TT Oy välitti kesäkuussa 2003 vakuutuksenottajana olevalle kuljetusyritykselle kuljetustoimeksiannon viedä eri tavarantoimittajien tuotteita Saksaan ja Sveitsiin. Tavarat oli lastattu TT Oy:n omistamaan perävaunuun, jonka vakuutuksenottajan palveluksessa oleva kuljettaja K.E. ajoi Travemündestä Lybeckiin 21.6.2003. Lastin varsinainen kuljettaja J.T. vei vetoauton illalla huoltoon ilmavuodon vuoksi ja perävaunu jätettiin kadun varrelle peräovet toista vakuutuksenottajan perävaunua vasten noin klo 20.40. Kuljettaja J.T:n asunto oli saman kadun varrella olevassa kerrostalossa noin 150 metrin päässä pysäköidystä perävaunusta. Kertomansa mukaan J.T. tuli kotiinsa klo 22.30 ja perävaunu oli tällöin paikallaan. Samoin silloin, kun J.T:n naapuri tuli töistä klo 01.15 ja silloin, kun J.T:n vaimo tuli töistä klo 04.10. Aamulla klo 05.50 J.T:n mennessä ostamaan läheiseltä huoltamolta sämpylöitä perävaunu oli poissa. Sittemmin kävi ilmi, että perävaunu oli viety toisella kuorma-autolla muualle ja siitä oli irrotettu kylmälaite ja viety osa kuormasta. Lisäksi perävaunussa olleet kolme uutta rengasta oli vaihdettu käytettyihin ja vaunun varusteista oli anastettu sidontaliinoja jne.
Lastin lähettäjät ja niiden vakuutusyhtiöt vaativat TT Oy:ltä korvausta anastetusta lastista. TT Oy vaati vakuutuksenottajalta maksamiaan korvauksia sekä lisäksi korvausta anastetuista perävaunun tarvikkeista siltä osin, kuin niitä ei saatu perävaunun omasta vakuutuksesta.
TT Oy pidättäytyi suorittamasta vaatimaansa korvausta vastaavaa määrää vakuutuksenottajan rahtimaksusaatavia ja kuittasi vastakkaiset saatavat.
Vakuutuksenottaja nosti TT Oy:tä vastaan kanteen käräjäoikeudessa vaatien saataviaan ja vahingonkorvausta.
Vakuutuksenottaja haki tiekuljetusvakuutuksen perusteella korvasta perävaunusta anastetusta lastista, lainaperävaunuvakuutuksen perusteella korvausta anastetuista perävaunutarvikkeista sekä oikeusturvaetua velkomusriitaan kuljetusvakuutukseen ja autovakuutukseen liittyvistä oikeusturvavakuutuksista.
Vakuutusyhtiön päätökset
Kuljetusvakuutus
Vakuutusyhtiö viittasi tiekuljetusvakuutuksen ehtojen kohtiin 6.2.2 ja 6.2.2.1 sekä totesi, että koska vahinko oli aiheutunut siitä syystä, ettei perävaunua oltu vartioitu ehtojen edellyttämällä tavalla, korvausta ei suoriteta tiekuljetusvastuuvakuutuksesta.
Myöskään tiekuljetusvakuutukseen liittyvä oikeusturvaetu ei ole käytettävissä, koska vahinkotapahtuma on ollut sellainen, ettei sitä tiekuljetuksen ehtojen mukaan korvata.
Lainaperävaunuvakuutus
Vakuutusyhtiö viittasi kaskovakuutuksen ehtojen kohtaan 4.2 ja totesi, että vakuutuksen kohteena on ainoastaan vetoautoon kiinnitetty perävaunu tätä ajoneuvoyhdistelmää liikenteeseen käytettäessä. Tässä tapauksessa perävaunu ei ollut kiinnitettynä vetoautoon eikä vakuutusyhtiö näin ollen voi suorittaa korvausta lainaperävaunuvakuutuksesta.
Autovakuutukseen liittyvä oikeusturvavakuutus
Vakuutusyhtiö viittasi kaskovakuutukseen liittyvän oikeusturvavakuutuksen ehtojen kohtiin 5.2.5 sekä 5.2.5.2.2 ja totesi, että asiassa ei ole riitaa vakuutetun ajoneuvon omistamisesta, hallinnasta tai kuljettamisesta. Riitaa on tavaran kuljettamisesta sovitusta palkkiosta, jonka vastapuoli on kiistänyt vastasaatavaansa vedoten. Koska kyse on vakuutetun elinkeinotoimintaan liittyvästä riidasta, ei asiassa aiheutuvia kuluja voida korvata oikeusturvavakuutuksesta.
Lausuntopyyntö
Vakuutuksenottaja on tyytymätön yhtiön päätöksiin ja pyytää lautakunnan lausuntoa siitä, onko vakuutusyhtiön toiminta korvauspäätöksissä ollut kohtuullista ja perusteltavissa olevaa.
Vakuutuksenottaja vetoaa siihen, että vakuutusyhtiön korvauskäsittelijöiden mukaan vakuutuksenottajalla on ollut parhaat mahdolliset vakuutukset tämäntyyppiseen vahinkoon. Pienelle yritykselle yhtiön ottama kielteinen korvauskanta on ollut kohtuuttoman raskas, varsinkin kun vakuutukset ovat olleet kunnossa.
Vakuutusyhtiön vastine
Tiekuljetusvakuutus
Vakuutusyhtiö toteaa, että ajoneuvon kuljettaja on kertomansa mukaan tarkkaillut perävaunua ja perävaunu oli tarkastettu neljä kertaa yön aikana ohi kävellen. Kuljettajan antamasta selvityksestä näyttäisi kuitenkin ilmenevän, että mainituilla tarkastuksilla on tarkoitettu perävaunun ohi kävelleen neljän eri henkilön satunnaisia havaintoja perävaunusta klo 20.40 ja klo 05.50 välisenä aikana. Suoritetut tarkastukset eikä myöskään väitetty silmälläpito ole erityisesti tähdännyt perävaunun vartiointiin. Kuljettaja ei ole havainnut perävaunun katoamista ikkunasta, vaan vasta kävellessään huoltoasemalle aamulla klo 05.50. Toisaalta TT Oy:n oikeudenkäyntiasiamiehen 16.12.2003 päiväämässä vastineessa on esitetty, ettei näköyhteyttä kerrostalosta perävaunun pysäköintipaikkaan olisi edes ollut.
Vakuutusyhtiön mukaan korvausta ei suoriteta, jos vahinko on johtunut siitä, että kuljetusväline, kuljetusyksikkö tai tavara on jätetty vartioimatta. Vakuutusehdoissa on tarkempia määräyksiä siitä, mitä vartioinnilla tarkoitetaan. Koska kuljetusyksikön vartiointia ei ollut järjestetty vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla, ei korvausta kuljetettavan tavaran osalta ehtojen mukaan suoriteta.
Vakuutusyhtiö totesi, että tätä rajoitusehtoa sovelletaan kaikkiin yhtiön tiekuljetusvakuutuksiin. Yhtiön tiekuljetusvakuutusehdot perustuvat merivakuutusyhtiöiden yhdistyksen malliehtoihin eikä niistä ole poikettu vartiointia koskevan ehtokohdan osalta. Malliehtojen vartiointia koskeva lauseke on laajalti käytössä muissakin vakuutusyhtiöissä.
Tiekuljetusvakuutuksen oikeusturvavakuutus
Vakuutusyhtiö toteaa, että tiekuljetusvakuutukseen kuuluva oikeusturvaetu edellyttää ehtojen mukaan, että vakuutukseen kuuluvaa vahinkotapahtumaa koskeva korvauskysymys joutuu oikeuden käsiteltäväksi. Rahtipidätyksiä koskeva riita ei koske vahinkotapahtumaa, vaan liiketoimintaa. Kyse on osapuolten liikennöintisopimukseen kuuluvan sopimusvelvoitteen täyttämättä jättämistä. Oikeudenkäyntikuluja ei näin ollen olisi korvattu, vaikka vahinkotapahtuma olisi ollut tiekuljetusvakuutuksesta korvattavakin.
Jos kuitenkin oikeudenkäynnin katsottaisiin joiltakin osin perustuvan vahinkotapahtumaan, ei oikeudenkäyntikuluja kuitenkaan korvattaisi tiekuljetusvakuutuksesta, koska itse vahinkotapahtumaa ei ehtojen mukaan korvata.
Koska varkausvahinko ei vartioinnin laiminlyönnin vuoksi ole ollut korvattava, ei tätä vahinkotapahtumaa koskevia oikeudenkäyntikulujakaan voida korvata.
Lainaperävaunuvakuutus
Kaskovakuutusehtojen mukaan vetoauton vakuutusten kohteena on myös siihen kiinnitetty lainaperävaunu kyseistä ajoneuvoyhdistelmää liikenteeseen käytettäessä, mikäli tästä on erikseen sovittu ja siitä merkintä vakuutuskirjassa.
Vahinkohetkellä varkausvahingon kohteeksi joutunut perävaunu oli irrallaan vetoautosta. Vetoauto oli korjattavana ja perävaunu oli pysäköitynä kadun varteen.
Yhtiöllä ei ole edes tarjota vetoautolle kaskovakuutusta, jonka kohteena olisi lainaperävaunu tämän ollessa irrotettuna vetoautosta. Tässä mielessä vetoautolla on ollut kattavin mahdollinen kaskovakuutus lainaperävaunun omistajaan kohdistuvaa vahinkoriskiä ajatellen.
Kaskovakuutuksen oikeusturvavakuutus
Vakuutuksenottaja on nostamassaan kanteessa vaatinut TT Oy:tä suorittamaan kuljetussopimuksen mukaisen korvauksen sekä korvausta vahingosta, joka on aiheutunut sopimuksen mukaisen maksun pidättämisestä. TT Oy on katsonut sillä olevan varkausvahingosta johtuen vastasaatava, jonka se on kuitannut kuljetussopimuksen mukaisesta suorituksesta ja samalla kiistänyt vakuutuksenottajan vahingonkorvausvaatimuksen.
Oikeusturvavakuutuksesta korvausta on haettu sekä vetoauton että lainaperävaunun osalta.
Vakuutusehtojen mukaan oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja vakuutuskirjassa mainitun moottoriajoneuvon omistamiseen, kuljettamiseen ja hallintaan liittyvissä riita-, rikos- ja hakemusasioissa. Vakuutettuja ovat vakuutuskirjassa mainitun ajoneuvon omistaja, haltija ja kuljettaja kukin tässä ominaisuudessa.
Vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, jossa on kyse muusta kuin ajoneuvon omistamisesta, hallintaa tai kuljettamista koskevasta vakuutetun työhön, ammatinharjoittamiseen, elinkeino- tai ansiotoimintaan liittyvästä asiasta.
Lainaperävaunuvakuutus on luvanvaraiseen liikenteeseen rekisteröidyn kuorma-auton kaskovakuutuksen lisävakuutus. Se on tarkoitettu lainaperävaunulle, joka on kiinnitetty kaskovakuutettuun vetoautoon. Lainaperävaunuvakuutus on voimassa vain silloin, kun perävaunu on kiinnitetty kyseiseen kuorma-autoon. Vakuutusmuoto on sama kuin vetoautossa eli kasko.
Kaskovakuutuksen tai lainaperävaunuvakuutuksen tarkoituksena ei ole korvata vakuutetun liiketoimintaan liittyviä tapahtumia. Se on tarkoitettu käytettäväksi puhtaasti moottoriajoneuvon omistamista, kuljettamista ja hallintaa koskevissa asioissa.
Koska riidassa ei ole kyse edellä mainituista tilanteista, vaan vakuutetun liiketoimintaa koskevan sopimuksen suorituksista ja sopimuksen perusteella syntyvästä vahingonkorvausvastuusta, ei oikeudenkäyntikuluja voida oikeusturvavakuutuksen perusteella korvata.
Vaikka kyse olisi ollut moottoriajoneuvon omistamista, kuljettamista tai hallintaa koskevasta eikä liiketoimintaa koskevasta riidasta, ei oikeudenkäyntikuluja olisi voitu korvata lainaperävaunuvakuutuksesta, koska lainaperävaunu ei ollut kytkettynä vetoautoon. Kytkeminen vetoautoon on ehdoton edellytys lainaperävaunun vakuutusturvan voimassaololle.
Vakuutuslautakunnan lausunto
Tiekuljetusvakuutus
Vakuutusehdot
Tiekuljetusvakuutuksen ehtojen kohdan 6.2 mukaan korvausta ei suoriteta, jos vahinko on johtunut siitä, että kuljetusväline, kuljetusyksikkö tai tavara on jätetty vartioimatta (6.2.2).
Vartioinnilla tarkoitetaan sitä, että alue, jolle kuljetusväline, kontti, kuljetusyksikkö tai tavara on jätetty, on suljettu ja ympäri vuorokauden vartioitu. Vartioinnilla tarkoitetaan myös sitä, ettei ajoneuvoa jätetä ilman keskeytymätöntä silmälläpitoa muuta kuin kuljetustehtävän täyttämiseksi välttämätöntä tulli- tai vastaavaa asiointia varten. Tällöin kuitenkin ajoneuvon ja kuormatilan tulee olla lukitut ja mahdollisten ajonestolaitteiden olla kytkettyinä toimintaan (6.2.2.1).
Kuljetusvakuutuksen ehtojen kohdan 4.1 mukaan jos vakuutukseen kuuluvaa vahinkotapahtumaa koskeva korvauskysymys joutuu oikeuden käsiteltäväksi, hoitaa vakuutusyhtiö sitä koskevan oikeudenkäynnin ja maksaa siitä johtuvat oikeudenkäyntikulut sekä korvausmäärälle tuomitun koron, vaikka kohdassa 2 tarkoitettu korvauksen enimmäismäärä näin ylitettäisiin. Jos vahinkotapahtuma on sellainen, että sitä ei näiden ehtojen, sovittujen lisäehtojen tai yleisten sopimusehtojen tai vakuutussopimuslain mukaan korvata, ei myöskään oikeudenkäyntikuluja korvata tästä vakuutuksesta.
Vakuutussopimuslain soveltuminen
Vakuutussopimuslain 3 §:n 3 momentin mukaan vakuutussopimuslain pakottavuus ei koske mm. elinkeinonharjoittajan ottamaa kuljetusvakuutusta.
Vaikka lain säännökset kuljetusvakuutuksen osalta ovat tahdonvaltaisia, tulee lain säännöstä oikeustieteellisessä kirjallisuudessa vakiintuneen käsityksen mukaan kuitenkin soveltaa, mikäli vakuutussopimuksessa ei ole kyseistä asiasta sovittu laista poikkeavasti.
Käsiteltävänä olevassa tapauksessa vakuutukseen sovelletaan kuljetusvakuutuksen ehtojen lisäksi yhtiön yleisiä sopimusehtoja. Yleisten sopimusehtojen kohdassa 1 ”Eräät keskeiset käsitteet” todetaan, että suojeluohje on vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai muutoin kirjallisesti asetettu velvollisuus noudattaa määräyksiä, joilla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä. Ehtokohta 6.1 vastaa vakuutussopimuslain säännöksiä koskien suojeluohjeiden laiminlyönnin seurauksia. Kohdassa 17.1 todetaan lisäksi, että kyseiseen vakuutussopimukseen sovelletaan myös sellaisia vakuutussopimuslain säännöksiä, joita ei edellä ole esitetty.
Kyseiseen kuljetusvakuutukseen sovellettavissa vakuutusehdoissa ei suojeluohjeiden osalta ole sovittu vakuutussopimuslaista poikkeavasti. Myöskään vakuutuksen rajoitusehtojen osalta ei ole tältä osin todettu, onko ollut tarkoitus ja miten poiketa vakuutussopimuslain määräyksistä. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että suojeluohjeita koskevia vakuutussopimuslain säännöksiä tulee soveltaa myös kyseiseen vakuutukseen.
Rajoitusehto vai suojeluohje
Vakuutussopimuslain 31 §:n mukaan vakuutussopimukseen voidaan ottaa määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä. Vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita. Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt velvollisuutensa noudattaa suojeluohjeita, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Vastuuvakuutuksesta kuitenkin korvausta voidaan alentaa tai se evätä vakuutetun huolimattomuuden takia vain jos vakuutettu on laiminlyönyt velvollisuutensa törkeästä huolimattomuudesta taikka, milloin vakuutusehdoissa on niin määrätty, jos hänen alkoholin tai huumausaineen käyttönsä on vaikuttanut laiminlyöntiin.
Vakuutussopimuslakia koskevan hallituksen esityksen mukaan (s.45) pykälässä 31 mainitusta menettelytavasta on kysymys silloin, kun vakuutetun on määrätyllä tavalla huolehdittava vakuutetusta omaisuudesta. Menettelytapamääräys voi koskea esim. omaisuuden säilyttämistapaa, säilytystilojen sulkemista tai koneiden huoltoa. Muu järjestely voi olla esim. omaisuuden vartioinnin järjestäminen.
Suojeluohjeelle on tunnusomaista, että se käsittää ohjeen vahingon syntymisen estämiseksi tai vahingon rajoittamiseksi. Ollakseen suojeluohje ehtoa ei tarvitse nimetä suojeluohjeeksi. Ratkaisevaa on ohjeen sisältö. Myös rajoitusehdoksi muotoiltu ohje toimia tietyllä tavalla vahingon ehkäisemiseksi voi luonteeltaan olla suojeluohje.
Ehtokohta 6.2.2, joka koskee ajoneuvon vartiointia, on sijoitettu vakuutusehdoissa korvausrajoituksiin. Kyseinen ehtokohta täyttää kuitenkin vakuutussopimuslain 31 §:n 1 momentin suojeluohjeen määritelmän, minkä vuoksi sitä on pidettävä suojeluohjeena ja sen laiminlyönnistä aiheutuvia seurauksia on arvioitava suojeluohjeita koskevien säännösten mukaisesti.
Törkeä vai tavanomainen huolimattomuus
Vakuutussopimuslain 31 §:n 4 momentin mukaan vastuuvakuutuksessa korvausta voidaan alentaa tai se evätä suojeluohjeen laiminlyöntitapauksissa vain jos vakuutettu on laiminlyönyt velvollisuutensa törkeästä huolimattomuudesta.
Tiekuljetusvakuutus kattaa rahdinkuljettajan tiekuljetussopimuslain mukaisen vahingonkorvausvelvollisuuden ja on näin ollen luonteeltaan vastuuvakuutusta.
Koska vakuutussopimuslaki ei kuljetusvakuutusten osalta ole pakottavaa lainsäädäntöä, vakuutuksenantaja voi mm. suojeluohjeen laiminlyönnin osalta vakuutusehtoihin otetulla maininnalla poiketa lain säännöksistä. Koska vakuutuksenantaja ei tässä tapauksessa ole ottanut vakuutusehtoihin lain säännöksistä poikkeavaa ehtoa, tulee vakuutussopimuslain 31 §:n 4 momenttia soveltaa kyseiseen sopimukseen. Korvauksen alentaminen tai epääminen tässä tapauksessa edellyttää tämän vuoksi törkeää huolimattomuutta.
Vakuutussopimuslain 34 §:n mukaan harkittaessa, onko korvausta laissa säädetyllä perusteella alennettava tai se evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys vakuutetun toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.
Lautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä ilmenee, että kyseinen perävaunu jätettiin pysäköitynä kadun varrelle peräovet vasten toista perävaunua kuljettajan vietyä vetoauton huoltoon. Kuljettaja itse asui saman kadun varrella noin 150 metrin päässä olevassa kerrostalossa. Perävaunu jätettiin kadun varteen klo 20.40. Kuljettajan mukaan talosta oli näköyhteys perävaunuun. Asiakirjoista ei kuitenkaan ilmene, oliko myös kuljettajan asunnosta näköyhteys perävaunuun. Kuljettajan tullessa kotiin klo 22.30 perävaunu oli paikoillaan, samoin naapurin tullessa kotiin klo 01.15 ja kuljettajan vaimon tullessa kotiin klo 04.10. Kuljettajan lähdettyä ostamaan aamulla klo 05.50 sämpylöitä läheiseltä huoltamolta hän totesi, että perävaunu oli poissa.
Asiassa on kiistatonta, että perävaunua ei ollut jätetty suljetulle ja vartioidulle alueelle. Asiassa on kiistaa mm. siitä, voidaanko vakuutusehtojen tarkoittamana keskeytymättömänä silmälläpitona pitää sitä, että henkilöt, joiden tehtävänä ei varsinaisesti ole perävaunun vartiointi, huomioivat perävaunun paikalla olon kulkiessaan muista syistä sen ohi. Asiakirjoista ei ilmene, että kuljettaja olisi asunnolla ollessaan säännöllisin väliajoin käynyt esim. ikkunasta tarkistamassa perävaunun tilanteen.
Käytettävissä olevan selvityksen perusteella lautakunta katsoo, että vakuutuksenottaja ei ole osoittanut, että perävaunun vartiointi olisi järjestetty vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla. Tämän vuoksi voidaan katsoa, että suojeluohjeena pidettävää ehtokohtaa on laiminlyöty noudattaa.
Korkein oikeus on tiekuljetussopimuslain mukaista törkeää huolimattomuutta arvioidessaan todennut, että vahingonkorvausoikeudessa huolimattomuutta on pidetty törkeänä usein silloin, kun toiminta on ollut lähellä tahallista menettelyä ja siten häikäilemätöntä ja välinpitämätöntä (ks. KKO:1995:71). Vaikka vakuutussopimuksia koskevassa oikeuskäytännössä törkeäksi huolimattomuudeksi on toisinaan katsottu myös edellä olevaa määritelmää lievemmät teot, lautakunta katsoo, että suojeluohjeen laiminlyönnin arvioiminen törkeän huolimattomaksi edellyttää sitä, että vahingon vaara suojeluohjetta laiminlyötäessä on ollut hyvin todennäköinen, mutta vakuutettu on suhtautunut tähän mahdollisuuteen välinpitämättömästi pyrkimättäkään mitenkään estämään vahinkoa.
Kuljettaja on pyrkinyt estämään todennäköisimmän vahingon eli perävaunun tyhjentämisen pysäköimällä perävaunun niin, että sen ovet olivat vasten toista perävaunua. Kuljettajan ei lautakunnan käsityksen mukaan voida katsoa suhtautuneen välinpitämättömästi vahingon mahdollisuuteen. Sitä, että koko perävaunu anastetaan varta vasten paikalle tuotua toista vetoautoa käyttäen ei voida pitää siinä määrin todennäköisenä seurauksena suojeluohjeen noudattamisen laiminlyönnistä, että laiminlyöntiä voitaisiin pitää törkeänä.
Olosuhteet ja kuljettajan toiminta kokonaisuudessaan huomioon ottaen lautakunta katsoo, ettei suojeluohjeena pidettävän ehtokohdan laiminlyönti ole tässä tapauksessa ollut törkeää eikä vakuutusyhtiö esittämillään perusteilla voi evätä korvausta tiekuljetusvakuutuksesta.
Oikeudenkäyntikulut
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen kuljetusvakuutuksesta edellyttää sitä, että vakuutukseen kuuluvaa vahinkotapahtumaa koskeva korvauskysymys on joutunut oikeuden käsiteltäväksi. Oikeudenkäynnissä, johon oikeusturvaetua on haettu, on kyse rahtimaksua koskevasta velkomuksesta päärahdinkuljettajan kuitattua vakuutuksenottajan rahtimaksusaatavia anastetun rahdin lähettäjille maksamiaan korvauksia vastaan. Oikeudenkäynnissä käsiteltäväksi tulee näin ollen myös se, onko vakuutuksenottaja velvollinen maksamaan päärahdinkuljettajalle korvausta vahinkotapahtuman johdosta. Lautakunta katsoo, että kyseessä on vakuutukseen kuuluvaa vahinkotapahtumaa koskeva korvauskysymys ja asiaan tulee näin ollen myöntää oikeusturvaetu.
Kaskovakuutus
Kaskovakuutuksen ehtojen kohdan 4.2 mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjassa yksilöity moottoriajoneuvo. Vetoauton vakuutuksen, ei kuitenkaan lisäturvavakuutusten, kohteena on myös siihen kiinnitetty lainaperävaunu kyseistä ajoneuvoyhdistelmää liikenteeseen käytettäessä, mikäli tästä on erikseen sovittu ja siitä on merkintä vakuutuskirjassa.
Kaskovakuutukseen liittyvän oikeusturvavakuutuksen ehtojen kohdan 5.2.1 mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä vakuutuskirjassa mainitun moottoriajoneuvon omistamiseen, kuljettamiseen ja hallintaan liittyvissä riita-, rikos- ja hakemusasioissa.
Oikeusturvavakuutuksen ehtokohdan 5.2.5.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, jossa on kyse muista kuin ajoneuvon omistamista, hallintaa tai kuljettamista koskevasta vakuutetun työhön, ammatinharjoittamiseen, elinkeino- tai ansiotoimintaan liittyvästä asiasta.
Vahinkotapahtuman sattuessa kyseinen TT Oy:n omistama perävaunu ei ollut kiinnitettynä vakuutettuna olevaan kuorma-autoon. Näin ollen se ei myöskään vahingon sattuessa ollut vakuutuksen kohteena. Tämän vuoksi lautakunta pitää vakuutusyhtiön lainaperävaunun osalta antamaa päätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Riita-asiassa, johon oikeusturvaetua on haettu, on ollut kyse velkomus- ja vahingonkorvausasiasta TT Oy:n kieltäydyttyä maksamasta vakuutuksenottajalle erääntyneitä rahtimaksuja ja kuitatessa kyseiset maksut perävaunun anastukseen perustuvaa saatavaansa vastaan.
Lautakunta katsoo, että riita-asiassa ei ole ollut kyse ajoneuvon omistamista, hallintaa tai kuljettamista koskevasta asiasta, vaan muusta vakuutetun elinkeino- ja ansiotoimintaan liittyvästä asiasta. Tämän vuoksi kyseinen riita-asia ei tule korvattavaksi myöskään kaskovakuutukseen liittyvästä oikeusturvavakuutuksesta ja lautakunta pitää vakuutusyhtiö hylkäävää päätöstä tältäkin osin vakuutusehtojen mukaisena.
Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja
Sisula-Tulokas, jäsenet Eskuri, Hentunen ja Rusanen sekä varajäsen
Sisula-Tulokas, jäsenet Eskuri, Hentunen ja Rusanen sekä varajäsen
Heikkinen. Sihteerinä toimi Haapasaari.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA