Taloyhtiön kellarikäytävän katossa ollut käyttövesiputki on rikkoutunut ja vettä on valunut lattiaa pitkin seinän toisella puolella olleeseen leninkiliikkeen vaatevaraston lattialle. Putken rikkoutuminen on havaittu elokuussa 2010. Tiloissa ei ole suoritettu taloyhtiön toimesta irtoveden poisto- tai kuivaamistoimia. Vettä ei ole valunut suoraan varastossa olleiden vaatteiden päälle. Helmikuussa 2011 varastossa tehtiin mikrobitutkimus, mistä löytyi varastotilassa mikrobikasvustoa. Leninkiliikkeen omistaja haki korvausta homevauriosta kärsineestä vaihto-omaisuudesta eli leninkiliikkeen vaatevarastosta irtaimiston yritysvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Korvausvaatimus on esitetty varastossa olleille vaatteille aiheutuneista mikrobivaurioista. Selvitysten mukaan rikkoutuneesta putkesta oli valunut vettä ja se oli kastellut käytävän seinä- ja lattiarakennetta. Vettä oli valunut seinän läpi myös leninkivaraston lattialle. Kiinteistönomistajan toimesta tiloista ei ollut suoritettu minkäänlaisia irtoveden poisto- ja kuivaamistoimenpiteitä eikä vakuutuksenottaja itse ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin vaurion rajoittamiseksi. Itse vakuutettujen tuotteiden päälle ei valunut vettä. Vahinkoilmoituksen mukaan lattialle valuneen veden seurauksena tiloihin oli alkanut muodostua mikrobikasvustoa jonkin ajan kuluttua vesivahingosta. Mikrobikasvuston kehittymisen oli mahdollistanut tilojen lattialla olleet avatut pahvilaatikot, lattialla lojuneet vaatteet ja rakennuslevyjen palaset.

Varastossa suoritetussa katselmuksessa todettiin useita muitakin kosteusvaurion jälkiä, jotka eivät olleet aiheutuneet elokuussa sattuneesta putkirikosta. Myös nämä vauriot ovat aiheuttaneet tiloihin mikrobirasitusta. Koska lattialle aiheutuneet vauriot eivät olleet vakuutusehtojen mukaisesti seurausta suoranaisesta esinevahingosta, vaan kyseessä oli pidemmän ajan kuluessa tiloihin muodostuneista mikrobivaurioista, ei vahinko ollut yritysvakuutuksesta korvattava.

Valitus

Lausuntopyynnössä vaaditaan, että korvataan vaurioituneista tuotteista yhteensä 37.203,79 euroa ja vesivahingon takia menetetystä myynnistä 18.066 euroa sekä vaurioituneiden tuotteiden inventoinnin ja pakkaamisen aiheuttamista ylimääräisistä kustannuksista 360 euroa.

Vahinkotapahtumaa on lausuntopyynnössä korjattu sen verran, että rikkoutunut putki on ollut leninkiliikkeen varastotilan seinän takana ja vettä on valunut lattiaa pitkin myös leninkiliikkeen varaston lattialle. Vesivahingon havaitsemisen jälkeen 2.8.2010 on leninkiliikkeen omistaja tehnyt heti vahinkoilmoituksen omaan vahinkoyhtiöönsä sekä ilmoittanut vahingosta vuokranantajan edustajalle. Vakuutusyhtiön edustajat ovat käyneet paikan päällä tarkastamassa tilanteen. Leninkiliikkeen omistaja on saanut vakuutusyhtiöstä ohjeeksi laatia korvausvaatimuksensa perusteeksi listan vesivahingossa vaurioituneista tuotteista. Aikaa listan laatimiseen ja vakuutusyhtiölle toimittamiseen on annettu yksi vuosi. Listan laatimista varten leninkiliikkeen omistaja on joutunut palkkaamaan erikseen henkilön, koska leninkiliikkeen omistaja ei oman allergiansa takia ole voinut toimia varastossa edes hengityssuojaimien kanssa. Vahingoittuneiden tuotteiden lista on valmistunut tammikuussa 2011 ja leninkiliikkeen omistaja on lähettänyt sen vakuutusyhtiölle sähköpostitse.

Leninkiliikkeen omistajan esittämä korvausvaatimus on käsittänyt ainoastaan välittömästi vuotovahingon kohdalla noin 2 x 8 metriä sijainneet vahingon seurauksena kostuneet ja hajusta kärsineet tuotteet. Korvausta on haettu vesivahingon seurauksena varastossa olleille tuotteille välittömästi aiheutuneista vaurioista aiheutuneet vahingot. Leninkiliikkeen omistaja on tehnyt kaiken sen, mitä hän on pystynyt vesivahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi. Jos hänen olisi tullut ryhtyä muihinkin toimenpiteisiin, olisi vakuutusyhtiön edustajan tullut mainita tästä hänelle. Heti vahinkotapahtuman jälkeen vakuutusyhtiön edustajat olivat kuitenkin ainoastaan kehottaneet leninkiliikkeen omistajaa laatimaan luettelon vesivahingossa vaurioituneista tuotteista. Vesivahingon seurauksena lenin­kiliike menetti vielä huomattavasti myyntiä ja tämä myynti tulee korvata yritysvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Leninkiliikkeen omistajan 31.8.2010 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan vahinkopäiväksi on merkitty ”hitaasti syntynyt heinäkuu” ja havaitsemispäiväksi 2.8.2010. Tämän jälkeen on merkitty ”putkirikko, joka ensin aiheutti maan hajua. Vahinkoilmoituksessa on lisäksi todettu, että hajun voimistuessa on varastotila tutkittu ja havaittu lattiassa voimakasta homekasvustoa sekä kosteuden tunkeutuminen jopa lattiassa olleiden pahvien läpi. Kosteus oli tunkeutunut myös varastoituihin tuotteisiin. Oletettavaa, että homeitiöiden vuoksi koko varasto on myyntikelvotonta”. Tämän vahinkoilmoitusmerkinnän perusteella jää epäselväksi, mitä lausunnonpyynnössä tarkoitetaan lausumalla ”välittömästi vuotokohdan alueella sijainneille vahingon seurauksena kostuneilla ja hajusta kärsineillä tuotteilla”.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei kyseessä ole vuodon vakuutetulle omaisuudelle aiheuttamasta suoranaisesta esinevahingosta. Vettä on tullut viemärikäytävän katossa vuotaneen putken takia lattiaa pitkin varastotilaan. Varastotilan lattialla on ollut pahvilaatikoita, tekstiilejä ja lastunlevyn palasia, jotka kastuessaan ovat tarjonneet hyvän kasvualustan homeelle. Vuototapahtumassa vettä ei ole virrannut suoraan itse varastotilaan tai siellä olleiden vaatteiden päälle, eivätkä ne ole näin ollen vaurioituneet vuotovahingosta johtuen. Kyseessä ei ole vakuutuksesta korvattava suoranainen esinevahinko. Vakuutusyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan lausuntoon VKL 21/00.

Vakuutuksesta tulevat korvattavaksi ainoastaan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneet vahingot. Vakuutuksenottajan vaatteissa havaittu homeen haju on aiheutunut siitä, että kellarissa on ollut pitkän aikaa kosteutta jo ennen nyt tapahtunutta vuotovahinkoa: tiloissa suoritetussa katselmuksessa on havaittu jälkiä lukuisista aiemmista kosteusvaurioista ja vahinkoilmoituksen perusteellakin on todettavissa, että jo elokuussa 2010 vakuutuksenottajakin on havainnut varastotilan lattiassa voimakkaan homekasvuston. Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on katsottu, ettei pitkän ajan kuluessa syntynyt homevaurio ole äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko ja tältä osin on viitattu Vakuutuslautakunnan lausuntoon VKL 331/97.

Käyttövesiputken vuoto ei ole syy-yhteydessä vaatteiden homeen hajuun. Varastotilassa ei ole suoritettu minkäänlaisia irtoveden poisto- tai kuivaamistoimenpiteitä. Silloin, kun varastossa havaitaan vettä tai kosteutta, lattialta tulisi kuivata sinne päätynyt vesi ja poistaa lattian siivousta haittaava ylimääräinen materiaali, jotta tilan hengitysilma ja tilassa oleva irtaimisto pysyvät kunnossa. Kun lattialla on sekä kosteutta että kastunutta materiaalia, on selvää, että homekasvustoa muodostuu ajan kuluessa. Lattiaa pitkin valunut vesi on päässyt kastelemaan lattialla ollutta materiaalia (pahvilaatikot, tekstiilit, lastulevyn palat)
ja edesauttanut näin mikrobikasvuston kasvua ja leviämistä pidemmän ajan kuluessa. Näin ollen homeen haju ei ole aiheutunut käyttövesiputken vuodosta, vaan siitä, että lattialla ollutta vettä ei ole poistettu eikä lattiaa kuivattu.

Vakuutusyhtiö katsoo, että kyseessä ei ole ollut vuodon aiheuttama suoranainen esinevahinko eikä vahinko ole myöskään aiheutunut äkillisesti ja ennalta arvaa­mattomasta tapahtumasta. Vahinko ei täten kuulu vakuutuksen korvauspiiriin eikä korvausta tule suorittaa.

Keskeytyskorvausta menetetystä myynnistä ei voida käsitellä, koska asiakkaalla ei ole voimassa olevaa keskeytysvakuutusta. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei sen aiemmin antamaa päätöstä ole syytä muuttaa.

Lisäselvitykset

Vakuutuslautakunta on pyytänyt lisäselvitystä vakuutuksenottajalta vuotovahingon havaitsemisesta sekä vakuutusyhtiöstä vahinkotarkastuksesta. Vakuutuslautakunnalle on toimitettu sen pyytämää selvitystä.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Yrityksen omaisuusvakuutukseen kuuluvan vesijohtovuotovakuutuksen ehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutus korvaa vesijohtovuodon vakuutetulle omaisuudelle aiheuttamat suoranaiset esinevahingot. Vesijohtovuodolla tarkoitetaan veden virtaamista ennalta arvaamattomasti, äkillisesti ja suoraan rikkoutuneesta tai toimimattomasta rakennuksen omasta kiinteästä vesi-, jätevesi-, viemäri- tai lämpöjohtoverkosta.

Vakuutusehtojen kohdan 2.1 mukaan vakuutus ei korvaa mm. vahinkoa, joka johtuu kosteuden aiheuttamasta mätänemisestä, sienettymisestä tai hajusta, ellei tämä välittömästi johdu korvattavasta vesijohtovuotovahingosta.

Ratkaisu

Kellarin käytävän katossa olleesta vesijohtoputkesta on vuotanut vettä vähäisessä määrin lattialle, josta vettä on valunut pieniä määriä myös viereisen leninkiliikkeen varaston lattialle. Lattialle valunutta vettä ei ole poistettu käytävältä eikä leninkivarastosta. Varaston lattialla olleet pahvit ja vaatteet ovat kastuneet vedestä, mutta niitäkään ei ole poistettu varastosta. Vettä ei ole vuotanut leninkien päälle eikä leninkejä ole poistettu varastosta. Leningit ovat alkaneet haista homeelle.

Vesivahinko on havaittu elokuun alussa 2010 ja sen on ilmoitettu alkaneen heinäkuussa 2010 sekä sen on ilmoitettu myös syntyneen hitaasti. Vahinkoilmoitus on tehty 31.8.2010. Vahinkotarkastaja on käynyt paikalla 22.9.2010. Varastossa on havaittu 17.2.2011 vauriokohdalla sekä muualla tilassa vauriojälkiä, jotka mahdollisesti ovat olleet kosteuden aiheuttamia. Tuolloin on mitattu myös varaston mikrobipitoisuus.

Käyttövesiputki on vuotanut äkillisesti ja arvaamattomasti. Vesi ei ole kuitenkaan vuotanut suoraan leninkien päälle. Leninkiliikkeen omistaja ei ole poistanut leninkejä tai lattialla ollutta materiaalia vahingon havaittuaan 2.8.2010. Vakuutuksenottajan eli leninkiliikkeen omistajan tulee osoittaa, mitä vahinkoa vesivuoto on aiheuttanut ja mikä vahingon määrä on ollut 2.8.2010. Vahinko on aiheutunut siitä, kun lattialla ja lattialla olleissa materiaaleissa ollut kosteus, haju ja muut kosteushaitat ovat päässeet vähitellen leviämään myös leninkeihin syksyn 2010 aikana. Tällaiset home- ja hajuhaitat ovat aiheutuneet leningeille hitaasti, pitemmän ajan kuluessa, eivätkä ne ole aiheutuneet suoraan ja äkillisesti vesivuodon seurauksena. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei leninkiliikkeen omistaja ole kyennyt osoittamaan, että kosteusvahingot ja homeen haju olisivat pilanneet leningit, jos ne olisi poistettu varastosta heti vesivahingon havaitsemisen jälkeen eli heti 2.8.2010 jälkeen. Tämän vuoksi leningeille aiheutuneet vahingot eivät ole korvattavia vesijohtovuotovakuutuksesta. Sen sijaan lattialla ollut kastunut ja vakuutettu omaisuus tulee korvata siltä osin, kun vahinko ylittää omavastuun.

Leninkiliikkeellä ei saatujen selvitysten mukaan ole ollut keskeytysvakuutusta, josta voitaisiin korvata myynnin menetyksestä aiheutunut liiketoiminnan keskeytyminen. Tämän vuoksi asiassa ei voida ottaa kantaa myynnin menetykseen, joka on ns. keskeytysvahinkoa.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann, jäsenet Kallioinen, Löppönen ja Nyyssölä sekä varajäsen Taivalmaa. Sihteerinä toimi Snellman.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA