Tapahtumatiedot

As Oy A:n asunnon A 4b WC-istuimen vesiputken havaittiin 18.3.2011 rikkoutuneen. Vettä oli valunut lattialle ja kynnyksen yli rakenteisiin ja alakerran tiloihin. WC-tilat oli peruskorjattu vuonna 2010. Vesiputken rikkoutumisesta ja vuodosta aiheutuneesta vahingosta haettiin korvausta kiinteistövakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi, että kyseessä oli vakuutuksen rajoitusehtojen tarkoittama, rakennusmääräysten ja -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutunut vahinko. Yhtiö viittasi hankkimaansa tavarantarkastajan lausuntoon, jonka mukaan liitosmutteri oli murtunut mutterin rungon ja laipan rajapinnasta. Murtumapinta oli kokoympyrän muotoinen ja tasainen kuroma, joka syntyy tasaisesta vedosta. Näin ollen murtuman ilmeinen syy oli liitoksen liiallinen kiristäminen. Lisäksi liitosletku ei täyttänyt rakennustuotteiden kelpoisuusvaatimuksia. Näin ollen vahinkoa ei korvattu.

Asiakkaan valitus

As Oy A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. As Oy A:lla ei ole ollut vahingon syyksi esitettyihin seikkoihin minkäänlaisia vaikutusmahdollisuuksia, minkä lisäksi kielteinen korvauspäätös perustuu olettamuksiin, joiden paikkansapitävyydestä ei ole näyttöä. Korvausta vaaditaan vahingon korjauskuluista viivästyskorkoineen sekä asiamieskuluista.

Huoneiston, jossa vahinko tapahtui, WC-istuin ilmoitettiin vuotavaksi 10.5.2010, jonka johdosta se korjattiin 21.5.2010 ja lopulta vaadittiin uuteen 1.6.2010. Samana vuonna syksyllä huoneistossa tehtiin huoneistosaneeraus, jonka vuoksi istuin irrotettiin 4.10.2010 ja asennettiin myöhemmin uudelleen paikalleen. Putkityöt suoritti saneerauksen pääurakoitsijan hankkima aliurakoitsija. Työt valmistuivat 1.12.2010 ja vuotovahinko sattui runsaat 4 kuukautta myöhemmin eli 18.3.2011.

Tavarantarkastajan lausunnossa on todettu, että rikkoutuneesta liitosletkusta on puuttunut CE-merkintä. Putkitöistä vastanneen aliurakoitsijan tuotantojohtaja on vakuuttanut, että yritys hankkii rakennustarvikkeet ainoastaan neljästä alan suurimmasta tukkuliikkeestä. Lisäksi CE-merkinnän puuttuminen liitosletkusta ei tee siitä epäkelpoa vakuutusehtojen tarkoittamassa merkityksessä. CE-merkintä voi sijaita paitsi itse varaosassa, myös sitä ympäröivässä etiketissä. Asunto-osakeyhtiöltä ei voida edellyttää jokaisen käytettävän osan asianmukaisuuden tarkistamista, kun saneeraustyön suorittaa ammattimainen urakoitsija. CE-merkinnät ovat tulleet pakollisiksi vasta vuonna 2013.

Siltä osin kuin vakuutusyhtiö on vedonnut työ- tai asennusvirheeseen, As Oy A katsoo, että kun liitosjohto pettää äkillisesti vajaan neljän kuukauden kuluttua sen asentamisesta, ei tapahtumasta automaattisesti voida tehdä asennusvirhejohtopäätöstä. Näyttötaakka asennusvirheestä on vakuutusyhtiöllä, eikä pelkkä tavarantarkastajan lausunto riitä näytöksi. As Oy A katsoo, että kysymyksessä on vakuutusehtojen tarkoittama korvattava, äkillinen ja ennalta arvaamaton vuotovahinko.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa ja viittaa hankkimaansa tavarantarkastajan lausuntoon. Aliurakoitsijan tuotantojohtaja on ilmoittanut, että liitosletku on Ruotsissa hyväksytty. Tästä ei kuitenkaan ole esitetty dokumentointia. Lisäksi As Oy A:n valituksen liitteenä ollut valokuva esittää erilaista liitososaa kuin vahingon aiheuttanut, rikkoutunut liitososa. Liitosletkun laippaosa on murtunut irti letkuosasta kolmen kuukauden kuluttua asennuksestaan. Kyseessä on todennäköisimmin materiaali-, valmistus- tai asennusvirhe, koska LVI-laitteiden pitäisi kestää käytössä vähintään useita vuosia. Kyseessä on vakuutuksen rajoitusehdon piiriin kuuluva tilanne, eikä vahinkoa tule korvata kiinteistövakuutuksesta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, tuleeko WC-istuimen vesiputken vuodosta rakennukselle aiheutunut vahinko korvata kiinteistövakuutuksesta vai soveltuuko vakuutusyhtiön viittaama rajoitusehto tilanteeseen.

As Oy A on lisäksi pyytänyt ratkaisusuositusta asiamieskulujensa korvaamisesta. Ohjesääntönsä 6 §:n mukaisesti Vakuutuslautakunta ei käsittele sille osoitetun valituksen tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Tätä kysymystä ei siten käsitellä.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kiinteistövakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 1.7 (Vuoto), 1.7.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutus korvaa vuodon vakuutetulle omaisuudelle aiheuttamat suoranaiset esinevahingot. Vuodolla tarkoitetaan nesteen, kaasun tai höyryn virtaamista ennalta arvaamattomasti, äkillisesti ja suoraan rikkoutuneesta tai toimimattomasta (…) rakennukseen kuuluvista, kiinteästi asennetuista, rakennusta palvelevista putkistoista, säiliöistä tai niihin liittyvistä käyttölaitteista.

Ehtojen kohdan 1.7.2 (Tapahtumat, joita vakuutus ei korvaa) mukaan vakuutus ei korvaa (…) vahinkoa, jonka on aiheuttanut suunnitteluvirhe, työvirhe tai käyttötarkoitukseensa sopimattomasta materiaalista tehdyn laitteen rikkoutuminen. (…)

Asian arviointi

Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö haluaa tämän jälkeen vedota rajoitusehtoon, tulee vakuutusyhtiön näyttää rajoitusehdon soveltuminen tapaukseen.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan, 22.6.2011 päivätyn kosteusmittauksen lopputarkastusraportin mukaan As Oy A:n huoneistossa A 4b WC:n vesiputki on vuotanut veden rakenteisiin, vesi on valunut kynnyksen yli eteiseen, olohuoneeseen ja alapuolisen liikehuoneiston kattoon sekä lattialle. 29.3.2012 päivätyn tavarantarkastajan lausunnon mukaan vuotanut putki on ollut metallipunospintainen liitosletku, jonka päissä on ulkokierteiset liitosmutterit. Letkun sisäosa on kumia tai muovia ja kokonaispituus 50 senttimetriä. Letkun toisen pään liitosmutteri on murtunut mutterin rungon ja laipan rajapinnasta. Murtumapinta on kokoympyrän muotoinen ja tasainen kurouma, joka syntyy tasaisesta vedosta. Murtuman ilmeinen syy on liika kiristäminen. Tuotteen kelpoisuudesta ei ole osoitusta. Tarvikkeessa ei myöskään ole tunnistetta, jonka avulla sen valmistaja voidaan jäljittää ja sitä kautta todeta tarvikkeen kelpoisuus. Murtuman syntymekanismi on siten toissijaista arvioitaessa rakennusosan määräysten mukaisuutta. Yhteenvetona lausunnossa todetaan, että liitosletku ei ole voimassa olevien rakennustarvikkeita koskevien lakien, asetusten ja viranomaisten antamien ohjeiden mukainen rakennustarvike eikä sitä olisi saanut asentaa kunnalliseen vesijohtoon liitettyyn verkkoon. As Oy A:n asiamiehen sähköpostiviestissä vakuutusyhtiöön 25.4.2014 todetaan, että kyseessä on Ruotsissa hyväksytty osa. Tältä osin ei kuitenkaan ole käytettävissä muuta selvitystä. Tavarantarkastajan As Oy A:n asiamiehelle lähettämässä sähköpostissa 6.5.2014 todetaan, että tavarantarkastajan lausunto on johtopäätös annetuista tiedoista, jotka on lausunnossa eritelty. Jos asiassa on uutta tietoa, voi johtopäätös olla erilainen. Jos esimerkiksi jälkikäteen ilmenee, että liitosletku on ollut tarkoitukseensa hyväksytty ja siis kelpoinen rakennustarvike, muuttuu myös johtopäätös, eli tarvike oli saatu asentaa. Vaurion syyksi jäisi siinä tapauksessa asennusvirhe (ensisijainen johtopäätös murtumapinnan muotoa tarkastellen) tai tuotannon laatupoikkeama eli odottamaton ja ennalta havaitsematon materiaalivirhe. Tavarantarkastaja toteaa, että As Oy A:n lähettämä valokuva esittää eri liitosletkua kuin vahingon aiheuttanut liitosletku.

Vakuutuslautakunta toteaa, että kiinteistövakuutuksesta korvataan vakiintuneesti erilaisia putkivuotoja. Myös As Oy A:n kiinteistövakuutukseen on sisältynyt vuotovahinko-osa. Vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle on kuitenkin rajattu mm. vahingot, jotka johtuvat suunnitteluvirheestä, työvirheestä tai käyttötarkoitukseensa soveltumattomasta materiaalista tehdyn laitteen rikkoutumisesta. Vakuutuslautakunta toteaa, että nyt käsillä olevassa tapauksessa WC-istuimen liitosletkun laippaosa on murtunut irti letkuosasta muutaman kuukauden kuluttua asennuksesta, mistä on aiheutunut vuoto ja vesivahinko vakuutettuun rakennukseen. Vuotanut liitosletku on ollut tutkittavana tavarantarkastajalla, joka on ensisijaisesti katsonut, ettei letku ole täyttänyt kelpoisuusvaatimuksia. Lisäksi murtumapinnan perusteella liitosta on kiristetty liikaa, eli kyseessä on ollut asennusvirhe. Kolmantena mahdollisena syynä vahingolle on tavarantarkastajan sähköpostiviestissä 6.5.2014 esitetty tuotannon laatupoikkeama eli materiaalivirhe.

Vakuutuslautakunta toteaa, että sen käyttöön toimitetun riippumattoman tavarantarkastajan lausunnon sekä tavarantarkastajan sähköpostiviestin 6.5.2014 mukaan vahingon ilmeinen syy on ollut asennusvirhe eli liitoksen ylikiristäminen. Lautakunta pitää arviota luotettavana ja toteaa, että asennusvirheestä aiheutuneet vahingot on kiinteistövakuutuksen ehdoissa rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Koska vahinko on aiheutunut asennusvirheestä, ei sillä, onko vuotanut liitosletku täyttänyt kelpoisuusvaatimukset, ole asian arvioinnin kannalta merkitystä.

Lopputulos

Edellä kerrottuun viitaten Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä asianmukaisena eikä suosita päätökseen muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Melander, puheenjohtaja
Laine, sihteeri

Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vaitomaa