Haku

VKL 343/15

Tulosta

Asianumero: VKL 343/15 (2015)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 15.12.2015

Korvattava vakuutustapahtuma. Johtuiko kaivoveden pilaantuminen ilkivallasta.

Tapahtumatiedot

Asiakas oli tehnyt 30.5.2014 rikosilmoituksen ympäristörikkomuksesta ja vahingonteosta. Asiakkaan ilmoituksen mukaan hänen kesämökkikiinteistönsä vesikaivon vesi oli pilattu kaatamalla kaivoon jotain ainetta, jonka johdosta veden pinnalla oli ollut rasvakerros. Lisäksi kiinteistöllä ollutta asuntovaunua oli vahingoitettu mm. tekemällä sen ulkoseinään puukolla reikiä. Vakuutusyhtiölle tekemässään vahinkoilmoituksessa 12.6.2014 asiakas oli vielä ilmoittanut, että myös koristepensasaitaa oli tuhottu. Asiakas on epäillyt, että kaikki em. teot oli tehty syksyn 2013 aikana.

Asiakas on hakenut korvausta kaivon tutkimus- ja kunnostamiskuluista sekä asuntovaunun vaurioista.

Vakuutusyhtiö on 12.11.2014 korvauspäätöksessään hylännyt asiakkaan korvausvaatimukset. Asuntovaunun vahinkoja ei ole korvattu, koska asuntovaunua ei ollut erikseen vakuutettu. Kaivoveden pilaantumisen osalta vakuutusyhtiö on todennut, että asiakkaan epäilemästä ilkivallasta ei ole selvitystä ja että maaperässä olevien aineiden liukenemisessa kaivoveteen ja tästä seurannut veden laadun huonontuminen ei ole äkillisen tapahtuman aiheuttama vakuutuksesta korvattava vahinko.

Asiakkaan valitus

Asiakas on vaatinut vakuutusyhtiötä korvaamaan pilaantuneesta kaivovedestä hänelle aiheutuneet kustannukset sekä asuntovaunun vauriot.

Asiakkaan mielestä väite kaivoveden pilaantumisesta pitkän ajanjakson kuluessa ei pidä paikkaansa. Useat ihmiset voivat todistaa, että aikaisemmin kaivon vesi oli ollut kuin lähdevettä – kirkasta ja kylmää. Keväällä 2012 kaivosta oli löytynyt kolme kuollutta hiirtä ja lumien sulamisvesien johdosta kaivovesi oli ollut kellertävää. Asiakas oli tutkituttanut 22.5.2012 ensimmäisen kerran kaivon vedenlaadun. Testausselosteen 7.6.2012 mukaan vesi oli täyttänyt talousveden laatuvaatimukset lukuun ottamatta permanganaattilukua, veden pH-arvoa ja väriä. Tuolloin kaivovesi oli kuitenkin tullut ihan hyväksi 1-2 viikossa, joten asiakkaan mielestä vuoden 2012 tapahtumilla ei ole mitään yhteyttä vuonna 2014 todetun kaivoveden pilaantumisen kanssa.

Asiakas oli tutkituttanut 4.6.2014 toisen kerran kaivoveden, kun hän oli alkukesästä 2014 huomannut kaivoveden pilaantumisen ja asuntovaunun vauriot sekä tehnyt 30.5.2014 rikosilmoituksen ja vielä 12.6.2014 vahinkoilmoituksen. Veden tutkimiseksi asiakas oli toimittanut tutkimuslaboratorioon kaksi pulloa kaivovettä ja sitten laboratorion työntekijän pyynnöstä vielä toistamiseen kaivovettä kahdessa litran astiassa. Kun asiakas oli erikseen käynyt kysymässä tutkimuslaboratoriossa testausselosteessa pvm. 3.7.2014 esitettyjen tutkimusarvojen merkitystä, hänelle oli sanottu, etteivät aineet ole tulleet kaivoon maaperästä. Näin ollen asiakkaan mielestä jonkun on täytynyt kaataa kaivoon ainetta, jossa on ollut paljon esim. rautatehtaassa käytettävää bariumia. Vahingonteon tarkkaa ajankohtaa ja tekijää asiakas ei tiedä, koska hän ei ollut käynyt talvella 2013 - 2014 kesämökillään.

Laboratorion työntekijä oli suullisesti antanut asiakkaalle suosituksen, että kaivovettä ei käytettäisi talousvetenä sekä vielä ehdottanut kaivon betonirenkaiden vaihtamista. Näin ollen kaivon betonirenkaat oli kesällä 2014 vaihdettu, ja tämän jälkeen tehdyssä kolmannessa kaivoveden tutkimuksessa 16.9.2014 veden laatu oli täyttänyt kaikilta tutkituilta osin STM:n 401/2001 asetuksen mukaiset laatuvaatimukset ja –suositukset.

Asuntovaunun vaurioiden korvaamista kotivakuutuksesta asiakas on perustellut sillä, että asuntovaunu ei ole moottorikäyttöinen.

Vakuutusyhtiön vastine

Yleisten sopimusehtojen mukaan korvauksenhakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeellisia vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Kotivakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jos vakuutustapahtumaa ei voida määritellä. Ilkivaltavahingossa tulisi pystyä toteamaan tarkka tapahtuma-aika, mitä on tapahtunut ja mahdollisesti kenen toimesta. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa asiakas epäilee jonkun pilanneen kaivoveden syksyn 2013 aikana kaatamalla kaivoon jotakin ainetta. Kaivon vesi oli aikaisemmin ollut kirkasta ja juotavaa, mutta nyt veden pinnalle oli muodostunut rasvakerros. Lisäksi asuntovaunussa oli puukon jäljiltä vaikuttavia painaumia ja asuntovaunua oli muutenkin rikottu.

Vakuutusyhtiö toteaa, että kaivovedestä oli otettu näytteitä laboratoriotutkimuksia varten jo ennen nyt ilmoitettua vahinkoa. Kaivoveden testauksessa 22.5.2012 oli todettu permanganaattiluvun ja värin ylittävän enimmäispitoisuudet. Lisäksi pH-pitoisuus oli ollut alle suositusvälin. Kohonnut permanganaattiluku, jota käytetään mittaamaan orgaanisen aineksen määrää vedessä, kertoo tyypillisesti maaperän korkeasta humuspitoisuudesta tai pintavesien kulkeutumisesta kaivoon. Kohonnut permanganaattiluku oli näkynyt myös veden värillisyytenä.

Testaustuloksen 3.7.2014 mukaan: "Alkuaineanalyysit on tehty vedestä eristetystä kiintoaineksesta. Alhaisen näytemäärän vuoksi määritysrajat ovat 10-kertaisesti.". Vakuutusyhtiön saaman selvityksen mukaan tämä näyte oli otettu vedestä, joka oli lämmennyt saavissa auringossa. Vakuutusyhtiön korvauskäsittelijä oli tiedustellut puhelimitse tutkimuksen tehneen laboratorion työntekijältä  testauksen tuloksia. Laboratorion työntekijän mukaan näytteen perusteella ei saatu selvitettyä mitä kiintoainetta näytteessä oli. Vesi ei täyttänyt värivaatimusta talousvetenä.

Poliisin tutkintailmoituksen pvm. 16.6.2014 mukaan asiakas oli toimittanut 22.7.2014 poliisille lausunnon tutkitusta vedestä. Poliisille lausuntoa oli avannut tutkimuksen tehneen laboratorion työntekijä kertomalla, että näytteessä oli ollut havaittavissa selvästi sinertäviä partikkeleita. Partikkeleille oli tehty alkuaineanalyysi, jossa oli havaittu paljon muutamia alkuaineita (mm. barium). Koska näytevettä oli ollut vähän, eikä ollut epäilystä siitä mitä aine olisi voinut olla, laboratorio ei voinut lausua mikä aine oli aiheuttanut veden saastumisen tai mistä tämä aine oli peräisin.

Testaustuloksessa 16.9.2014 arvot olivat olleet suositusrajoissa ja vesi oli täyttänyt STM 401/2001 asetuksen mukaiset vaatimukset. Tässä vaiheessa kaivon renkaat oli vaihdettu uusiin.

Vakuutusyhtiön mielestä nyt annettujen tietojen perusteella ei voida yksilöidä milloin vahinko on tapahtunut, mitä kaivovedelle on tapahtunut tai kenen toimesta. Tässä tapauksessa ilkivaltavahinkoa ei siis ole pystytty toteamaan. Testaustuloksien perusteella ei ole ollut mahdollista selvittää mikä on pilannut kaivoveden. Jälkeenpäin oletettu tapahtumainkulku ei ole riittävä peruste vakuutuskorvauksen suorittamiselle.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut hitaasti kehittyvästä tapahtumasta. Mikäli kyse on ollut maaperässä olevien aineiden liukenemisesta veteen, tai muusta vastaavasta veden hitaasti kehittyneestä pilaantumisesta esimerkiksi kaivon renkaiden tullessa käyttöikänsä päähän, kyseessä ei ole vakuutusehtojen mukaan korvattava vahinko.

Asuntovaunun sekä siinä olleiden vaurioiden osalta vakuutusyhtiö on todennut, että kyseessä ei ole ollut liikennekäyttöön tarkoitettu asuntovaunu, vaan vaunu on ollut pihapiirissä pysyvästi vieraiden yöpymistä varten. Kun kyseessä on moottorikäyttöinen ajoneuvo, kotivakuutus tulee ehtojen kohdan 2.2.1 mukaan erikseen laajentaa kattamaan myös sanotun asuntovaunun. Näin ei ole tehty tässä tapauksessa, joten asiakkaan asuntovaunun vahingot eivät tule kotivakuutuksesta korvattaviksi.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, onko kaivoveden pilaantuminen aiheutettu ilkivaltaisesti ja onko asuntovaunun vauriot korvattava kotivakuutuksesta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Sovellettavassa kodin omaisuusvakuutusehdoissa käytettyjen käsitteiden osalta on äkillisen ja ennalta arvaamattoman vahingon kohdalla todettu, että korvattavuus määräytyy vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Vakuutuksen ehtojen kohdan 2.2 mukaan (vakuutettu irtaimisto) vakuutuksen kohteena eivät ole, ellei niitä ole erikseen vakuutettu ja merkitty vakuutuskirjaan mm. asuntoperävaunu.

Vakuutuksen ehtojen kohdan 4.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten

- syöpymisestä ja pilaantumisesta,

- sienettymisestä, homehtumisesta, lahoamisesta

- kulumisesta, aineen väsymisestä, kondensiosta tai muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä

Vakuutuksen ehtojen kohdan 4.21 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jos vakuutustapahtumaa ei voida määritellä; kuten esimerkiksi varkausvahinkoa, jonka tapahtuma-aikaa, -paikkaa, ja -olosuhteita ei voida tarkoin määritellä.

Asian arviointi

Asiakkaan asuntoperävaunun vakuuttamisen osalta kysymys on kotivakuutuksen ehtojen kohdan 2.2 mukaisesta vakuutettavasta irtaimistosta, joka ei ole vakuutuksen kohteena, ellei sitä ole erikseen vakuutettu ja merkitty vakuutuskirjaan. Vakuutuslautakunnalle toimitetuissa vakuutusasiakirjoissa ei ole merkintää, jonka perusteella voitaisiin todeta asiakaan asuntovaunun olleen merkittynä em. ehdon mukaisesti vakuutuskirjaan. Asuntoperävaunun moottorikäyttöisyydellä ei ole merkitystä asian harkinnassa. Näin ollen asuntoperävaunu ei ole ollut asiakkaan kotivakuutuksen kohteena.

Epäpuhtaan kaivoveden osalta kysymys on siitä, onko kaivoa ja siinä ollutta vettä kohdannut kotivakuutuksen korvauspiiriin kuuluva äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma kuten esim. ilkivalta.

Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla.

Vakuutusehdoissa ei tarkemmin määritellä sitä, mitä tarkoitetaan ja edellytetään vahingon osoittamisella ilkivallaksi tapahtuma-ajan, -olojen ja -paikan suhteen. Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan kyseistä ehtokohtaa tulee tulkita siten, että mikäli korvauksen hakija saattaa riittävän todennäköiseksi, että vahinko ajankohta, tapahtumapaikka ja olosuhteet huomioon ottaen on aiheutunut ilkivallasta, vahinko tulee korvata vakuutuksesta. Korvauksen hakijan jälkikäteinen oletus tai päättelyketju siitä, mitä omaisuudelle on täytynyt tapahtua, ei itsessään riitä osoitukseksi vahingon syystä.

Asiakas on tehnyt 30.5.2014 poliisille rikosilmoituksen, jonka asianimikkeinä ovat olleet ympäristörikkomus ja vahingonteko tapahtuma-ajoiltaan 1.8.2013 – 30.5.2014. Tapahtumaosoitteessa on sijainnut asiakkaan kesämökkikiinteistö.

Poliisin tutkintailmoituksen kirjauksen mukaan asiakas oli ilmoittanut, että hänen kaivonsa vesi oli pilattu kaatamalla sinne jotakin niin että veden päällä oli ollut rasvakerros ja välillä vesi oli ollut värjäytynyttä. Asiakkaan mukaan kaivon lähdevesi oli muuttunut elokuusta 2013 lähtien. Asiakas ei ole pitänyt mahdollisena eikä ole uskonut, että kaivon vesi olisi likaantunut pohjavedestä.

Asiakas on 16.6.2014 tehnyt toisen rikosilmoituksen koskien kesämökkinsä pihalla kaivon vierellä sijainneen asuntovaunun vahinkoja. Asiakas oli mennyt viikolla 23 pitkästä aikaa käymään asuntovaunussa ja tuolloin huomannut, että vaunun kattoon ja ulkoseinään oli pistetty puukolla reikiä ja vaunua oli muutenkin rikottu. Asiakas oli epäillyt, että myös asuntovaunun rikkominen oli tapahtunut edellisenä syksynä pimeän aikana.

Todistajaksi asiakas oli nimennyt samaisella kiinteistöllä asuneen täysi-ikäisen lapsensa, joka asiakkaan ilmoituksen mukaan oli muuttanut ko. kiinteistölle 15.11.2013. Poliisille todistaja on kertonut, että hän ei tiedä mitä kaivon vedelle oli tapahtunut. Kaivon vesi oli aikaisemmin ollut juotavaa ja hyvää. Todistaja oli  vielä kertonut, että hän asuu kyseisessä paikassa ja samassa pihapiirissä on hänen äitinsä kesämökki.

Asiakas on 4.6.2014 ottanut kaivovedestä näytteen ja toimittanut sen laboratoriotutkimuksiin, josta on annettu 3.7.2014 päivätty testausseloste. Poliisin tutkintailmoitukseen on kirjattu tutkimuslaboratorion työntekijän poliisille antama yksityiskohtaisempi taustoitus laboratoriossa tutkitusta näytteestä. Laboratorion työntekijän mukaan asiakkaan toimittamassa näytteessä oli ollut selvästi havaittavissa sinertäviä partikkeleita ja näytteelle tehdyssä alkuaineanalyysissä oli havaittu paljon muutamia alkuaineita kuten mm. bariumia. Näyteveden vähyyden takia laboratorio ei kuitenkaan voinut lausua, että mikä aine oli aiheuttanut veden saastumisen tai mikä oli aineen alkuperä. Laboratorio oli suosittanut, että vettä ei käytettäisi talousvetenä.

Kaivosta 16.9.2014 otetun vesinäytteen tutkimustuloksen mukaan veden laatu oli täyttänyt kaikilta tutkituilta osin talousveden laatuvaatimukset. Vesinäytteen ottohetkellä kaivossa oli jo ollut uudet betonirenkaat. 

Vakuutuslautakunta toteaa selvitetyksi, että asiakkaan kaivon vedenpinnalla on ollut sinne kuulumatonta kiintoainesta. Asiassa esitetty selvitys ei kuitenkaan miltään osin viittaa siihen, että po. kiintoaines olisi seurausta ulkopuolisen tahallisesta vahingonteosta. Vaikka kiintoaineksen tutkimustulos 3.7.2014 osoittaa kiintoaineksen sisältäneen huomattavia määriä alkuaineita, niin tästä seikasta ei voi tehdä johtopäätöstä, että kaivon vettä olisi pilattu ilkivaltaisesti.

Asiassa jää epäselväksi, mistä syystä kaivoon on joutunut kiintoainesta. Asiassa ei ole selvitetty, että kaivoa olisi ilkivaltaisesti vaurioitettu esim. sen rakenteiden osalta, jolloin voitaisiin perustellusti epäillä nyt todetun kaivon veden epäpuhtauden johtuneen niin ikään ilkivallasta.

Asiakas ei ole näyttänyt, että kysymys olisi korvattavasta vakuutustapahtumasta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Ylitapio

 

Jäsenet:

Rantala

Sario

Siirala

Uimonen

Tulosta