kulkeutunut rakenteisiin räystäs­linjojen ja läpivientien ylösnostojen kautta. Rakennusteknisesti oikein toteutetussa ta­sakattorakenteessa yksittäisen kaivon padottaminen ei johda vesivahinkoon, vaan ve­si ohjautuu räystäiden yli vesieristyksen pinnalla seinärakenteiden ulkopuolelle. Myös läpivientien ylösnostojen tulee olla selkeästi padotus­korkeuden yläpuolella. Vakuutusehtojen tulkinnan osalta yhtiö toistaa korvauspäätöksessä esitettyä.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

3.1.7 Vuoto

Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto.

Edellytyksenä on, että aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan vakuu­tuksen kohteena olevasta, rakennukseen kuuluvasta kiinteästi asennetusta

• vesijohdosta tai jätevesiviemäri-, lämpö-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta, öljysäiliöstä, sisä­puolisesta sadevesiviemäristä, pore- tai uima-altaan putkistosta taikka näihin kiinteästi liitetystä koneesta, laitteesta tai
• aineen säilytysastiasta --

Vakuutuksesta ei korvata (mm.)

• vahinkoa, jonka on aiheuttanut kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista sadevesiviemäreistä tai syöksytorvista taikka muualta virrannut sade- tai sulamisvesi.

3.1.8 Vesikatteen vuoto

Vakuutuksesta korvataan rakennuksen vesikatteen äkillisestä ja ennalta arvaa­mattomasta ulkopuolisesta tapahtumasta johtuneesta rikkoutumisesta aiheutunut vuotovahinko muulle rakennukselle.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut jään liikkuminen, jään tai lumen paino.

Ratkaisu

Tapauksessa on kysymys siitä, korvataanko rakennukselle aiheutuneet vesivahingot kiinteistövakuutuksen vuotovahinko- tai vesikatteen vuoto-osasta.

Vakuutuksen vuotovahinko-osasta voidaan korvata nesteen aiheuttama vahinko, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan vakuutusehdoissa tarkoitetusta lähteestä, kuten sisä­puolisesta sadevesiviemäristä. Vesikatteen vuoto voidaan ehtojen mukaan korvata, kun se on aiheutunut vesikatteen äkillisestä ja ennalta arvaa­mattomasta ulkopuolisesta tapahtumasta johtuneesta rikkoutumisesta.

Tässä tapauksessa kattokaivo ei ole pysynyt poistamaan tasakatolle kertynyttä sadevettä. Syynä veden kerääntymiseen on ollut kattokaivon vetokapasiteetin loppuminen tai mahdollisesti kaivon tukkeutuminen. Katolle kerääntynyt vesi on noustessaan joutunut paloluukkujen ja räystäiden kautta rakenteisiin. Kysymyksessä ei ole rakennuksen sisäpuolisesta sadevesiviemäristä tai muusta vuotovahinko-osasta tarkoitetusta lähteestä vuotanut neste. Vakuutusehtoihin otetulla rajoituksella on lisäksi rajattu muista lähteistä virranneesta sadevedestä aiheutuneet vuotovahingot korvauspiirin ulkopuolelle. Vakuutuslautakunta ei pidä vakuutusehtojen korvauspiirin määrittelyä tältä osin epäselvänä. Kysymyksessä ei ole vuotovahinko-osasta korvattava vahinko.

Asiassa esitetystä selvityksestä ei ilmene, että rakennuksen vesikate olisi rikkoutunut. Vahinko ei tämän takia voi tulla korvattavaksi vesikatteen vuoto-osasta.

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena. Lautakunta ei suosita asiassa korvausta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Sario, Uimonen ja Vaitomaa sekä varajäsen Rantala. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA