Haku

VKL 357/14

Tulosta

Asianumero: VKL 357/14 (2015)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 07.01.2015

Vakuutusyhtiön vakuutuksenottajan edustajasta tekemä tutkintapyyntö. Liiketoiminnan keskeytyminen. Vahingonkorvaus.

Tapahtumatiedot

Kiinteistövakuutuksen myöntänyt vakuutusyhtiö teki 1.4.2009 poliisille tutkintapyynnön vakuutuksenottajan edustajan menettelystä, jolla tämän epäiltiin edeltäneen vuoden lopulla erehdyttäneen vakuutusyhtiön maksamaan perusteettomia vakuutuskorvauksia. Asianomaisen kihlakunnansyyttäjän syytteestä käräjäoikeus oli tuominnut vakuutuksenottajan edustajan petoksesta sakkorangaistukseen, mutta hovioikeus oli sittemmin lainvoiman saaneella tuomiollaan hylännyt syytteen ja kumonnut käräjäoikeuden tuomion.

Syytteen tultua hylätyksi vakuutuksenottajan edustaja vaati vakuutusyhtiöltä korvausta, paitsi muusta, liiketoiminnalle aiheutuneesta haitasta 34 000 euroa.

Vakuutusyhtiö on lausunut 1.9.2011 päivätyssä korvauspäätöksessään, ettei vakuutusyhtiön tekemä tutkintapyyntö ollut aiheeton ja ettei vahingonkorvausvaatimus perustunut lakiin. Sen vuoksi korvausta ei voitu suorittaa.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on vaatinut 16.3.2014 päivätyssä valituksessaan, että vakuutusyhtiö suorittaa hänelle vahingonkorvausta 20 000 euroa toiminnalle seitsemäntoista kuukauden ajaksi luottotietohäiriöstä aiheutuneesta keskeytyksestä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on esittänyt 16.7.2014 päivätyssä vastineessaan, että pelkästään tutkintapyynnön tekeminen tai viranomaisen tutkintapyynnön perusteella tekemät ratkaisut eivät voi olla perusteena vahingonkorvaukselle. Vakuutusyhtiö oli noudattanut salassapitovelvollisuuttaan eikä se ollut missään vaiheessa levittänyt salassapitovelvollisuuden vastaisesti mitään vahinkoasiaan liittyneitä tietoja tai perättömiä väitteitä vakuutuksenottajasta. Rikosasia eteni viranomaisten omien ratkaisujen perusteella. Vakuutusyhtiön tutkintapyyntö ei ollut myöskään perusteeton, koska asianomainen kihlakunnansyyttäjä oli nostanut syytteen ja käräjäoikeus oli päätynyt tuomitsemaan vakuutuksenottajan edustajan rangaistukseen rikoksesta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko vakuutusyhtiöllä velvollisuus suorittaa vakuutuksenottajalle korvausta vahingosta, jonka on ilmoitettu aiheutuneen tutkintapyynnöstä ja aiheettomaksi osoittautuneesta petossyytteestä johtuneesta liiketoiminnan keskeytymisestä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusyhtiölaki

Vakuutusyhtiölain 30 luvun 3 §:n mukaan sen estämättä, mitä 2 §:ssä säädetään, vakuutusyhtiöllä on oikeus luovuttaa salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja:


8) Suomen syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle rikoksen estämiseksi ja selvittämiseksi sekä 2 §:n 1 momentin 2–6 kohdassa tarkoitetuille viranomaisille tai toimielimille; terveydentilaan liittyviä tietoja saa kuitenkin luovuttaa vain syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle vakuutus- tai eläkelaitokseen kohdistuvan petosrikoksen estämiseksi, selvittämiseksi ja syytteeseen panoa varten.

Vahingonkorvauslaki

Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaan vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta sekä 4 a ja 6 §:ssä säädetyin edellytyksin kärsimyksestä. Milloin vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Asian arviointi

Asiassa on tässä vaiheessa kysymys sellaisen taloudellisen vahingon korvaamisesta, jonka ei ole esitetty olevan yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. Kuten edellä selostetusta ilmenee, tällainen niin sanottu puhdas varallisuusvahinko korvataan vain, milloin se on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä tai, jos muutoin korvauksen suorittamiseen on erittäin painavia syitä.

Kysymys ei ole ollut julkisen vallan käytöstä. Ei myöskään ilmene, että vakuutusyhtiön menettelyssä olisi syyllistytty salassapitovelvollisuuden rikkomiseen tai muuhunkaan rikokseen. Siihen nähden, että asianomainen kihlakunnansyyttäjä oli nostanut asiassa syytteen petoksesta ja käräjäoikeus päätynyt tuomitsemaan vakuutuksenottajan edustajan, asian voidaan arvioida olleen siinä määrin epäselvän, ettei vakuutusyhtiö ollut menetellyt varomattomasti tutkintapyynnön tehdessään. Muitakaan erittäin painavia syitä vahingonkorvauksen tuomitsemiselle ei ole esitetty.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Raulos, puheenjohtaja
Nikunlassi, sihteeri

Jäsenet:
Löppönen
Makkula
Nyyssölä
Pesonen
Sarpakunnas
Sjögren

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia