Tapahtumatiedot

9.7.2012 päivätyn kosteuskartoitusraportin mukaanKOY A:n loma-asuntokiinteistön asunnon A 1 asukas havaitsi loma-asunnolleen tullessaan, että parketin alla oli vettä. Vahingon syyksi selvisi saunan vesimittarin vuoto. Vahinkoa aiheutui saunan, kylpyhuoneen, olohuoneen ja eteisen lattiarakenteille sekä saunan ja olohuoneen, kylpyhuoneen ja eteisen ja eteisen ja keittiön välisille seinärakenteille.

Korvausta vahingoista haettiin KOY A:n ottamasta kiinteistövakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Korvauspäätöksessään 17.7.2012 vakuutusyhtiö viittasi vakuutusehtoihin, joiden mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon, jonka syynä on LVIS-tekniikan rikkoutuminen, käyttölaitteen nestevuoto tai vesikaton rikkoutuminen. Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut mm. virheellisesti suunnitellulle, rakennetulle, asennetulle tai käyttöohjeen vastaisesti käytetylle omaisuudelle eikä vahinkoa, joka aiheutuu vesieristyksen läpi, vesieristyksen läpivientien kuten lattiakaivon tai putkiläpiviennin saumoista, lattiakaivon ja sen korokerenkaan liitoksen tai korokerenkaan putkiläpiviennin kautta rakenteeseen vuotaneesta nesteestä.

Yhtiö katsoi, että vesi oli vuotanut rakenteeseen vesieristyksen puutteellisuuden takia. Rakentamismääräyskokoelman C2 mukaan kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisissa määrin. Rakenteeseen vuotaneen nesteen aiheuttamat vahingot eivät olleet ehtojen mukaan kiinteistövakuutuksesta korvattavia. Putken rikkoutumisen korjaaminen sekä seinäpaneelin korjaus sen sijaan olivat korvattavaa vahinkoa.

Valitus

Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan valituksessa KOY A vaatii vahingon korvaamista kiinteistövakuutuksesta.

KOY A viittaa hankkimaansa Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL:n lausuntoon, jonka mukaan huoneiston vesieristykset on toteutettu rakentamisvuonna 1994 voimassa olleiden rakentamismääräysten mukaisesti eli tuolloin voimassa olleen vuoden 1976 rakentamismääräyskokoelman osan C2 mukaisesti. Tuolloiset määräykset eivät ole edellyttäneet vedeneristystä löylyhuonetiloilta. Edelleen lausunnossa todetaan, että kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistot on sijoitettu rakennusaikana voimassa olleiden määräysten (rakentamismääräyskokoelman osa D1, kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, 1987) mukaisesti. Tarkemmat määräykset vesijohtojen ja vesimittarien sijoituksesta annettiin vasta 1.7.2007 voimaan tulleissa rakentamismääräyksissä. Lausunnossa vahvistetaan myös, ettei löylyhuoneen eristyksessä tai vesimittarien sijainnissa ole havaittu puutteita.

KOY A katsoo, että vakuutusyhtiö on virheellisesti rinnastanut saunan löylyhuoneen pesutupaan ja kylpyhuoneeseen ja antanut tämän perusteella kieltävän korvauspäätöksen asiassa. Tosiasiassa saunoihin tai niiden löylyhuoneisiin kohdistuvia eristysmääräyksiä ei ole vakuutusyhtiön siteeraamassa rakennusmääräyskokoelmassa lainkaan. KOY A katsoo, ettei määräysten laajentava tulkinta yhtiön esittämällä tavalla ole mahdollista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan vesieristeen läpiviennin kautta rakenteeseen vuotaneen nesteen aiheuttamaa vahinkoa koskevaan rajoitusehtoon. Kosteuskartoitusraportin mukaan saunan lattia on ollut vesieristetty, mutta vesimittarin alla on ollut läpivientikohta, josta vesieristys ja tiiviys ovat puuttuneet. Kyseessä on rajoitusehdon piirin kuuluva vahinkotapahtuma, jota ei korvata kiinteistövakuutuksesta.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Kiinteistövakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 206.1 (Korvattavat vahingot) alakohdan 4 (LVIS-tekniikan rikkoutuminen, käyttölaitteen nestevuoto tai vesikaton rikkoutuminen) mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon, jonka syynä on vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- tai konetekniikan äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkoutuminen, sekä rikkoutumisen tai viemärin tukkeutumisen välittömän seurauksena aiheutunut vuotovahinko. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai laitteesta. (…)

Vakuutusehtojen kohdan 206.2 (Rajoitukset) alakohdan 4 (LVIS-tekniikan rikkoutuminen, käyttölaitteen nestevuoto tai vesikaton rikkoutuminen) mukaan vakuutusturva ei korvaa mm. vahinkoa, joka aiheutuu vesieristyksen läpivientien kuten lattiakaivon tai putkiläpiviennin saumoista rakenteeseen vuotaneesta nesteestä.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kyse siitä, tuleeko KOY A:n asunnon A 1 vuotovahinko korvata kiinteistövakuutuksesta, vai onko vahingon syynä rajoitusehtojen tarkoittama vesieristyksen läpivientien saumoista rakenteeseen vuotaneesta nesteestä aiheutunut vahinko.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan, 9.7.2014 päivätyn kartoitusraportin mukaan vesi on päässyt lattia- ja seinärakenteisiin ja sitä kautta myös olohuoneeseen vesimittarin alla olleen tiivistämättömän putkiläpiviennin kautta. KOY A:n toimittaman SKOL Ry:n lausunnon mukaan löylyhuone, jossa vuoto on tapahtunut, on ollut vesieristetty lattian ja seinän alaosan osalta. Lausunnon mukaan vuoto on tapahtunut rikkoutuneen vesimittarin ruiskuttaessa vettä väliseinään, jota pitkin vesi on valunut lattiarakenteiden alle.

Vakuutuslautakunta toteaa, että kartoitusraportin ja SKOL Ry:n lausunnon tiedot siitä, mitä kautta vesi on päässyt rakenteisiin, poikkeavat toisistaan. Vakuutuslautakunta toteaa, että kartoitusraportissa olevat havainnot perustuvat käyntiin vahinkopaikalla vahingon havaitsemisen jälkeen, kun taas SKOL Ry:n raportissa tai KOY A:n valituksessa ei ole mainintaa tai väitettä siitä, että ao. raportti perustuisi vahinkopaikkakäyntiin. Vakuutuslautakunta pitää kosteuskartoitusraportin selvitystä uskottavana huomioiden senkin, että kosteutta on havaittu kastuneiden tilojen lattioissa ja seinien alaosissa. Lautakunta toteaa, että vakuutuksen rajoitusehdoissa korvauksen ulkopuolelle on selkeästi jätetty tilanteet, joissa neste on päässyt rakenteeseen vesieristeen läpiviennin saumasta. Ehdon sovellettavuuden kannalta ei lautakunnan käsityksen mukaan ole merkitystä sillä, onko vesieristys sinänsä täyttänyt rakentamisaikaisten rakentamismääräysten vaatimukset. Koska neste on tässä tapauksessa päässyt asunnon seinä- ja lattiarakenteeseen vesieristetyn lattian tiivistämättömän putkiläpiviennin kautta, kysymyksessä on vakuutuksen rajoitusehdoissa korvauspiirin ulkopuolelle rajattu vahinkotapahtuma.

Edellä kerrottuun viitaten Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita muutosta päätökseen.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander, jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Rantala. Sihteerinä toimi Laine.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA