Haku

VKL 358/13

Tulosta

Asianumero: VKL 358/13 (2013)

Vakuutuslaji: Autovakuutus

Ratkaisu annettu: 28.11.2013

Lakipykälät: 69, 72

Murtovahinko. Lukitus. Näyttö korvattavan vakuutustapahtuman sattumisesta. Väärät tiedot vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena on vm. 2002 Volkswagen Golf (172 tkm). Poliisin tutkintailmoituksen mukaan asiakas oli ilmoittanut, että hänen autoonsa oli murtauduttu 31.3.–2.4.2013 ja se oli yritetty anastaa. Auto oli ollut yleisellä pysäköintialueella. Ikkuna oli rikottu, auton sisäosia oli vaurioitettu laajasti ja virtalukko oli rikottu. Autosta oli varastettu autoradio, navigaattori, älypuhelin, kannettava tietokone, kamera, urheiluvälinekassi ja urheilutekstiilejä.

Auto oli vahinkotapahtuman jälkeen lunastuskunnossa. Vakuutusyhtiölle antamassaan selvityksessä ajoneuvon kunnosta ennen vahinkoa asiakas on ilmoittanut auton olleen kaikilta osa-alueiltaan hyväkuntoinen.

Vakuutusyhtiön teettämissä tutkimuksissa ovien kaksoislukituksen toiminta tarkastettiin avaamalla ajoneuvon ikkunat ja lukitsemalla ovet kaukosäätöavaimella, minkä jälkeen ovia yritettiin avata sisä- ja ulkopuolisista kahvoista vetämällä. Tutkimuslausunnon mukaan ovet pysyivät lukittuna, eli kaikkien ovien kaksoislukitus toimii oikein. Todettiin myös, että moottorin ohjainlaitteelle oli tallentunut pysyvä vikakoodi muuttuvapituuksisen imusarjan vaihtokytkentäventtiilin virheellisestä toiminnasta. Vikamuistin lukemisen jälkeen moottori käynnistettiin, jolloin todettiin, että moottori käy normaalisti, mutta mittaristossa palaa moottorin häiriövalo.

Auton moottorissa olevan vian korjaaminen olisi vaatinut koko imusarjan vaihtamisen, joka merkkihuollon kustannusarvion mukaan olisi maksanut noin 600 euroa. Ovilukitus toimii oikein, ja jäljistä päätellen ajoneuvon sisätilaan on ovien ollessa lukittuna voinut päästä vain rikotun kuljettajan ikkunan kautta. Virtalukko on ollut siten vaurioitunut, ettei autoa ole voinut käynnistää edes ajoneuvon omalla avaimella.

Vakuutustutkijan raportin mukaan auton seuraava määräaikaiskatsastus olisi pitänyt suorittaa 20.2.–20.6.2013. Asiakas on kertonut vakuutustutkijalle mm., että hän oli ostanut auton käteisellä yksityishenkilöltä kesällä 2012. Auton kunto oli hyvä, eikä siinä ollut mitään vikaa. Auton moottori ja vaihdelaatikko olivat hyvässä kunnossa, eikä mittaristossa palanut mitään varoitusvaloja. Jättäessään auton pysäköintialueella asiakas oli lukinnut sen ovet. Autolle palatessaan hän havaitsi ikkunan olevan rikottu. Ovet olivat kiinni mutteivät enää lukittuna.

Vakuutusyhtiön päätös

Osa varastetuksi ilmoitetusta omaisuudesta ei ole autovakuutuksen kohteena. Älypuhelin, kannettava tietokone, kamera ja treenikassi jäävät tämän vuoksi korvaamatta. Lisäksi yhtiö katsoo asiakkaan antaneen väärää tietoa vahinkotapahtumasta ja auton kunnosta ennen vahinkoa. Yhtiö ei korvaa vahinkoa.

Vahinkotarkastuksessa ilmeni, että ajoneuvoa oli vahingoitettu ilkivaltavauriolle hyvin epätyypilliseen tapaan. Käytännössä lähes kaikkiin sisätilojen rakenteisiin ja verhoiluihin oli aiheutettu vaurioita siten, että tekijän pääasiallisena tarkoituksena näyttää olleen nimenomaan mahdollisimman suurten vaurioiden aiheuttaminen. Myös virtalukkoa ja käynnistyksenestojärjestelmää oli vaurioitettu siten, ettei ajoneuvon käynnistäminen ollut mahdollista.

Asiakkaan antaman selvityksen mukaan ajoneuvon kunto ennen vahinkoa oli hyvä, eikä siinä ollut vikoja eikä mittaristossa palanut varoitusvaloja. Vakuutusyhtiön teettämissä tutkimuksissa todettiin kuitenkin, että moottorin käynnistämisen jälkeen mittaristossa paloi moottorin häiriövalo. Moottorissa todettu vika ei ole voinut aiheutua ilkivaltavahingon yhteydessä. Vastoin asiakkaan kertomaa ajoneuvon moottorissa oli siten vikaa jo ennen vahinkoa, ja koska moottorin häiriövalo paloi, asiakkaankin on täytynyt olla viasta tietoinen. Häiriövalon palaminen paitsi alentaa ajoneuvon arvoa merkittävästi myös estää määräaikaiskatsastuksen läpäisemisen.

Asiakas oli myös kertonut, että hän oli lukinnut auton ovet ja että autolle palatessaan hän oli todennut, etteivät ovet enää olleet lukossa. Auton ovien kaksoislukitusjärjestelmän on todettu toimivan normaalisti, jolloin lukittuja ovia ei ole voinut saada avattua sisä- tai ulkopuolisista ovenkahvoista. Kuljettajan oven lukkoa ei myöskään ole murrettu. Asiakkaan lukituksesta antamat tiedot eivät siten voi pitää paikkaansa. Jos ajoneuvo olisi ollut lukittuna, sisätilat laajasti rikkoneen henkilön olisi täytynyt mennä ajoneuvoon sisälle rikotusta ikkunasta, ja hänen olisi pitänyt myös poistua samaa tietä. Tällöin hän olisi hyväksynyt sen, että hän ei olisi ehtinyt poistua paikalta, jos joku ulkopuolinen olisi havainnut teon. Näin laajan vahingonteon suorittamisen on täytynyt kestää suhteellisen kauan, ja ajoneuvon sijainti on ollut sellainen, että tällainen olisi ollut omiaan herättämään sivullisten huomiota. Vakuutusyhtiö ei pidä kerrottua tapahtumakulkua uskottavana.

Kokonaisuutena asiakkaan antamilla väärillä tiedoilla on ollut merkittävä vaikutus vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta. Yhtiö viittaa vakuutussopimuslain 72 §:ään eikä korvaa vahinkoa.

Valitus

Asiamiehen laatimassa valituksessa asiakas kiistää antaneensa vääriä tietoja. Moottorin häiriövalo ei palanut, kun asiakas pysäköi autonsa 31.3.2013. Vikakoodi oli poistunut, kun autoa oli työmääräyksistä ilmenevin tavoin korjattu kolme kertaa 15.1.–19.3.2013.

Ovilukituksen osalta asiakas toteaa, että ajoneuvossa on ollut sisällä keskuslukitukseen liittyvä nappi, jolla kuljettaja voi avata ja sulkea kaikkien ovien lukot samanaikaisesti, vaikka ajoneuvon virta ei ole kytkettynä. Tekijä on voinut avata keskuslukituksen siten, että hän on onnistunut painamaan keskuslukituksen nappia ikkunan kautta tai on mennyt sisään ikkunasta. Se, että ovia ei olisi kaksoislukituksen vuoksi saanut avattua kahvoista, ei siten osoita asiakkaan antaneen väärää tietoa.

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiö toteaa tutkituttaneensa kaksoislukituksen toimintaa uudestaan. Uuden tutkimuslausunnon mukaan kaksoislukittuja ovia ei ole mahdollista saada avattua ajoneuvon sisältä mistään napista tai millään muullakaan tavalla. Tämä on ymmärrettävää jo sitä vasten, että kaksoislukituksella tavoiteltava hyöty jäisi saamatta, jos lukitus olisi siitä huolimatta avattavissa ajoneuvon sisältä.

Myöskään valituksessa esitetyt väitteet moottorin varoitusvalosta eivät pidä paikkaansa. Toimitetut työmääräykset osoittavat vain sen, että moottorin varoitusvalo on palanut aiemminkin, ja sen syytä on yritetty löytää ja korjata. Tästä huolimatta varoitusvalo on palanut ajoneuvoa vahinkopaikalle pysäköitäessä.

Vahinko ei ole aiheutunut kerrotulla tavalla, ja tapahtumainkulun jäätyä epäselväksi on jäänyt näyttämättä, että ajoneuvon vaurioituminen olisi aiheutunut vakuutuksesta korvattavasta syystä. Tämän ja korvauspäätöksessä todetun perusteella yhtiö ei korvaa vahinkoa.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Lain 72 §:n mukaan jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta, hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Tapaukseen sovellettavien autovakuutusehtojen kohdan 2.1 mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjassa yksilöity ajoneuvo ehtojen mukaisine vakio- ja lisävarusteineen.

Ehtojen kohdan 3.5 mukaan varkausvakuutuksesta korvataan kohteen menettämisestä tai vaurioitumisesta aiheutunut esinevahinko, jos syynä on ollut varkaus, moottoriajoneuvon käyttövarkaus, ajoneuvon luvaton käyttö tai näiden yritys ja teon kohde on ollut lukittuna tai lukitussa säilytyssuojassa.

Ehtojen kohdan 3.6 mukaan väitetyn luvattoman käytön aikana sattuneen ilkivaltavahingon korvaaminen edellyttää sitä, että tätä ennen oli sattunut ehtojen kohdan 3.5 mukaan korvaukseen oikeuttava tapahtuma.

Ratkaisu

Asiakkaan mukaan hän oli lukinnut ajoneuvonsa, ja siihen oli murtauduttu ja se oli yritetty anastaa. Samalla tekijä oli vaurioittanut ajoneuvon sisustusta.

Autosta anastetuksi ilmoitettu tietokone, älypuhelin, kamera ja urheiluvälineet eivät ehtojen mukaan ole autovakuutuksen kohteena. Ne eivät tule korvattavaksi autovakuutuksen perusteella.

Ajoneuvon osalta lautakunta toteaa, että vakuutusehtojen mukaan vahingon korvaaminen edellyttää ajoneuvon lukittuna olemista. Vahingon jälkeisten tutkimusten perusteella lukittuna olleita ovia ei ole saanut avattua ajoneuvon sisäpuolelta. Kuitenkin ovet olivat lukitsematta vahingon jälkeen.

Asiassa on ristiriitaista selvitystä ajoneuvon lukituksesta, jolloin jää näyttämättä, että vakuutusehtojen mukaan korvattava vakuutustapahtuma olisi sattunut. Lisäksi auton tekninen kunto ennen vahinkoa jää riidanalaiseksi.

Vakuutuslautakunta ei suosita korvausta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander ja jäsenet Laapotti, Sario, Vaitomaa ja Uimonen. Sihteerinä toimi Raulos.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta