Tapahtumatiedot

A (s. 1958) liukastui 30.11.2012 noin klo 11.15 B:n kaupungin ylläpitämällä jalkakäytävällä ja hänen ranteensa murtui.

Korvausta A:n henkilövahingosta haettiin B:n kaupungin vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on antanut asiassa korvauspäätökset 17.1.2013 ja 12.3.2013, minkä lisäksi asia on käsitelty vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakuelimessä 1.4.2014. Vakuutusyhtiö on katsonut, että B:n kaupunki ei ole korvausvastuussa A:n liukastumisvahingosta. Vahingon sattuessa on vallinnut myrsky ja lumisade on ollut runsasta. Tällaisessa tilanteessa hiekoittaminen on jokseenkin hyödytöntä. Ennen myrskyn alkua hiekoitus on hoidettu asianmukaisesti. Vahinko ei ole aiheutunut B:n kaupungin laiminlyönnistä jalkakäytävän kunnossapidossa, joten vahinkoa ei korvata vastuuvakuutuksesta.

Valitus

Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan valituksessa A katsoo, että B:n kaupunki on aiheuttanut hänen henkilövahinkonsa laiminlyömällä jalkakäytävän kunnossapidon ja että vahinko tulee siten korvata vastuuvakuutuksesta. Vahinkopaikka on A:n liukastuessa olut muhkurainen ja jäinen lumipinnan alla. A pitää kunnossapitotöistä huolehtineen yrityksen selvityksiä jalkakäytävän hiekoituksesta ristiriitaisina ja tietoa hiekoituksesta 29.11.2012 epäuskottavana, koska samalla paikalla oli jo 29.11.2012 tapahtunut toinen liukastuminen. Vakuutusyhtiö on vedonnut myrskyyn, mutta myrskyn saapuminen on ollut ennalta tiedossa ja kaupungin on tullut varautua siihen. A viittaa Freemeteo.com- ja WolramAlpha.com -sääpalveluista hankkimiinsa tietoihin ja katsoo, ettei myrsky hänen liukastuessaan ole vielä ollut pahimmillaan ja että liukkaudentorjunta ei olisi ollut ylivoimaista. Lisäksi vahinkoviikolla oli ennen myrskyä satanut räntää ja vettä ja sää pakastunut alkuviikosta, mikä on voinut johtaa jäätymiseen. Mitään liukkaudentorjuntaa ei kuitenkaan ole huoltoyhtiön selvitysten mukaan suoritettu. A katsoo, ettei kaupunki ole asianmukaisesti huolehtinut liukkaudentorjunnasta ennen myrskyn alkua. Liukkaudentorjunta alueella on muutenkin ollut puutteellista koko talven 2012–2013 ajan, miltä osin A on oheistanut valitukseen valokuvia ja alueen muiden asukkaiden lausuntoja.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan aiemman kantansa.

Yhtiö viittaa jalkakäytävän kunnossapidosta ja säätilasta saamiinsa selvityksiin. Teiden kunnossapitoa hoitava yritys on ilmoittanut, että 29.11.2012 tehdyssä tarkastuksessa alueen tiet olivat sulia ja hyvässä käyttökunnossa. 29.11. tehtiin hiekoitus aikavälillä 10–12. Vahinkopäivänä 30.11. jalkakäytävät on aurattu aikavälillä 1.30–3.00. Ilmatieteen laitokselta puhelimitse saatujen tietojen mukaan vahinkopäivää edeltäneenä päivänä 29.11. on alkanut nk. Antti-myrsky. Sademäärä 29.11. on ollut 13,3 mm ja lämpötila -2 – -3 celsiusastetta. Vahinkopäivänä 30.11.2012 sademäärä on ollut 12,1 mm ja lämpötila -4 – -8 celsiusastetta.

Yhtiö on todennut, että korvausvastuun syntyminen A:n liukastumisvahingosta edellyttäisi B:n kaupungin tuottamusta eli jalkakäytävän kunnossapidon laiminlyöntiä. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että teiden kunnossapidon suhteen vallitsee korostunut huolellisuusvelvollisuus. Kuitenkaan toimijalta ei voida edellyttää kykyä voittaa mahdottomia esteitä. Olennaista on, onko kaupungilla ollut mahdollisuus toimia tilanteissa toisin ja estää vahingon syntyminen. Jatkuva lumisade mitätöi hiekoituksen vaikutuksen ja hiekoittaminen sateen aikana on siksi hyödytöntä. Olennaista on, onko liukkaudentorjunnasta huolehdittu asianmukaisesti ennen lumisateen alkua. Kunnossapitoyrityksen selvityksen perusteella vakuutusyhtiö katsoo, että liukkaudentorjunta on ollut asianmukaista eikä B:n kaupunki siten ole A:n henkilövahingosta korvausvastuussa. Korvausvastuun puuttuessa vahinkoa ei tule korvata vastuuvakuutuksesta.

Vakuutuksenottajan vastine

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottajana olevalle B:n kaupungille tilaisuuden antaa asiassa vastineensa. Kaupungin puolesta on ilmoitettu lautakunnalle, ettei kaupungilla ole asiassa lisättävää.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot ja lainsäädäntö

Julkisyhteisön vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 203.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutusturva korvaa vakuutuksenottajana olevan yhteisön toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon (…) joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 3 §:n (15.7.2005/547) 1 momentin mukaan kadun kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn, tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. 3 §:n 4 momentin mukaan kadun kunnossapito käsittää myös ne toimenpiteet, jotka talvella ovat tarpeellisia kadun pysyttämiseksi 1 momentin mukaisessa kunnossa, kuten lumen ja jään poistamisen, kadun pinnan pitämisen tasaisena, liukkauden torjumisen, liukkauden torjumiseen käytetyn kiviaineksen poistamisen sekä katuojien, sadevesikourujen ja -kaivojen avoinna pitämisen.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kyse siitä, onko B:n kaupunki korvausvastuussa A:n liukastumisvahingosta ja tuleeko vahinko siten korvata B:n kaupungin vastuuvakuutuksesta. A on liukastunut 30.11.2012 noin klo 11.15 B:n kaupungin ylläpitämällä jalkakäytävällä sillä seurauksella, että hänen ranteensa on murtunut.

Jalankulkijoille tarkoitetut kevyen liikenteen väylät tulee pitää talvella hiekoituksen avulla turvallisina kulkea. Kulkuväylien kunnossapidosta vastaavan kaupungin edellytetään huolehtivan siitä, että kulkuväylät hiekoitetaan sääolosuhteiden edellyttämällä tavalla. Kadun kunnossapitovelvollinen voi vapautua korvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että liukkaudentorjunta on hoidettu asianmukaisesti, että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista. Jatkuvan, runsaan lumisateen aikana hiekoitusta tai muita liukkaudentorjuntatoimenpiteitä ei edellytetä, koska lumisade käytännössä mitätöi liukkaudentorjunnan vaikutuksen. Tällöin on korvausvastuun syntymisen kannalta olennaista, onko kadun liukkaudentorjunnasta huolehdittu asianmukaisesti ennen lumisateen alkamista.

Vakuutuslautakunnan käytössä on kadun kunnossapitotoimista huolehtineen yrityksen 30.12.2012 päivätty selvitys sekä vakuutuksenottajana olevan B:n kaupungin sähköposti-ilmoitus A:lle 29.1.2013 koskien kadun hiekoitusta vahingon aikaan. Kunnossapitoyrityksen ilmoituksen 30.12.2012 mukaan lumisade on alkanut torstaina 29.11.2012 ja loppunut vasta lauantaina 1.12. Auraaminen aloitettiin torstaina 29.11. klo 23.30 ja lopetettiin lauantaina 1.12. klo 14.00. Kyseisenä ajanjaksona lumen kertymä oli noin 20 cm, tuiskutuspaikoissa enemmänkin. Vahingon tapahtumapaikan alueella 29.11.2012 tehdyssä tiestön tarkkailussa ei havaittu kadulla liukkautta, vaan kadut ovat olleet sulia ja hyvässä käyttökunnossa. Perjantaina 30.11.2012 klo 11.15, jolloin kaatuminen on tapahtunut, on liukkaudentorjunnan tarve syntynyt samaan aikaan kuin Antti-myrsky on ollut pahimmillaan, ja tällöin liukkaudentorjunta olisi sankan lumisateen vuoksi ollut hyödytöntä. B:n kaupungin sähköposti-ilmoituksen 29.1.2013 mukaan kunnossapitoyritys on suorittanut vahinkoalueen hiekoituksen 29.11. klo 10–12 ja aurauksen 30.11. klo 1.30–3.00. Vakuutusyhtiön hankkimien Ilmatieteen laitoksen tietojen mukaan vahinkoalueen lämpötila on 27.11. ollut +0 – -2 celsiusastetta ja sademäärä 0,7 millimetriä. 28.11. vastaavat luvut ovat olleet -1 celsiusastetta ja 2,3 millimetriä, 29.11. -2 – -3 celsiusastetta ja 13,3 millimetriä ja 30.11. -4 – -8 celsiusastetta ja 12,1 millimetriä.

Edellä selostetun selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n kaatuessa on vallinnut sellainen jo 29.11.2012 alkanut jatkuva lumisade, jonka aikana liukkaudentorjuntatoimet olisivat käytännössä olleet hyödyttömiä. Asian arvioinnin kannalta olennaista on, onko liukkaudentorjunnasta asianmukaisesti huolehdittu ennen lumisateen alkamista. Koska lämpötila vahinkoa edeltäneinä päivinä on ollut nollan celsiusasteen tienoilla ja alueella on satanut, Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, että alueen kulkuväylille on muodostunut jäätä. Näin ollen jatkuvan lumisateen alkua edeltänyt säätila on edellyttänyt liukkaudentorjuntaa kaduilla. Vakuutuslautakunta katsoo, että kunnossapitoyrityksen selvitykset ennen lumisadetta suoritetuista liukkaudentorjuntatoimista ovat keskenään ristiriitaisia. Ensimmäisessä selvityksessä on todettu, että alueen kadut ovat olleet sulia ja hyvässä käyttökunnossa, eikä hiekoituksesta ole mainintaa. Jälkimmäisessä, B:n kaupungin kautta tulleessa selvityksessä mainitaan, että kadut olisi hiekoitettu 29.11. klo 10–12 välisenä aikana. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei B:n kaupunki ole osoittanut, että vahinkopaikan liukkaudentorjunnasta olisi asianmukaisesti huolehdittu ennen lumisateen alkua 29.11.2012. Lisäksi lautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan tiet on aurattu 30.11.2012 klo 1.30–3.00, mutta niitä ei tällöin ole hiekoitettu. Lautakunta toteaa, että aurattu, hiekoittamaton tien pinta on tyypillisesti erittäin liukas. Tällä perusteella lautakunta pitää B:n kaupunkia korvausvelvollisena A:n henkilövahingosta ja suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon B:n kaupungin vastuuvakuutuksesta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA