Tapahtumatiedot

A:n (synt. 1936) auto (kov 2010) vahingoittui, kun hän törmäsi sillä suojatiellä kulkeneeseen henkilöön maaliskuussa päiväaikaan. Poliisin tutkintailmoituksen selostuksen mukaan A kertoi ajaneensa tietä ja havainneensa risteysalueella pariskunnan suojatien alussa omalla kaistallaan. A:n mukaan hän oli painanut jarrua, mutta jarrut eivät toimineet. Tutkintailmoituksen selostuksen mukaan A yritti väistää suojatiellä olleita henkilöitä vasemman kautta ajamatta kuitenkaan vastaantulijoiden kaistalle. Tästä huolimatta A:n kuljettama auto oli osunut suojatiellä olleeseen rollaattoria käyttäneeseen henkilöön. Tutkintailmoituksen merkintöjen mukaan A kertoi, että hänen ajonopeutensa oli ollut 30–40 km/h eikä hän muistanut väistäneensä toista ajoneuvoa ennen törmäystä.

Poliisin tutkintailmoituksen selostuksen mukaan X kertoi poliisille tiellä ajaessaan havainneensa kaksi jalankulkijaa, jotka olivat tulossa suojatielle tien oikealta puolelta. X:n kertoman mukaan hän pysähtyi antamaan tietä, ja jalankulkijat, joista toinen käytti rollaattoria, lähtivät ylittämään tietä. Samalla X:n mukaan takaa oli tullut auto ”aika lujaa” vauhtia. Tämä auto ohitti X:n auton vasemmalta puolelta ja törmäsi rollaattoria käyttäneeseen henkilöön. X:n ohittanut auto ajautui tien oikeassa laidassa olevaan lumipenkkaan. X kertoi poliisille törmäyksen tapahtuneen suojatien puolessa välissä. Y kertoi poliisille ylittäneensä suojatien rollaattoria käyttäneen kanssa ja Y kertoi tutkintailmoituksen mukaan tapahtuneesta yhtenevästi X:n kanssa.

Tutkintailmoituksen mukaan tapahtumapaikalla nopeusrajoitus oli 50 km/h ja tien pinta oli paljas ja kuiva. Lisäksi tutkintailmoituksesta ilmenee, että A:n auto toimitettiin tapahtuman jälkeen katsastusasemalle jarrujen tarkastamista varten. Poliisin tapahtumapaikalla tekemän mittauksen mukaan suojatien ja A:n auton pysähtymiskohdan etäisyys oli 48 metriä. Tutkintailmoituksen mukaan jäljistä päätellen auto oli suojatien jälkeen kulkenut pääosan matkaa tien oikealla puolella olleessa lumipenkassa ja päätynyt lopulta suurempaan lumipenkkaan.

A:ta epäiltiin tapahtumaan liittyen törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja törkeästä vamman tuottamuksesta. Poliisiviranomainen määräsi hänet väliaikaiseen ajokieltoon.

A haki vapaaehtoisesta kaskovakuutuksesta korvausta omalle autolle tulleista vahingoista. Vahinkoilmoituksen mukaan A ajoi suoraa tietä suojatien eteen pysähtyneen auton ohi ja törmäsi suojatiellä olleeseen jalankulkijaan.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö viittasi päätöksessään yleisten sopimusehtojen vakuutustapahtuman aiheuttamista koskeviin säännöksiin. Päätöksen mukaan selvitysten perusteella A on laiminlyönyt tieliikennelain säännöksiä lähtiessään ohittamaan suojatien eteen pysähtynyttä ajoneuvoa pysähtymättä. Näin toimimalla A on aiheuttanut vakavaa vaaraa ja vakavaa piittaamattomuutta muita tiellä liikkujia kohtaan. A:n toiminnan seurauksena on tapahtunut liikenneonnettomuus, jossa osal­lisena on jalankulkija. Vakuutustapahtuma on aiheutettu törkeästä huolimattomuudesta. Korvausta ei suoriteta.

Valitus

A:n valituksen mukaan kysymyksessä oli puhdas vahinko. Hän myöntää syyllistyneensä törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen mutta kiistää, että olisi toiminut tarkoituksella tai piittaamattomuuttaan.

Vakuutusyhtiön vastine  

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan A on edellään ajavan, suojatien eteen py­säh­tyneen ajoneuvon perään ajamista välttääkseen ohittanut kyseisen ajoneuvon ja törmännyt suojatiellä kulkeneeseen rollaattoria työntäneeseen henkilöön. Kokonaisarvosteluna liikennevahinko ja sitä seurannut A:n oman ajoneuvon tiel­tä suistuminen vaurioseurauksin on ollut huolimattomuutena vähäistä suurempaa. Vakuutustapahtuma on aiheutettu törkeästä huolimatto­muudesta ja korvaus kaskovakuutuksesta evätään.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 30.2 §:n (Vakuutustapahtuman aiheuttaminen vahinkovakuutuksessa) mukaan jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslain 34.1 § (Korvauksen alentaminen tai epääminen vahinkovakuutuksessa) mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Tapaukseen sovellettavat yleiset sopimusehdot vastaavat sisällöltään em. lainkohtia.

Vakuutusehdot

3.1 Kolarointivakuutus

Kolarointivakuutuksesta korvataan esineva­hinko, joka on välittömästi aiheutunut

1. ajoneuvon tieltä suistumisesta tai kaatu­misesta,
2. iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta sen kaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä tai --

Ratkaisu

Vakuutuslautakunnassa käsiteltävässä tapauksessa on riitaa A:n auton vapaaehtoisesta autovakuutuksesta maksettavasta korvauksesta. Vakuutusyhtiö katsoo A:n aiheuttaneen vahingon törkeästä huolimattomuudesta ja se on evännyt A:n korvauksen kokonaisuudessaan.

Vapaaehtoista vakuutusta koskevassa asiassa on kysymys vakuutetun suhtautumisesta tarkasteltavasta vakuutuksesta korvattavan vakuutustapahtuman aiheuttamiseen. Kun tässä tapauksessa arvioidaan sitä, onko A aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, tarkasteltavaksi tulee A:n suhtautuminen hänen omalle autolleen sattuneeseen kolarointivahinkoon. A:n menettelyä arvioitaessa ei vapaaehtoisen vakuutuksen osalta ole merkityksellistä esimerkiksi se, onko hänen menettelynsä aiheuttanut vaaraa muille tien käyttäjille.

Vallitsevan kannan mukaan kolarivahinkoon liittyvällä rikosasialla ei ole sellaista oikeusvoimavaikutusta, että vakuutusasiaa tulisi tarkastella esimerkiksi tuottamusarvioinnin osalta rikosasian lopputuloksen mukaisesti. Rikosasian tutkintamateriaalilla tai oikeuskäsittelyllä saattaa kuitenkin olla todisteluvaikutusta vapaaehtoista vakuutusta koskevan riita-asian arvioinnissa.

Tässä tapauksessa A:n auton vauriot ovat selvityksen perusteella aiheutuneet siitä, että A ensivaiheessa törmäsi autolla risteysalueella sijaitsevalla suojatiellä henkilöön. Tämän jälkeen A:n kuljettama auto ajautui tien oikeassa laidassa olevaan lumipenkkaan. Törmäys on tapahtunut tiellä, jossa molempiin suuntiin kulkee yksi kaista. A oli kertonut vahinkopaikalla poliisimiehelle, että auton jarrut eivät toimineet. Vakuutuslautakunnalle esitetystä selvityksestä ei kuitenkaan ilmene, että A:n autossa (kov 2010) olisi ollut tekninen vika, josta törmäys johtui. Tällaista A ei ole myöskään valituksessaan väittänyt.

Vakuutuslautakunta ei ole sille esitetyn selvityksen perusteella voinut todeta, että A olisi ennen törmäystä kuljettanut auton ylinopeudella tai muulla sellaisella tavalla, joka muodostaisi suuren kolarointivahinkoriskin. Asiassa ei ole edes väitetty A:n kuljettaneen autoa esimerkiksi sairaana tai muuten sellaisessa tilassa, jossa riski kolarointivahingon sattumiselle olisi kasvanut.

A:n on jostakin syystä menettänyt autonsa hallinnan risteysalueella ja tehnyt väistöliikkeen suojatien kohdalla. Vakuutuslautakunnalle esitetyn selvityksen perusteella kysymyksessä on todennäköisemmin ollut liikennetilanteessa tapahtunut auton hallinnan menetys ja tämän seurauksena aiheutunut vahinko. Tapauksessa jää selvittämättä A:n oman auton vahingoittumisen osalta, että kysymyksessä olisi törkeästä huolimattomuudesta aiheutunut vahinko.

Vakuutusyhtiön tulee korvata A:n omalle autolle aiheutunut vahinko kokonaisuudessaan korvaussäännösten mukaisesti. Vakuutuslautakunta on tällä ratkaisulla ottanut asiaan kantaa ainoastaan A:n oman vapaaehtoisen autovakuutuksen osalta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA