Tapahtumatiedot

A:lle (s. 1952) määrättiin 23.1.2015 Atorvastatin-lääke kohonneen kolesterolin hoitoon. Lääkevahinkoilmoituksen 23.2.2015 mukaan A:n oikea jalka meni aamulla 8.2.2015 tunnottomaksi. A kaatui ja melkein menetti tajuntansa. Ambulanssi kävi paikalla, mutta mitään vakavaa ei havaittu. Uusi huonovointisuuskohtaus tuli 13.2.2015, jolloin A:lla oli lievää päänsärkyä, kovaa pahoinvointia ja voimakasta molempien käsien ja jalkojen puutumista. A oli samana päivänä päivystyksessä tutkittavana ja osastohoidossa 13.–18.2.2015. Ilmoituksen mukaan A:lla ei todettu tutkimuksissa muuta vikaa kuin alhainen pulssi. Kotiuduttuaan sairaalasta A tutki Atorvastatin-lääkkeen tuoteselostetta ja arvioi oireidensa sopivan lääkkeen sivuvaikutuksiksi. A lopetti lääkkeen käytön. Oireita oli vielä seuraavana aamuna, mutta ei enää tämän jälkeen. A haki oireista korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään, etteivät A:n ilmoittamat haittavaikutukset olleet todennäköisessä syy-yhteydessä Atorvastatin-lääkkeen käyttöön. Yhtiö piti sinänsä mahdollisena, että A:n ilmoittamat haittavaikutukset eli huimaus, pahoinvointi ja raajojen puutumisoireet olivat voimistuneet lääkkeen vaikutuksesta. Syy-yhteys ei kuitenkaan ollut niin todennäköinen, että kyseessä olisi lääkevahinkovakuutusehdoissa tarkoitettu lääkevahinko. Näin ollen haettua korvausta ei maksettu.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A viittaa oireiden alkamiseen lääkkeen käytön aloittamisen jälkeen ja niiden loppumiseen vuorokauden kuluessa lääkkeen käytön lopettamisesta. A:n syketaso oli ennen lääkityksen aloittamista normaalisti 50–60, eikä hänellä ollut huimausta eikä käsien ja jalkojen puutumista. Kun oireet vakuutusyhtiönkin mukaan sopivat Atorvastatin-lääkkeen sivuvaikutukseksi, mikä voisi olla lääkettä todennäköisempi syy oireille?

A toteaa lisäksi, että potilasasiakirjoissa on virheellistä tietoa siitä, missä kunnossa A on ollut sairaalasta kotiutuessaan. Asiakirjoissa todetaan, että huimaus ja käsien puutuminen ovat korjautuneet ja pyörtymistuntemus poistunut. Oireet ovat kuitenkin jatkuneet vielä tässä vaiheessa. A on tältä osin toimittanut lautakunnan käyttöön korjatun hoitotyön yhteenvedon 18.2.2015.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa asiassa. A:lle tehdyissä tutkimuksissa oireiston on arvioitu johtuvan verenpaineen vaihtelusta ja alhaisesta syketasosta. Oireiden hoitamiseksi aloitettiin Effortil-lääkitys, joka lopettikin oireilun. Atorvastatin-lääkitys on mahdollisesti myötävaikuttanut oireistoon, mutta niiden todennäköinen aiheutumissyy on kuitenkin alhainen sydämen lyöntitiheys ja siitä johtuvat seurannaisvaikutukset, kuten systolisen verenpaineen laskeminen. Näin ollen kyseessä ei ole lääkevahinkovakuutuksesta korvattava vahinko.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia sairauskertomustekstejä ajalta 23.1.–24.2.2015.

Terveyskeskuksen sairauskertomusmerkinnän 23.1.2015 mukaan A:n kokonaiskolesteroli on ollut 6,1 mmol/l, josta LDL-kolesteroli 3,8 mmol/l. A:lle on aloitettu Atorvastatin-lääkitys. 

Keskussairaalan sisätautien päivystyksen sairauskertomustekstin 13.2.2015 mukaan A:n oikea jalka on 8.2.2015 mennyt veltoksi, tullut pre syncope (pyörtymistä ennakoiva) -oire ja A on kaatunut ja pyörtynyt. Oikeassa jalassa on ollut vielä illallakin tunnottomuutta. Tuon jälkeen puutumisia on tullut myös yläraajoihin ja jalkoihin symmetrisemmin, huimaus jatkunut ja pre syncope -oiretta ollut edelleen, mutta pyörtynyt A ei ole enää toista kertaa. A:lle tehdyissä kliinisessä tutkimuksessa, laboratoriokokeissa, sydänfilmissä, pään tietokonekerroskuvauksessa ja aivovaltimoiden varjoainekuvauksessa ei ole todettu poikkeavia löydöksiä.

Sisätautien sairauskertomustekstin 17.2.2015 mukaan A:n syketaso on telemetriaseurannassa ollut noin 50, yöaikana noin 40, matalimmillaan jonkin verran alle. Ortostaattisessa kokeessa systolinen verenpaine on pudonnut noin 18 mmHg ja samassa yhteydessä A:lla on ollut huimausoiretta. Tätä on sairauskertomustekstissä pidetty oirekuvan takana olevana tekijänä. A:lle on aloitettu hoitokokeiluksi Effortil. Sairauskertomustekstin 18.2.2015 mukaan Effortil on jonkin verran auttanut oireisiin ja A on 18.2.2015 kotiutunut hyvävointisena. Hoitotyön yhteenvedon 18.2.2014 (A:n toimittama, korjattu teksti) mukaan huimaus ja pyörtymistuntemus sekä käsien puutuminen eivät ole poistuneet osastohoidon aikana. Syke on lähtenyt nousuun.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla ilmenneet huimaus, raajojen puutuminen ja pahoinvointi korvata lääkevahinkona.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2015 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

A:n käytössä ollut Atorvastatin-lääke kuuluu statiinien lääkeaineryhmään. Statiineilla säädellään veren lipidi- eli rasvapitoisuuksia. Atorvastatinin melko harvinaisina haittavaikutuksina (voi esiintyä 1–10 henkilöllä 1000:sta) tunnetaan mm. huimaus sekä sormien ja varpaiden puutuminen ja pistely. Hyvin harvinaisena haittavaikutuksena (voi esiintyä jopa yhdellä henkilöllä 10.000:sta) tunnetaan pyörtyminen.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:n oikea jalka on 8.2.2015 mennyt veltoksi, hänelle on tullut pyörtymistä ennakoivia oireita ja hän on kaatunut ja pyörtynyt. Puutumisia on myöhemmin tullut myös yläraajoihin ja jalkoihin symmetrisemmin ja huimausta ja pyörtymistä ennakoivia oireita on ollut edelleen. Sairaalassa tehdyissä tutkimuksissa A:lla on todettu alhainen pulssi ja verenpaineen putoamistaipumus. Oireiden syy ei ole varmuudella selvinnyt; pulssi on kuitenkin lähtenyt nousuun Effortil-lääkityksen myötä. Lautakunta katsoo, etteivät A:n oireet (esimerkiksi toispuoleinen jalan veltostuminen) sovi Atorvastatin-lääkkeen aiheuttamiksi. Koska syy-yhteys Atorvastatin-lääkkeen käytön ja A:n oireiden välillä ei ole todennäköinen, Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio-Timonen

Sihteeri Laine

Jäsenet:

Jokelainen

Järvinen

Mervaala

Soinila