Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja A Oy oli solminut 6.4.2010 C Oy:n kanssa lisenssisopimuksen, jonka perusteella C Oy oli toiminut franchiseyrittäjänä A Oy:n X-liiketoiminnassa.

Lisenssisopimuksessa oli sovittu C Oy:n velvollisuudesta maksaa lisenssimaksua A Oy:lle korvauksena A Oy:n palveluista ja oikeudesta käyttää X-tavaramerkkiä ja tunnusta sekä ketjun luomaa goodwilliä.

Käräjäoikeuteen 21.6.2012 jättämässään haastehakemuksessa A Oy oli vaatinut C Oy:tä suorittamaan erääntyneitä lisenssisopimukseen perustuvia maksuja. C Oy oli kiistänyt vaatimukset 26.10.2012 ja vaatinut samalla A Oy:tä suorittamaan vahingonkorvausta sopimusrikkomusten ja sopimuksen vastaisen toiminnan johdosta. A Oy oli kiistänyt C Oy:n vaatimukset ja vaatinut C Oy:ltä myöhemmin vielä vahingonkorvausta sopimuksen ennenaikaisesta päättymisestä ja sopimussakkoa vuokrasopimuksen siirtämisestä.

A Oy haki asiaansa oikeusturvaetua yrityksen oikeusturvavakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätökset

Vakuutusyhtiö on lausunut 11.2.2013 päivätyssä korvauspäätöksessä, ettei asiaan voitu myöntää oikeusturvaetua, sillä asia koski aineettomia oikeuksia. Lisäksi vakuutusyhtiö on katsonut, että franchising-antajana toimiminen ei sisältynyt vakuutettujen toimialojen piiriin.

Vakuutuksenottaja on pyytänyt asian uudelleenkäsittelyä ja lausunut, että riitaisuudet eivät koskeneet aineettomia oikeuksia ja että vakuutetuksi toimialaksi oli merkitty ”skolning till ny konseptsystem”, mikä viittasi franchisetoimintaan.

11.3.2013 päivätyssä korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö on myöntänyt, että A Oy:n vakuutus kattoi franchisetoiminnan. Koska asia koski aineettomia oikeuksia, korvauspäätöksen lopputulosta ei kuitenkaan ollut syytä muuttaa.

Valitus

Vakuutuksenottaja A Oy on lausunut valituksessaan, että osapuolten välinen lisenssisopimus koski merkittävältä osaltaan muita kuin aineettomia oikeuksia. Vakuutuksenottajan mukaan riita-asiassa ei ollut kyse aineettomiin oikeuksiin liittyvästä asiasta, minkä vuoksi oikeusturvaetu tuli myöntää.

Vakuutuksenottaja on lausunut, että A Oy:n toiminnassa oli kyse franchise-antajana toimimisesta, mikä oli selvästi osa oikeusturvavakuutuksen alaisuuteen kuuluvaa liiketoimintaa. A Oy oli hakenut koko liiketoiminnan kattavaa vakuutusturvaa, minkä vakuutusyhtiöllä oli tiennyt vakuutuksenottohetkellä. Tällä perusteella oli A Oy:n mukaan selvää, että liiketoimintaan olennaisesti kuuluva franchisetoiminta ja siihen liittyvät riidat mukaan lukien franchisemaksujen velkominen, kuuluivat vakuutuksen piiriin.

Vakuutusyhtiön päätös perustui sille olettamalle, että lisenssisopimus koski yksin tavaramerkkejä ja muita aineettomia oikeuksia sekä niiden käyttöoikeutta ja tästä suoritettavaa vastiketta. Tämä näkemys oli virheellinen. Sopimuksessa oli kyse franchisetoiminnasta ja siihen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Tämä ilmeni esimerkiksi lisenssisopimuksen kohdasta 2, jossa todetaan muun muassa toiminnan tarkoituksena olevan korkeatasoisten liikuntatuotteiden ja -palvelujen tarjoaminen sekä liiketoiminnan harjoittaminen X-liikkeenharjoit­tajana. Aineettomia oikeuksia käsitellään vain lisenssisopimuksen yhdessä luvussa.

Käsillä oleva riita koski lisenssisopimusta kokonaisvaltaisesti. Väitteitä tai vaatimuksia ei ollut esitetty erikseen aineettomien oikeuksien käyttöön liittyen. Velkomuksen kohteena olevat maksut perustuivat käytännössä kokonaisuudessaan A Oy:n X-liiketoimintaa varten tarjoamista palveluista suoritettavaan vastikkeeseen. Lisäksi väitteiden kohteena olevat sopimusrikkomukset perustuivat kokonaisuudessaan lisenssisopimuksen muihin kuin tavaramerkkejä ja muita aineettomia oikeuksia koskeviin ehtoihin. Asiaa arvioitaessa oli myös huomioitava, että kyseessä olevaa rajoitusehtoa oli tulkittava suppeasti.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on viitannut vastineessaan asiassa annettuihin korvauspäätöksiin ja todennut, että lisenssisopimukset ovat sopimuksia, joilla myönnetään käyttöoikeuksia sopimuksessa määriteltyihin lisenssinantajan immateriaalioikeuksiin. Lisenssisopimuksessa yksilöidään lisensoitava immateriaalioikeus, määritellään vastuut ja käyttöoikeuden rajat sekä lisenssinantajalle maksettavat korvaukset.

Tapauksessa oli kysymys osapuolten väliseen lisenssisopimukseen perustuvista vaatimuksista. Toisaalta asia koski X-tavaramerkin ja tunnuksen sekä ketjun luoman goodwillin käyttöoikeudesta maksettavaa vastiketta, toisaalta väitteitä lisenssisopimuksen ehtojen rikkomuksista. Koska kyseessä olivat aineettoman oikeuden käyttöoikeudesta suoritettavaa vastasuoritusta koskeva riita sekä aineettoman oikeuden käyttöoikeudesta tehdyn sopimuksen rikkomisen johdosta esitettävät vaatimukset, asia koski vakuutusyhtiön mukaan aineetonta oikeutta.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 2.22 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuututulle aiheutuvia kuluja asiassa, joka koskee patenttia tai muuta aineetonta oikeutta.

Asian arviointi

Tapauksessa on kysymys siitä, koskeeko osapuolten välinen riita aineetonta oikeutta, ja toisaalta siitä, voidaanko tapaukseen soveltaa aineetonta oikeutta koskevaa rajoitusehtoa.

Tapauksessa on selvitetty, että riidan osapuolet ovat solmineet lisenssisopimuksen, jonka perusteella C Oy on toiminut franchiseyrittäjänä A Oy:n X-liiketoiminnassa. Sopimuksen perusteella C Oy on maksanut lisenssimaksuja A Oy:lle korvauksena A Oy:n palveluista ja oikeudesta käyttää A Oy:n X-tavaramerkkiä ja tunnusta sekä ketjun luomaa goodwilliä. A Oy on vaatinut käräjäoikeudelle toimittamassaan haastehakemuksessa C Oy:tä suorittamaan erääntyneet lisenssisopimukseen perustuvat maksut. Käytössä olevan selvityksen mukaan erääntyneet maksut ovat koskeneet franchisemaksujen lisäksi muun muassa materiaali-, koulutus- ja kampanjakuluja. C Oy on vaatinut A Oy:tä suorittamaan vahingonkorvausta sopimusrikkomusten ja sopimuksen vastaisen toiminnan johdosta. C Oy:n mukaan A Oy on rikkonut olennaisia sopimusvelvoitteitaan sekä franchisetoiminnan keskeisiä periaatteita, kuten lojaliteetti periaatetta, luottamuksensuojaa sekä harhaanjohtamisen kieltoa. A Oy on kiistänyt C Oy:n vaatimukset ja esittänyt C Oy:tä kohtaan uusia vaatimuksia.

Vakuutuksenottajan oikeusturvavakuutus on kattanut franchisetoiminnan, joka tyypillisesti koskee nimenomaan aineettomia oikeuksia. Lautakunta katsoo, että kyseessä oleva rajoitusehto on soveltumaton vakuutuksenottajalle myönnetyn vakuutuksen kanssa ja että ehto on omiaan tekemään vakuutuksesta merkityksettömän. Siten lautakunta katsoo, että aineettomia oikeuksia koskevaa rajoitusehtoa ei voida tapaukseen soveltaa.

Edellä mainittuun viitaten lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö myöntää asiaan oikeusturvaedun.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Raulos,
jäsenet Makkula ja Nyyssölä sekä varajäsen Vainio. Jäsenten Sarpakunnas ja Sjögren eriävä mielipide on liitteenä. Sihteerinä toimi Kantola.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Jäsenten Sarpakunnas ja Sjögren eriävä mielipide:

Tapauksen kuvailusta olemme enemmistön kanssa samaa mieltä.

Vakuutuksenottajan lausuntopyynnössä on vedottu siihen, että puheena olevassa oikeusriidassa ei ole ollut kysymys vakuutusehdossa tarkoitetuista aineettomista oikeuksista, vaan laajemmin koko lisenssisopimuksesta.

Aiemmassa ratkaisussa VKL 854/96 Vakuutuslautakunta on todennut, että siltä osin kuin osapuolten välillä oleva sopimus koski aputoiminimen käytöstä maksettavaa korvausta, asia koski aineetonta oikeutta eikä oikeusturvaetua tullut myöntää samankaltaisen rajoitusehdon perusteella kuin nytkin on puheena.

Vakuutuksenottajan oikeusturvavakuutus on kattanut franchisetoiminnan. Toimintaa koskevissa sopimuksissa säännellään runsaasti aineettomia oikeuksia. Ei voida kuitenkaan sanoa, ettei franchisetoiminnassa voitaisi joutua oikeusriitoihin, jotka eivät koske aineettomia oikeuksia.

Oikeusturvavakuutus on tehty tavanomaisilla vakuutusehdoilla, joihin sisältyy aineettomia oikeuksia koskeva rajoitusehto. Vakuutusehto on selkeä ja yksiselitteinen. Se on tullut sopimuksen osaksi ja sitoo osapuolia.

Riita on koskenut aineettomia oikeuksia. Rajoitusehdon mukaisesti vakuutuksesta ei korvata tällaisen asian kuluja.

Vakuutusyhtiön ratkaisu on ollut ehtojen mukainen.