Vakuutuksenottaja haki korvausta vahingosta tiekuljetusvakuutuksen perusteella. Vakuutuksenottaja totesi, että perävaunun saavuttua 8.7.2002 Helsinkiin, kuljettaja totesi sivuoven lukituskynnen murtuneen, jolloin oven alle syntyy rako, josta pääsee lämmintä ilmaa kuormatilaan, mikä edesauttaa jään muodostumista jäähdytyskennoon. Lastauksen suorittanut kuljettaja oli tarkistanut lastauspaikalla, että sivuovet olivat kiinni ja kuormatila kunnossa. Oven lukituskynsi on vahingoittunut matkan aikana.

 

Vakuutuksenottaja toimitti vakuutusyhtiölle VTA Tekniikka Oy:n tarkistusraportin 8.7.2002, jonka mukaan perävaunun lämmönsäätölaitteen höyrystinkenno oli jäässä. Höyrystinkenno sulatettiin ja kaikki toiminnot tarkistettiin. Raportin mukaan lämmönsäätölaite oli laivalla ollut sähkökäytöllä, jonka aikana oli mahdollisesti ollut virtakatkoksia. Sähkömoottorin pyörimissuunta on mahdollisesti ollut väärä, mikä aiheuttaa kuormatilan puhallusilman loppumisen ja tuloksena on jäätynyt kenno. Perävaunu on kokosivuaukeava ja yhdestä oven lukitussauvoista oli katkennut kynsi, jonka vuoksi lämmintä ilmaa oli mahdollisesti vuotanut kuormatilaan aiheuttaen höyrystinkennon jäätymistä.

 

Vakuutusyhtiö totesi, että sille toimitetusta selvityksestä ei käy ilmi, että kyseessä olisi ollut tiekuljetusvakuutuksen erityisehdon 602 tarkoittama kuorma- tai lastitilaan kiinteästi asennetun lämpötilansäätölaitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta, minkä johdosta korvausvaatimus hylättiin.

 

Vakuutuksenottajan pyynnöstä VTA Tekniikka Oy tarkensi raporttiaan 25.11.2002 todeten, että kylmälaite testattiin sen saavuttua huoltoon ja sen todettiin toimivan normaalisti sekä sähkö- että polttomoottorikäytöllä. VTA:n mukaan kuorman sulamisen aiheuttanut höyrystinkennon jäätyminen johtuu yleensä ylimääräisestä kosteudesta kennon pinnassa. Tämä kosteus ei jostain syystä ole poistunut sulatusjärjestelmän avulla. Syitä tähän voi olla useita eli jo aikaisemmassa raportissa mainitut ulkoinen ilmanvuoto, joka nopeasti kosteuttaa höyrystimen ja jäätää sen sekä laivamatkan aikana mahdollisesti ilmenneet sähkönsyöttöhäiriöt. Lisäksi höyrystimen epänormaalin jäätymisen voi aiheuttaa kylmäkoneen sulatusmekanismin häiriöt. Sulatusjärjestelmä koostuu venttiileistä, mekaanisista läpistä ja niiden ohjausjärjestelmästä. Tällainen sulatusläppä saattaa jumiutua toiminnan aikana väärään asentoon ja jäätyä. Uudelleen sulatettuna se saattaa toimia normaalisti. Jälkeenpäin asiaa ei voi mekaanisesti varmentaa. Jälkikäteen tarkasteltuna kaikki edellä mainitut seikat ovat voineet aiheuttaa kennoston jäätymisen. Koska kylmälaitteen kennoston on todettu olleen jäässä ja siten sulattaneen kuorman, on syynä jokin edellä mainituista häiriötiloista. Todennäköisesti jäätymisen on aiheuttanut ulkoinen sähkövika laivakuljetuksen aikana tai kylmälaitteen sisäinen toimintahäiriö. Mahdollinen ilmavuoto tiivisteiden välistä tuskin on aiheuttanut tätä yksittäistä vauriota. Tällainen tiivistevuoto aiheutuu yleensä vauriosta ollen siten jatkuvaa ja aiheuttaen ongelmia säännöllisesti.

 

VTA:n lisäraporttiin viitaten vakuutuksenottaja katsoi, että todennäköinen syy vahingon syntymiseen on ollut kylmäkoneen sulatusjärjestelmän rikkoontuminen, joka on johtunut sulatusläpän juuttumisesta väärään asentoon.

 

Vakuutusyhtiö totesi, että korvattavuuden edellytyksenä olevasta lämpötilansäätölaitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta näyttövelvollisuus on vakuutuksenottajalla. Vakuutusyhtiö katsoi, että asiassa ei ole osoitettu vahingon aiheutuneen lämpötilansäätölaitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta. Mitään ei ole mennyt rikki eikä mitään ole korjattu.

 

Vakuutuksenottaja on tyytymätön yhtiön päätökseen ja pyytää lautakunnan lausuntoa asiassa. Vakuutuksenottaja toteaa, että laivamatkan aikana perävaunun kylmälaitteessa ilmeni vika eikä laite kehittänyt vaadittua –25^oC:een kylmyyttä. Kylmälaitteen jäähdytyskennon automaattinen jäänsulatus ei toiminut eikä kenno kehittänyt vaadittua lämpötilaa, vaan lasti pääsi lämpenemään yli sallitun lämpötilan.

 

Näin ollen vakuutuksenottaja katsoo, että laitteeseen on tullut ennalta arvaamaton vika ja vakuutusyhtiö on korvausvelvollinen kyseisestä vahingosta. 

 

Vakuutusyhtiö viittaa vakuutusehtoihin ja toteaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan korvauksen hakijalla on todistustaakka vakuutustapahtuman sattumisesta. Vakuutusehtojen tarkoittama vakuutustapahtuma on kysymyksessä silloin, kun vahinko on johtunut kuorma- tai lastitilaan kiinteästi asennetun lämpötilansäätölaitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta. Näin ollen kyseisessä tapauksessa näyttövelvollisuus laitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta on vakuutuksenottajalla.

 

Vakuutusyhtiö viittaa VTA Tekniikka Oy:n raporttiin ja toteaa, että koska VTA ei löytänyt lämmönsäätölaitteistosta mitään vikaa, niin he ovat arvelleet höyrystinkennon jäätymisen mahdolliseksi syyksi laivakuljetuksen aikana sattuneet virtakatkokset tai mahdollisen sähkömoottorin väärän pyörimissuunnan. Vakuutusyhtiölle toimitetusta perävaunun lämpötilan mittaus- ja seurantaraportista käy ilmi, että laivakuljetuksen aikana on sattunut useita virtakatkoksia. Toisena mahdollisena syynä kennon jäätymiseen VTA on arvellut olevan lämpimän ilman vuotamisen kuormatilaan oven katkenneen lukitussalvan takia.

 

Vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutuksenottaja on korvaushakemuksessaan esittänyt vahingon syiksi useita mahdollisia eri syitä, jotka käyvät ilmi VTA:n 25.11.2002 päivätystä raportista. Raportin mukaan useat syyt ovat voineet aiheuttaa höyrystinkennon jäätymisen, mikä puolestaan on johtanut kylmälaitteen toimintahäiriöön. Oleellista on, että missään esitetyissä mahdollisissa syissä ei ole kyse lämmönsäätölaitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta, sillä kylmälaitteesta VTA ei ole löytänyt perusteellisesta tarkastuksesta huolimatta mitään vikaa. Mitään lämmönsäätölaitteen osaa ei ole pitänyt vaihtaa tai korjata.

 

Näin ollen, koska vakuutuksenottajalla on todistustaakka asiassa eikä se ole osoittanut, että kyseessä on ollut tiekuljetusvakuutuksen erityisehdon 602 tarkoittama vakuutustapahtuma, vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että vahinko ei kuulu korvattavaksi tiekuljetusvakuutuksesta.

 

 

Tiekuljetusvakuutusehtojen 600 kohdan 4.4.2 mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, jos vahinko on johtunut pakkasesta, lämmöstä, liian suuresta kuumuudesta tai kylmyydestä tai muusta lämpötilasta, paitsi milloin vahinko on suoranainen seuraus liikenneonnettomuudesta, josta vakuutuksenottaja tai vakuutettu on vastuussa.

 

Kyseiseen vakuutukseen sovelletaan lisäksi tiekuljetusvakuutuksen erityisehtoa 602, jonka kohdan 1.1 mukaan ehdolla poistetaan vakuutusyhtiön vastuuta rajoittava tiekuljetusvakuutuksen ehtojen kohdan 600 kohdan 4.4.2 mukainen rajoitus silloin, kun vahinko on johtunut kuorma- tai lastitilaan kiinteästi asennetun lämpötilansäätölaitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta. Ehtokohdan 3.1 mukaan vakuutus ei korvaa myöskään vahinkoa, jos vahingon syynä on sähkökatkos tai sähkön jännitevaihtelut, taikka ajo­neuvon, perävaunun, tai kontin virheellinen kori- tai ulkokuorirakenne.

 

Lautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä ilmenee, että vakuutuksenottajana olevan kuljetusliikkeen kuljettama pakastekalalasti pilaantui perävaunun lämpötilan noustua liian korkeaksi. Vakuutusehtojen mukaan tällainen vahinko korvataan vain silloin, kun se on johtunut kiinteästi asennetun lämpötilansäätölaitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta. Vahingon toteamisen jälkeen suoritetussa tarkastuksessa todettiin lämmönsäätölaitteen höyrystinkennon jäätyneen. Höyrystinkennon jäätymisen syytä ei ole pystytty varmuudella toteamaan. Mahdollisina syinä on esitetty ulkoinen ilmavuoto, sähkönsyöttöhäiriöt sekä sulatusmekanismin häiriöt eli lähinnä sulatusläpän jumiutuminen väärään asentoon. Sulatuksen jälkeen kyseinen kylmälaite testattiin ja sen todettiin toimivan normaalisti.

 

Lautakunta toteaa, että kylmälaitteen toimintahäiriö on voinut johtua monesta eri syystä, mutta asiassa ei ole osoitettu sen johtuneen korvattavuuden edellytyksenä olevasta lämmönsäätölaitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta.

 

Koska näyttötaakka korvattavan vahingon sattumisesta on korvauksen hakijalla eikä tässä tapauksessa ole osoitettu, että lastin sulaminen olisi johtunut vakuutusehdoissa korvattavaksi määritellystä tapahtumasta, lautakunta pitää vakuutusyhtiön hylkäävää päätöstä asianmukaisena.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja
Sisula-Tulokas, jäsenet Rusanen ja Savonen sekä varajäsenet Kivikoski ja Maso. Sihteerinä toimi Haapasaari.

 

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA