Vakuutettu saattoi 18.4.2005 päivätyllä haastehakemuksella vireille uuden jutun, jossa hän vaati, että tapaamisoikeutta muutettaisiin niin, ettei M.M:llä olisi lainkaan tapaamisoikeutta. Haastehakemusta perusteltiin sillä, että M.M. olisi aikaisemman oikeudenkäynnin yhteydessä ilmoittanut, että hänen päihdeongelmansa olivat hallinnassa eikä hän käytä alkoholia poikansa tapaamisaikana. Nyt hän oli kuitenkin jäänyt kiinni huumeiden käyttämisestä.

 

Vakuutettu haki uuteen lapsen tapaamisoikeutta koskevaan asiaan oikeusturvaetua.

 

Vakuutusyhtiö ilmoitti, että sen aikaisempaan juttuun myöntämä oikeusturvaetu kattaa myös tämän asian hoitamisesta aiheutuneet kustannukset vakuutusehtojen mukaisesti. Korvauksen yläraja on 2.760,61 euroa.

 

Vakuutetun asiamies pyysi vakuutusyhtiötä käsittelemään asian uudelleen. Hän totesi, että edellinen asia oli lainvoimaisesti ratkaistu ja nyt on kysymyksessä kokonaan uusi asia, joka on tullut vireille sen vuoksi, että edellistä lainvoimaista päätöstä on tarvetta muuttuneiden olosuhteiden vuoksi muuttaa. Näin ollen ei ole vakuutetun oikeusturvan kannalta oikein, että hänelle myönnetään yksi ainoa oikeusturvaetu, vaikka kysymyksessä on kaksi täysin erillistä asiaa.

Vakuutusyhtiö totesi, että vanhemmat olivat juuri riidelleet lapsen tapaamisoikeudesta niin, että asiassa on annettu hovioikeuden päätös 1.2.2005 ja korkein oikeus on 11.4.2005 hylännyt asiassa valituslupapyynnön. M.M:n mahdolliset päihdeongelmat ovat olleet esillä sanotussa oikeudenkäynnissä. Vakuutusyhtiö katsoo, että 18.4.2005 päivätyllä hakemuksella vireille saatettu tapaamisoikeutta koskeva asia on oikeusturvavakuutuksen tarkoittamaa samaa riitaa kuin juuri päättynyt edellinen oikeudenkäynti.

 

Vakuutettu on tyytymätön yhtiön päätökseen ja pyytää lautakunnan lausuntoa asiassa. Vakuutettu toteaa, että aikaisemman, lainvoimaisesti ratkaistun asian ydinkysymys oli se, ettei vakuutettu katsonut kohtuulliseksi sitä, et­tä hänet velvoitettiin noutamaan poika aina tapaamisten jälkeen Piek­sämäeltä. Sanotussa prosessissa ei varsinaisesti käsitelty M.M:n huu­meongelmaa, sillä vakuutettu ei missään vaiheessa kiistänyt sitä, etteikö isällä saisi olla tapaamisoikeutta. Sen jälkeen, kun vakuutettu sai tietää, että M.M. on edel­leen huumeidenkäyttäjä, hän on kieltäytynyt luovuttamasta lasta lain­kaan isälleen Pieksämäelle. Tämän vuoksi vakuutettu on 18.4.2005 päivätyllä hakemuksella pyytänyt käräjäoikeudelta uudessa lapsen tapaamisoikeutta koskevassa jutussa käräjäoikeutta poistamaan isän tapaamisoikeuden kokonaisuudessaan.

 

Vakuutusyhtiö on virheellisesti katsonut, että ky­symys on samasta asiasta, josta hovioikeus on aikaisemmin antanut päätöksensä.

 

Vakuutettu katsoo, että kysymyksessä oleva asia on uusi asia, johon va­kuutusyhtiön tulee myöntää oikeusturvaetu täysimääräi­sesti.

 

Vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutetulle on myönnetty oikeusturvavakuu­tuksen perusteella oikeusturvaetu juttuun, jossa hän on vaatinut, että hänen ja M.M:n yh­teinen poika oikeutettaisiin tapaamaan isäänsä ainoastaan kerran kuukaudessa aikaisemman joka toinen viikko tapahtuneen tapaamisen sijasta ja että isä määrättäisiin huolehtimaan pojan kuljet­tamisesta takaisin kotipaikkakunnalle. Käräjäoikeus on tuomiossaan määrännyt, että pojalla on oikeus tavata isäänsä joka kolmas viikonloppu. Lapsen kuljettaminen tapaamispaikkakunnalta takaisin kotipaikkakunnalle on määrätty äidin tehtäväksi. Vakuutettu on valittanut käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. Hovioikeus on 1.2.2005 antamallaan päätöksellä pysyttänyt käräjäoi­keuden tuomion. Vakuutettu on hakenut hovioikeuden tuomioon valituslupaa korkeimmalta oi­keudelta, joka evännyt valitusluvan 11.4.2005 antamallaan päätöksellä.

 

Vakuutettu on 18,4.2005 päivätyllä uudella haastehakemuksella saattanut vireille jutun, jos­sa hän vaatii, että edellä todettua tapaamisoikeutta muutettaisiin niin, ettei pojan isällä olisi lain­kaan tapaamisoikeutta. Haastehakemusta on perusteltu sillä, että pojan isä olisi  aikaisemman oi­keudenkäynnin yhteydessä ilmoittanut, että hänen päihdeongelmansa olivat hallinnassa eikä hän käytä alkoholia poikansa tapaamisaikana. Nyt hän oli jäänyt kiinni huumeiden käyttämisestä. Aikaisemman oikeudenkäynnin yhteydessä oli muutoinkin esitetty laajaa todistelua tapaamisolo­suhteista. Vakuutettu on pyytänyt, että hänelle myönnettäisiin myös tähän juttuun uusi oikeustur­vaetu.

Vakuutusyhtiö on katsonut sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 4.2 mukaisesti, että vakuutetun ajamissa molemmissa jutuissa on kysymys yhdestä vahinkotapahtumasta. Molemmissa jutuissa on haluttu rajoittaa tapaamisoikeutta. Perusteluina on isän olosuhteet tapaamisten aikana. Uusi haastehakemus on pantu vireille välittömästi sen jälkeen, kun korkein oikeus oli evännyt valitusluvan aikaisemmassa jutussa. Vakuutusyhtiö toteaa, että ensimmäisen jutun aikana oli vireillä myös pojan isän ajama tapaamisen täytäntöönpanoa koskeva kanne, koska vakuutettu ei ilmeisesti ollut noudattanut tapaamisoikeudesta sovittua tai määrättyä. Vakuutusyhtiö katsoo, että vanhempien välisissä useissa oikeudenkäynneissä on kysymys siitä, minkälaisissa olosuhteissa isän ja pojan tapaami­nen tapahtuu ja missä määrin tapaamisia tulee rajoittaa näistä olosuhteista johtuen. Isän päihtei­denkäyttöä on selvitetty jo aikaisemmassa äidin ajamassa jutussa. Eri asia on, että sitä ei näyttö­kysymyksenä ole ilmeisesti pystytty aikaisemmin riittävästi selvittämään

 

 

Kotivakuutukseen liittyvän oikeusturvavakuutuksen ehtojen kohdan 4.2 mukaan kysymyksessä on yksi vakuutustapahtuma silloin, kun vakuutetulla on useita riita-, rikos- ja hakemusasioita, jotka perustuvat samaan tapahtumaan, olosuhteeseen, oikeustoimeen tai oikeuden loukkaukseen.

 

Lautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä ilmenee, että vakuutettu ja M.M. ovat vuonna 2001 tehneet sopimuksen yhteisen lapsensa huollosta ja tapaamisoikeudesta. Sopimuksen mukaan lapsella on oikeus tavata isäänsä joka toisena viikonloppuna. Sittemmin vakuutettu haki tapaamisoikeuden muuttamista siten, että lapsella olisi oikeus tavata isäänsä kerran kuukaudessa. Haastehakemusta perusteltiin sillä, että aikaisemman sopimuksen noudattaminen on lapsen edun vastaista. Lapselle on rasittavaa joutua matkustamaan joka toinen viikonloppu isän luokse. Lisäksi vakuutettu edellytti, että lapsen tulee yöpyä M.M:n vanhempien luona eikä vakuutettua velvoiteta osallistumaan lapsen kuljettamiseen.

 

Käräjäoikeudessa käsiteltiin laajasti lapsen terveydentilaa, hoitoa ja olosuhteita isän luona. Oikeudenkäynnin aikana M.M. ilmoitti, että hänen aikaisemmat päihdeongelmansa ovat hallinnassa eikä hän käytä alkoholia viikonlopputapaamisten aikana. Asiakirjoista ei ilmene, että M.M:n päihteidenkäyttöä olisi oikeudenkäynnissä tämän laajemmin käsitelty tai että vakuutettu olisi perustellut hakemustaan M.M:n päihteidenkäytöllä.

 

Käräjäoikeus totesi päätöksessään, että lapsella on oikeus tavata isäänsä M.M:ää joka kolmas viikonloppu. Lisäksi käräjäoikeus totesi, että lapsi luovutetaan tapaamisen päättymispäivänä vakuutetulle isän kotipaikkakunnalla.

 

Hovioikeus, josta vakuutettu haki muutosta käräjäoikeuden päätökseen, katsoi, ettei asiassa ole ilmennyt aihetta käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen. Korkein oikeus ei päätöksessään 11.4.2005 antanut asiaan valituslupaa.

 

Vakuutettu haki 18.4.2005 päivätyllä hakemuksella uudelleen lapsen tapaamisoikeuden muuttamista siten, ettei isällä olisi oikeutta tavata lasta. Vakuutettu perusteli hakemustaan sillä, että M.M. oli jäänyt kiinni huumeiden käyttämisestä, vaikka hän aikaisemman oikeudenkäynnin yhteydessä oli ilmoittanut, että hänen päihdeongelmansa ovat hallinnassa eikä hän käytä edes viikonloppuisin alkoholia tapaamisten aikana.

 

Vakuutusehtojen mukaan kyseessä on yksi vakuutustapahtuma silloin, kun vakuutetulla on useita riita- tai hakemusasioista, jotka perustuvat samaan tapahtumaan, olosuhteeseen, oikeustoimeen tai oikeuden loukkaukseen. Asiassa on erimielisyyttä siitä, perustuvatko vakuutetun edellä selostetut hakemusasiat vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla samaan tapahtumaan, olosuhteeseen tai oikeustoimeen. Molemmissa jutuissa on kyse lapsen tapaamisoikeuden muuttamisesta. Ensimmäisessä oikeudenkäynnissä oli kyse osapuolten aiemmin tekemän sopimuksen muuttamisesta tapaamiskertojen määrän osalta. Hakemusta perusteltiin lapsen olosuhteiden muuttumisella lapsen muutettua asumaan toiselle paikkakunnalle sekä sillä, että lapsella todettujen allergioiden ja ylivilkkauden vuoksi tapaamisten harventaminen olisi lapsen edun mukaista. Jälkimmäisessä oikeudenkäynnissä vaadittiin aiemmin määrätyn tapaamisoikeuden poistamista kokonaan. Hakemusta perusteltiin sillä, että isä oli alkanut käyttää huumeita. Isän päihteidenkäytöstä on ilmeisesti ollut puhetta myös aiemmassa oikeudenkäynnissä, mutta lautakunnan käytettävissä olevista asiakirjoista ei ilmene, että sitä olisi tällöin käytetty perusteluna haettaessa tapaamisoikeuden muutosta.

 

Kyseisiä oikeudenkäyntejä ei voida pitää yhtenä vakuutustapahtumana pelkästään sillä perusteella, että molemmissa oli kyse lapsen tapaamisoikeuden laajuudesta. Tapaamisoikeusriidoissa erillisiä oikeudenkäyntejä voidaan pitää yhtenä vakuutustapahtumana esimerkiksi silloin kun olosuhteet, joihin tapaamisoikeuden muuttamiseksi vedotaan, ovat eri jutuissa olennaisilta osiltaan samat.

 

Edellä todetun perusteella lautakunta katsoo, että kyseessä olevat hakemusasiat perustuvat siinä määrin toisistaan poikkeaviin olosuhteisiin, ettei oikeudenkäyntejä voida pitää vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla yhtenä vakuutustapahtumana. Tämän vuoksi vakuutetulle tulee myöntää jälkimmäiseen hakemusasiaan erillinen oikeusturvaetu.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja
Sisula-Tulokas sekä jäsenet Eskuri, Hentunen, Koskenvuo ja Rusanen. Sihteerinä toimi Haapasaari.

 

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA