Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana olevan asunto-osakeyhtiön selvityksen mukaan yhtiön rivitalorakennuksen asunnossa 5 todettiin 15.2.2007, että lattialämmitysputki vuotaa huoneiston autotalli-/varastohuoneen alapohjarakenteissa. Vuoto huomattiin siten, että illalla 15.2. lämmitysputkistosta alkoi kuulua lorinaa ja havaittiin, että putkiston paine näytti nollaa. Aiemmin lämmitysjärjestelmään ei ollut tarvinnut lisätä vettä. Kyseessä on seitsemän vuotta vanha rakennus.

Vuotokohtaa alettiin paikallistaa etsimällä merkkejä kosteudesta huoneistojen autotalleista ja varastotiloista. Vakuutuksenottajan mukaan mitään poikkeavaa lämpötilan tai kosteuden suhteen ei huomattu minkään huoneiston kohdalla. Asuntokohtaisia sulkuventtiilejä sulkemalla ja avaamalla sekä putkiston painetta seuraamalla vuoto saatiin paikallistettua huoneiston 5 autotalli-/varastotilaan. Vuotava verkon osa, jakotukki jossa on kaksi linjaa, jätettiin sulkuventtiileillä erotetuksi, jolloin muuhun rakennuksen osaan saatiin lämpökierto taas päälle. Vahinkotilaan järjestettiin tilapäinen lämmitys sähkölämmittimillä. Vakuutusyhtiölle vahingosta ilmoitettiin 16.2.2007.

Seudulla oli ollut kova, ajoittain yli kolmenkymmenen asteen pakkanen 6.-10.2.2007. Tätä seurasi lämpimämpi jakso 11.-18.2.2007, jolloin pakkanen vaihteli nollan ja viidentoista asteen välillä. Vahinkopäivänä 15.2. ilman lämpötila oli noin -5 astetta. 19.-25.2.2007 oli taas kylmempää, pakkasta oli ajoittain 25 astetta.

Korjausliike kävi 21.2.2007 paikallistamassa vuotokohtaa ja totesi toisen lattialämmityspiirin vuotavan jakotukille tulevan nousun kohdalla. Tuolloin toisessa piirissä ei todettu vuotoa ja siihen pantiin lämpökierto takaisin päälle. 22.2.2007 toisenkin piirin kuitenkin huomattiin vuotavan.

Kosteuskartoituksessa 14.3. ja 20.3. varastossa ja autotallissa todettiin useita vuotokohtia lattialämpöputkissa. Raportin mukaan paineet eivät kestä kummassakaan piirissä. Lattiabetonissa on kohonneita kosteusarvoja noin 6 m2 alueella. Syynä kohonneisiin kosteusarvoihin on lattialämmitysputkiston jäätyminen ja vuotaminen. Raportissa on mainittu, että varasto-/autotalli­tilan alapohjarakenteessa kulkee myös lämmin ja kylmä käyttövesiputki. Näissä selvityksen mukaan ei ole ollut vuotoa.

Vahinkotarkastajan puhelinmuistion 27.3.2007 mukaan patteriverkossa on todettu useampi vuoto johtuen putkiston jäätymisestä. Vakuutuksen suojelu­ohjeiden mukaan putkisto on suojattava jäätymiseltä. Maaliskuussa tehdyn kosteuskartoitusraportin mukaan asunnon 5 autotallin lattialämmitysputkisto on jäätynyt ja rikkoutunut useasta kohtaa. Jakotukin luona olleet vuodot oli korjattu, mutta vuotoja oli muuallakin. Tiedossa ei ole mitään ulkoista tapahtumaa, joka olisi johtanut putkiston jäätymiseen. Jos putkiston jäätymiselle ei ole mitään ulkopuolista tapahtumaa tai teknistä vikaa, jäätymistä ei vahinko­tarkastajan mukaan voi pitää äkillisenä ja ennalta arvaamattomana tapahtumana.

Vahinkotarkastajan tarkastuskertomuksessa 10.4.2007 on todettu mm., että putkiston jäätymiselle ei ole todettu mitään erillistä tapahtumaa, joka sitten olisi johtanut jäätymiseen. Rakennus on suhteellisen uusi ja asiallisen näköisesti rakennettu, eikä aikaisemmin ole todettu vastaavaa ongelmaa, joten syy on täysin avoin. Tapahtuma ajoittuu kuitenkin kovien pakkasten jälkeiseen aikaan: tapahtumahetkellä pakkasta oli noin -10 astetta mutta aiemmin huomattavasti enemmän.

Vuotoa 21.2.2007 paikallistanut korjausliikkeen edustaja on puhelimitse vahinkotarkastajalle kertonut, ettei hän ole voinut todeta jäätymiselle mitään erillistä teknistä syytä. Hänen mukaansa jäätyminen on kuitenkin mahdollista, ja hänellä on parhaillaankin lattialämmityksen jäätymistapauksia korjattavana. Vuotokohtia korjanneen putkiliikkeen edustaja on todennut, ettei hänkään tiennyt mitään erillistä tapahtumaa, joka olisi voinut aiheuttaa putkistoon sellaisen tilan, että jäätyminen olisi tapahtunut. Putkiliikkeen edustajan mukaan jäätyminen on mahdollista, mutta harvinaista.

Taloyhtiön mukaan 15.2.2007 todetun putkistovaurion syy on epäselvä. 21.2.2007 paikallistettua vuotokohtaa esiin piikattaessa huomattiin, että että molemmissa piireissä on lattian sisäänmenossa mutkan ulkokaarteessa putkessa muutaman sentin pullistuma. Tällainen vaurio ei taloyhtiön mukaan voi johtua mistään muusta kuin paineen noususta liian suureksi ilmeisesti siksi, että putkeen oli muodostunut jäätulppa ulkoseinän lähelle.

Taloyhtiö katsoo kuitenkin, että 15.2.2007 ollut vuoto ei ole voinut tulla 21.2.2007 paikallistetusta, jäätymisvaurion aiheuttamasta vuotokohdasta. Vakuutuksenottaja perustelee kantaansa sillä, että 15.2.2007 vuoto oli runsasta, mutta 21.2.2007 paikallistetun rikkokohdan ympäristö on todettu kosteuskartoituksessa kuivaksi, eikä kyseisellä alueella ole todettu kosteutta korjaustöissäkään vauriokohdan piikkauksen jälkeen. Vakuutuksenottajan arvion mukaan tapauksessa on kyse siitä, että lämpöputkisto on aluksi 15.2. vuotanut jostain muusta kohdasta ja kastellut mm. alapohjan lämmöneristeitä, ja kun lämpöputkiston vesikierto on 15.2. suljettu huoneiston 5 autotalli-/varas­to­tilan osalta, tilan lämpöputkistoon jäänyt vesi on pakkasen ja eristeiden kastumisen vuoksi päässyt jäätymään ja vaurioittamaan putkistoa muualtakin. Tämä myöhempi vaurioituminen on sitten huomattu 21.–22.2.2007.

Taloyhtiön mukaan putkiston korjaamisesta saaduista tarjouksista halvin oli loppusummaltaan 4.510 eur, josta timanttisahauksen, valun ja putkiston osuus on 2.750 eur. Lisäksi vikojen paikallistamisesta on kertynyt kustannuksia.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö korvasi vuotokohdan paikallistamisesta ja kosteuskartoituksesta aiheutuneet kustannukset. Muulta osin kielteisen korvauspäätöksen perusteluissa on todettu, että rajoitusehtokohdan 206.2 mukaan vakuutus ei korvaa putken jäätymisestä aiheutunutta vahinkoa, eikä tässä vahinkotapahtumassa ole havaittu mitään muuta erillistä syytä vahingon syntyyn.

Yhtiön sisäinen oikaisumenettely

Oikaisupyynnössään vakuutuksenottaja vaatii korvausta putkiston korjauskuluista sekä seurannaisvahinkona syntyneen vuotovahingon korvaamista. Putkiston korjauskustannukset olivat 2.750 eur, seurannaisvahingon osalta korjaustyö on kesken ja kustannusarvio on 1.760 eur.

Ehtokohdassa 206.2 ei ole jäätymistä koskevaa rajoitusehtoa. Vahinkotarkastaja on viitannut suojeluohjeeseen, jonka mukaan putkistoa on suojeltava jäätymiseltä. Tässä taloyhtiö katsoo suojanneensa putket jäätymiseltä niin hyvin kuin mahdollista. Se, että putket tästä huolimatta ovat päässeet jäätymään, on ennalta arvaamatonta. Tapauksessa ei ole kyse esim. siitä, että ovi olisi jätetty tuntikausiksi auki, jolloin rakenteet olisivat päässeet kylmenemään. Tilat olivat normaalilämpöiset (+20 astetta), kun vikaa paikallistettiin 15.2.2007.

21.2.2007 vuotokohta paikallistettiin toiseen piiriin. Toiseen, ehjäksi oletettuun, kytkettiin lämpö takaisin päälle. 22.2.2007 toisenkin piirin huomattiin vuotavan ja ilmeni, että sekin oli ollut jäässä ja rikkoutunut. Taloyhtiö katsoo edelleen, että näihin jäätymisvaurioihin syynä on lämpökierron sulkeminen 15.2.2007, eristeiden kastuminen vuotovesistä 15.2.2007 ja se, että kovien pakkasten aikana lattian reunoihin ja alapuolisiin rakenteisiin oli varautunut suuri kylmä massa.

Alkuperäinen, 15.2.2007 todettu putkivaurio on todennäköisesti saanut alun kovan pakkasen aikana 5.-10.2.2.007, jolloin putkiston lämpötila ja paine oli korkeimmillaan mutta putken lujuus heikoimmillaan. Alkuperäistä vikapaikkaa ei ole voitu paikallistaa, koska seurannut jäätyminen rikkoi putken monesta kohtaa. Alkuperäisen putkirikon syytäkään ei siten ole voitu selvittää. Sinänsä taloyhtiö pitää vahinkotapahtuman kulkua selvänä, kyseessä on äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkoutuminen, tapausta ei ole mainittu rajoitusehdoissa ja suojeluohjeita on noudatettu.

Vakuutusyhtiön sisäisessä oikaisumenettelyssä annetussa ratkaisussa on todettu mm., että toimitetuista asiakirjoista ei käy ilmi mitään muuta mahdollista syytä putken rikkoutumiselle kuin sen jäätyminen, ja jäätymisvahingot on rajattu pois vakuutuksen piiristä. Vakuutuksenottajan tulee voida osoittaa, että kyseessä on vakuutuksesta korvattava vahinko.

Lausuntopyyntö

Vakuutuksenottaja katsoo, että 15.2.2007 todettu vuoto oli äkillinen, koska lämmitysjärjestelmään ei aiemmin ollut pitänyt lisätä vettä. Vuodon syytä yritettiin selvittää uusien vahinkojen välttämiseksi ja korvausvastuullisen selvittämiseksi, mutta syytä ei ole saatu selville.

Jäätymistä on epäilty, koska viikkoa aiemmin oli kova pakkanen. 15.2.2007 todetussa vahingossa ei kuitenkaan ole voinut olla kyse jäätymisestä: jos lämmitysputkisto olisi jäätynyt, tilat olisivat alkaneet jäähtyä nopeasti lämmityksen katkettua, mutta 15.2. niiden todettiin olevan normaalilämpöisiä (+20 astetta). Kyse ei siten ole esim. siitä, että ovi olisi jäänyt raolleen. Jos lämpöputkisto olisi ollut jäässä, se olisi alkanut vuotaa vasta kun putket olisi sulatettu ulkopuolisella lämmityksellä, mutta mitään ulkopuolista lämmitystä ei ennen 15.2. sattunutta vahinkoa ollut. Jos lämmitysputket olisivat jäätyneet, myös samassa alapohjarakenteessa kulkevat käyttövesijohdot olisivat jäätyneet, mutta näin ei ole tapahtunut.

Vuodon rajaamisen jälkeen huoneiston 5 varasto-/autotallitiloihin pantiin sähkölämmittimet ja tilattiin vuodon paikallistaja. Hän paikallisti 21.2.2007 vian toisen piirin alkuun. Hän tyhjensi piirin, joka siis oli tuolloin sula. Toisen piirin venttiilit hän avasi oletettuaan sen olevan ehjä. Tila oli lämmin, eikä vuodon paikallistaja osannut epäillä toisen piirin voivan olla jäässä. Seuraavana yönä lämmitysjärjestelmän vedet olivat taas vuotaneet, koska 21.2.2007 käyttöönotettu piiri olikin ollut vaurioitunut. Taloyhtiö katsoo edelleen, että lämmitysputkisto oli päässyt jäätymään sen vuoksi, että kierto oli 15.2.2007 jouduttu katkaisemaan. Sittemmin putki oli sulanut ja vuotanut 21.–22.2.2007.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksessä on todettu, että vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata putken jäätymisestä aiheutunutta vahinkoa. Vakuutusehdoissa ei taloyhtiön mukaan kuitenkaan ole tällaista rajoitusta. Vakuutuksen suojeluohjeiden mukaan putkistoa on suojattava jäätymiseltä, ja näin tässä tapauksessa on tehty. Jos vakuutusyhtiö yksiselitteisesti ei korvaisi jäätymisvaurioita, sen pitäisi olla vakuutusehdoissa erikseen mainittuna. Korvauksen epääminen suojeluohjeen perusteella edellyttäisi jonkinlaista laiminlyöntiä, jota tässä tapauksessa ei ole.

Vakuutusyhtiö on myös katsonut, ettei tapahtuma ollut äkillinen. Taloyhtiö puolestaan katsoo, että vahinkotapahtuma on ollut kaksivaiheinen: ensin putkivuoto 15.2.2007 ja sitten jäätyminen. Jäätymisen on täytynyt tapahtua heti vuodon jälkeen, koska 21.2.2007 putki on ollut jo sulana. Se, että 21.2.2007 paikallistetusta selvästi jäätymisen aiheuttamasta rikkoutumisesta putken alussa ei löytynyt lainkaan kosteutta, osoittaa, että jäätymisen tapahtuessa kierto on ollut suljettuna. Tätä vahinkotapausta voitaisiin käsitellä myös kahtena erillisenä vahinkotapahtumana, jotka molemmat taloyhtiön mielestä ovat korvattavaksi tulevia.

Vakuutusyhtiö on korvannut vuodon etsintäkulut muttei putkiston korjauskuluja, jotka ovat n. 3.700 euroa. Kaikkia laskuja ei vielä ole saatu.

Vakuutusyhtiön vastine

Kiinteistövakuutusehtojen kohdan 206.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen omaisuusvahingon, jonka syynä on mm. LVIS-tekniikan rikkoutuminen tai käyttölaitteen nestevuoto. Vakuutuksen rajoitusehtojen kohdan 206.2 mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu mm. kulumisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta syystä, huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä tai virheellisesti suunnitellulle, rakennetulle, asennetulle tai käyttöohjeen vastaisesti käytetylle omaisuudelle.

Vakuutusyhtiö toteaa korvanneensa vesivuodon kartoituksesta syntyneen kulun ja kosteuskartoituksen. Lattialämmitysputken korjauksen aiheuttamaa kulua ei ole korvattu.

Vahinkotapahtumassa on ollut kyse 7 vuotta vanhan taloyhtiön yhden huoneiston autotallin ja varastotilan lattian lämmitysputkien rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta. Vakuutuksenottaja ei ole pystynyt osoittamaan äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa tai syytä siihen, miksi lattian lämmitysputket eivät ole toimineet. Vakuutuksenottajan mukaan syy on mahdollisesti ollut putkien jäätyminen kovan pakkasen aikana muutama päivä ennen vahinkopäivää.

Yhtiö katsoo, että pakkasen ja jäätymisen aiheuttama vahinko ei pääsääntöisesti ole äkillinen tai ennalta arvaamaton tapahtuma. Ei ole tavatonta, että Suomessa lämpötila voi talvella etenkin yöaikaan laskea -30 asteeseen. Rakennuksen putkien tulee olla siten asennettu ja lämpöeristetty, etteivät putket missään oloissa ole miinuslämpötilan puolella. Jos putket eivät täytä näitä vaatimuksia, kyseessä on suunnittelu-, asennus- tai rakennusvirhe. Lattialämmitysputkissa tulee myös kiertää riittävän lämmintä vettä. Tässä tapauksessa virhe saattaa olla myös automatiikassa, joka ei huolehdi siitä, että verkostoon lähetetään riittävän lämmintä vettä, tai suntissa, joka säätää minkä lämpöistä vettä lämmityspiiriin menee.

Suomen rakennusmääräyskokoelman C2 kohdassa 8.1, laitteistojen suunnitteluperiaatteet ja vesivuodon havaitseminen, todetaan että kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston sekä ilmanvaihto-, lämmitys- ja jäähdytyslaitteistot niihin liittyvine laitteineen on suunniteltava, rakennettava ja varustettava siten, että mahdollinen vesivuoto voidaan havaita niin aikaisin, ettei se ehdi aiheuttaa laajaa vesi- tai kosteusvahinkoa. Putket, kanavat ja laitteet on sijoitettava, eristettävä tai varustettava siten, ettei vesi putkistoissa jäädy ja ettei putkien, kanavien tai laitteiden pinnoille tiivisty haitallisesti vettä tai tiivistyvä vesi on johdettava pois haittaa aiheuttamatta.

Tapauksessa vakuutuksenottaja ei ole voinut osoittaa äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa, josta lattian lämmitysputkien rikkoutuminen olisi aiheutunut. Useat vakuutuksenottajan käyttämät asiantuntijat ovat arvelleet, että putkien rikkoutumisen olisi aiheuttanut alueella muutamia päiviä aiemmin ollut erittäin kylmä sää ja seurannut lämmitysvesiputkiston jäätyminen.

Rakennusmääräysten mukaan erityisesti lämmitysputket on sijoitettava, eristettävä ja asennettava siten, ettei vesi putkistoissa jäädy. Kiinteistövakuutusehtojen kohdan 206.2 mukaan vakuutus ei korvaa virheellisesti asennetulle tai rakennetulle omaisuudelle aiheutunutta vahinkoa.

Yhtiö ei maksa lisäkorvausta.

Lisäkirjelmä

Lisäkirjelmässään lausunnonpyytäjä painottaa, että alkuperäisen putkirikon syynä ei ollut jäätyminen, ja alkuperäistä rikkoa seurannut jäätyminen ei tapahtunut kovan pakkasen aikaan vaan 4,5 vuorokautta pakkasen hellittämisen jälkeen.

Taloyhtiö toteaa, että autotalleissa ei ole mitään termostaatteja tms., joten lämmitysteho riippuu vain taloyhtiön yhteisestä säätöjärjestelmästä, joka ohjaa lämmitystä ulkolämpötilan mukaan. Jos autotallin piirin jäätyminen olisi tapahtunut kovan pakkasen aikana, lämmitys olisi toiminut kolmasosateholla viiden päivän ajan pakkasen ollessa keskimäärin -10 astetta. Ehjä putkisto olisi pitänyt tilan +20 asteessa eli 30 astetta ulkoilmaa lämpimämpänä, kolmasosateholla toimiva jäätynyt putkisto olisi pitänyt tilan lämmön vain 10 astetta ulkoilmaa lämpimämpänä, jolloin autotallin lämpö olisi ollut nollassa.

15.2.2007 vuotokohtaa paikallistettaessa kuitenkin todettiin, että autotallin lämpötila oli normaali +20 astetta. Vikaa ei olisi tarvinnut etsiä tunteja, jos autotallin lämpötilan olisi huomattu selvästi poikkeavan normaalista. Jos varaston piiri olisi jäätynyt, olisi varaston lämmitys katkennut kokonaan, ja vika olisi ollut nopeasti paikallistettavissa.

Taloyhtiön lämmitysautomatiikassa ei ole ollut mitään virhettä, jota vakuutusyhtiön vastineessa on epäilty. Sama yhteinen automatiikka ohjaa kaikkia taloyhtiön lämmitettäviä tiloja, ja kaikissa tiloissa oli normaali lämpötila myös kovien pakkasten aikana 5.-10.2.2007. Myöskään muiden huoneistojen identtisten autotallien putkistot eivät jäätyneet, vaikka lämmityskierto oli poikki useita tunteja 15.2.2007 alkuperäisen putkivaurion tapahduttua.

Taloyhtiö pitää vahinkotapahtuman kulkua selvänä. Selvittämättä on jäänyt vain alkuperäisen putkirikon syy. Jos tätä alkuperäistä rikkoa seurannutta ennalta arvaamatonta jäätymistä ei olisi tapahtunut, alkuperäisen rikon syy olisi saatu selville. Yksikään vakuutusyhtiön mainitsemista asiantuntijoista ei ole perehtynyt tarkemmin kyseisten rakennusten tekniikkaan ja alkuperäisen putkirikon tapahtumiin ja olosuhteisiin. Näille asiantuntijoille annetut toimeksiannot eivät ole sisältäneet vuotojen syiden selvittämistä. Kosteuskartoitusraportin maininta putkistojen jäätymisestä pitää paikkansa, sillä jälkim­mäinen vuoto johtuu putkiston jäätymisestä 15.2.2007 jälkeisenä aikana.

Taloyhtiön mukaan talon lämmitysjärjestelmä on suunniteltu ja rakennettu asianmukaisesti ja talon lämmönkulutus on aivan normaali. Jos lämmitysputket olisi määräysten vastaisesti asennettu niin, että ne jäätyvät, tämä olisi jo niin suuri virhe, että se näkyisi talon tilojen lämpötiloissa. Viitteistä mistään käyttövirheistäkään ei ole. Automatiikka on hoitanut lämmitysjärjestelmän säätämisen, ja se on toiminut moitteettomasti. Mitään käyttötoimenpiteitä ei ole tarvittu vian rajaamisen lisäksi.

Se, että ensimmäinen putkirikko sattui pakkasella, ei taloyhtiön mukaan mitenkään osoita sitä, että rikko johtuisi jäätymisestä. Suljetussa järjestelmässä putkiston paine vaihtelee lämpötilan mukaan ja on suurin kovalla pakkasella, kun lämmitysvesi on lämpimintä ja muoviputken lujuus alhaisimmillaan. Myös putkien suuret ja nopeat lämpötilanvaihtelut, jotka voivat olla haitallisia, ajoittuvat talveen.

Vakuutusyhtiö ei antanut asiassa lisävastinetta.

Vakuutuslautakunnan lausunto

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 31 §:n mukaan vakuutussopimukseen voidaan ottaa määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä, tai määräyksiä siitä, että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai siitä huolehtivalla henkilöllä tulee olla määrätty kelpoisuus (suojeluohjeet).

Vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita.

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Tapaukseen sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen kohdan 206.1 (”Korvattavat vahingot”) mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon, jonka syynä on mm. LVIS-tekniikan rikkoutuminen, käyttölaitteen nestevuoto tai vesikaton rikkoutuminen seuraavasti:

• vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- tai konetekniikan äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkoutuminen, sekä rikkoutumisen tai viemärin tukkeutumisen välittömänä seurauksena aiheutunut vuotovahinko. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai laitteesta.
• käyttölaitteen, kuten pyykin- tai astianpesukoneen äkillinen vesivuoto, kun käyttölaite on kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä liitetty vesijohto- ja viemäriverkkoon ja liitetty vesijohtoon sulkuventtiilillä
• vesikalusteesta äkillisesti ja yllättäen virrannut vesi; vesikalusteella tarkoitetaan hanaa, wc:n vesisäiliötä tms., joka on liitetty vesijohtoverkostoon kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä
• vesikaton ennalta arvaamaton äkillinen ulkoapäin tapahtunut mekaaninen rikkoutuminen ja siitä aiheutunut vahinko kiinteistöturvalla vakuutetulle omaisuudelle.

Vakuutuksen rajoitusehtojen kohdan 206.2 mukaan vakuutusturva ei korvaa mm. vahinkoa, joka aiheutuu

• kulumisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta syystä
• virheellisesti suunnitellulle, rakennetulle, asennetulle tai käyttöohjeen vastaisesti käytetylle omaisuudelle
• huollon tai kunnossapidon laiminlyönnistä.

Vakuutukseen sovellettavien suojeluohjeiden kohdan 442.4 (”Vuotovahinkojen torjunta, vesi- viemäri- ja lämpöputkistot”) mukaan putkistot on suojattava jäätymiseltä.

Vahinkotapahtuma ja riitakysymys

Vakuutuksenottajana olevan taloyhtiön huoneiston 5 autotalli-/varastotilan lattiarakenteet ovat kärsineet vesivahinkoa. Selvityksissä on ilmennyt, että tilan lattian lämpöputkistot ovat rikkoutuneet ja niissä on useita vuotokohtia. Riidatonta on, että näistä ainakin osa johtuu putkien jäätymisestä.

Riitakysymyksenä on se, onko vakuutusyhtiö velvollinen kiinteistövakuutuksen perusteella korvaamaan sattuneen rikko- ja vuotovahingon. Vakuutusyhtiö on katsonut, että vahingon syyksi ei ole osoitettu muuta kuin putkiston jäätyminen. Yhtiö on aluksi vedonnut vakuutuksen suojeluohjeisiin ja sittemmin katsonut, että putkistojen jäätyminen on osoitus siitä, että ne oli suunniteltu, rakennettu tai asennettu väärin, jolloin yhtiöllä on oikeus kieltäytyä korvaamasta vahinkoa rakennusvirhettä ym. koskevan rajoitusehdon perusteella.

Vakuutuksenottaja puolestaan on katsonut, että 15.2.2007 todettu putken rikkoutuminen ei voi johtua putken jäätymisestä. Lämmitysputkista on 15.2.2007 huoneiston 5 varasto-/autotallitilan osalta jouduttu katkaisemaan kierto, minkä jälkeen ne ovat järjestetystä tilapäislämmityksestä huolimatta voineet jäätyä ja vaurioitua.

Jäätymisvahinkojen korvattavuus vakuutusehtojen mukaan

Vakuutusyhtiö on viime vaiheessa perustellut kielteistä korvausratkaisuaan sillä, että putken jäätyminen ja rikkoutuminen on osoitus rakennusvirheestä, eikä vakuutuksesta ehtojen mukaan korvata rakennusvirheestä aiheutuneita vahinkoja.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutuksessa on myös vuotovahinkojen ehkäisemistä koskeva suojeluohje, jonka mukaan putkistoja on suojeltava jäätymiseltä. Tähän seikkaan taloyhtiökin on kirjelmissään kiinnittänyt huomiota. Suojeluohjeiden tarkoituksena on ohjata vakuutettuja ehkäisemään ja rajoittamaan korvattavien vahinkojen syntymistä. Jos rajoitusehtojen kohta 206.2 merkitsi mm. sitä, että putkistojen jäätymisestä aiheutuneita vahinkoja ei lainkaan korvattaisi vakuutuksesta, vakuutukseen ei lautakunnan käsityksen mukaan olisi lainkaan ollut tarpeen ottaa putkien jäätymisvahinkojen ehkäisemistä koskevaa suojeluohjetta kohtaan 442.4. Vakuutusyhtiön esittämä rajoitus­ehdon tulkinta merkitsisi näin ollen sitä, että vakuutusehdoissa olisi sisäistä ristiriitaisuutta.

Jotta ehtokohdalle 442.4 jäisi itsenäistä merkitystä ja vakuutusehdot tältä osin muodostaisivat loogisen kokonaisuuden, Vakuutuslautakunta tulkitsee ehtoja siten, että putkiston äkillinen rikkoutuminen ja siitä johtuva vuotovahinko rakenteille on ehtokohdan 206.2 estämättä korvaukseen oikeuttava tapahtuma silloinkin, kun vaurioituminen johtuu jäätymisestä. Jos jäätymiseen ja rikkoutumiseen on vaikuttanut vakuutetun vähäistä suurempi huolimattomuus, vakuutusyhtiöllä on oikeus alentaa korvausta suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella.

Korvattavuus tässä tapauksessa

Tapauksessa jää epäselväksi, oliko lämmitysputki jäässä jo 15.2.2007 vai tapahtuiko jäätyminen vasta tämän jälkeen, kun kierto oli katkaistu. On siis epäselvää, onko jäätyminen tämän vahinkotapahtuman alkusyy vai alkuperäistä vahingon syytä seurannut lisävahinkoja aiheuttanut syy. Koska Vakuutuslautakunta on edellä katsonut myös jäätymisestä johtuvat rikkoutumis- ja vuotovahingot vakuutusehtojen mukaan korvattaviksi vahingoiksi, vahingon alkusyyn tarkalla selvittämisellä ei lautakunnan käsityksen mukaan ole vahingon korvattavuuden kannalta olennaista merkitystä. Vaikka siis oletettaisiinkin, että putki oli jäätynyt jo ennen 15.2.2007 ja tämän vuoksi rikkoutunut, vahinko on edellä todetun perusteella ehtojen mukaan korvattava.

Vakuutuslautakunta katsoo lisäksi, ettei tapauksessa esitetty selvitys osoita taloyhtiön menetelleen huoneiston 5 autotalli-/varastotilojen lämmityksen tai lämmitysputkien eristämisen tms. suhteen huolimattomasti. Selvitys ei osoita, että vaurioitunut tila mitenkään poikkeaisi taloyhtiön muista vastaavista tiloista, joissa kyseisenä aikana ei ole syntynyt vaurioita. Selvitys ei siten osoita, että vakuutusyhtiöllä olisi oikeus alentaa korvausta suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella.

Ratkaisusuositus

Edellä esitetyn perusteella Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa huoneiston 5 varasto-/autotallitiloissa sattuneen putken rikkoutumis- ja vuotovahingon ehtojen mukaisesti.

Vakuutustapahtumien lukumäärän osalta lautakunta katsoo vielä, että selvityksen perusteella 15.2.2007 jälkeen tilannetta ei ennen 21.–22.2.2007 tapahtunutta kastumista ollut saatu siten normalisoitua, että vahinkokokonaisuutta olisi perusteltua käsitellä kahtena erillisenä vakuutustapahtumana. Vakuutus­yhtiöllä on siten oikeus tehdä asiassa yksi omavastuuvähennys.

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Laapotti ja Sario sekä varajäsenet Ilveskoski ja Maso. Sihteerinä toimi Raulos.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Taipale
Sihteeri Raulos