Ukkonen rikkoi vakuutuksenottajan huvilan sähköpääkeskuksen sekä sähkölaitteita toukokuussa 2002. Sähköliikkeen mukaan tämän seurauksena tuli asentaa mittauskeskus, vaihtaa pistorasiakalusteet sekä uusia vaurioituneet kaapelit. Lisäksi sähköliike ehdotti käyttömaadoituksen tekemistä ja ylijännitesuojan asentamista keskukseen, koska iäkkäässä sähköpääkeskuksessa ei sellaisia ollut.

 

Huvilarakennus on rakennettu vuosina 1945–1950, eikä rikkoutuneen sähköpääkeskuksen asennusvuodesta ole tietoa. Vakuutuksenottajan mukaan korjauksen tehnyt urakoitsija arvioi sähköpääkeskuksen iän olevan noin 40 vuotta.

Vakuutuksenottaja haki korvausta vahingosta kotivakuutuksestaan.

 

 

Vakuutusyhtiö korvasi lieden, jääkaapin ja TV:n korjaukset, mutta ei uuden sähköpääkeskuksen hankkimiskuluja. Sähköpääkeskuksen osalta vakuutusyhtiö viittasi päätöksessään siihen, että sähköpääkeskuksen keskimääräinen käyttöikä on 20 vuotta. Koska rikkoutuneen keskuksen ikä oli ilmeisesti yli 50 vuotta, ei sen osalta jäänyt korvattavaa osuutta.

 

 

Vakuutuksenottaja toteaa, että rakennuksen ikä on ollut yli 50 vuotta, mutta sähköpääkeskuksen ikää hän ei tiedä. Korjauksen tehnyt urakoitsija arvioi sen olevan noin 40 vuotta. Energia-alan keskusliiton edustajan mukaan sähköpääkeskuksessa ei ole kuluvia osia, vaan sähköpääkeskuksen käyttöikä on sama kuin talonkin. Monet muut asiantuntijat eivät osanneet sanoa sähköpääkeskuksen käyttöiästä.

 

 

VTT:n kiinteistön kunnossapitojaksoista laatiman ohjekortin KH 90–00159 mukaan sähköpääkeskuksen käyttöikänä voidaan pitää 20 vuotta. Turvatekniikkakeskus TUKESin hyväksymä sähkövarmennusasennustarkastaja totesi vakuutusyhtiön edustajalle, että kuivissa tiloissa, kuten asuinrakennuksissa, voi mittaritaulun käyttöikä olla 30–40 vuotta, mutta lisääntyneen sähköntarpeen johdosta mittarit joudutaan useimmiten vaihtamaan tätä ennen. Saman asiantuntijan mukaan kosteissa tiloissa sähköpääkeskuksen käyttöikä lyhenee jopa 10–20 vuoteen. Vakuutusyhtiön mielestä sähköpääkeskuksen yleisenä teknisenä käyttöikänä voidaan pitää 40 vuotta, jolloin vahingon määrä lasketaan päivänarvon mukaan. Päivänarvon voi laskea jakamalla omaisuuden jäljellä oleva käyttöikä sen teknisellä käyttöiällä ja kertomalla tämä omaisuuden jälleenhankintahinnalla. Tämän laskelman mukaan sähköpääkeskukselle ei jää korvattavaa päivänarvoa.

 

 

Kotivakuutuksen ehtojen 27.3.2 –kohdan mukaan korvauksena suoritetaan vahingoittuneen omaisuuden korjauskustannukset, enintään omaisuuden jälleenhankinta-arvoon saakka omavastuulla vähennettynä, jos omaisuuden arvo välittömästi ennen vahinkoa on ollut vähintään puolet sen jälleenhankinta-arvosta. Jos omaisuuden arvo on vähemmän kuin puolet sen jälleenhankinta-arvosta, suoritetaan korvaus päivänarvon mukaan. Vakuutusehtojen 27.1.1 ‑kohdan mukaan päivänarvolla tarkoitetaan rahamäärää, joka saadaan, kun jälleenhankinta-arvosta vähennetään, mitä omaisuus on arvossa menettänyt iän, käytön, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun sellaisen syyn johdosta.

 

Ukkosen rikkoma sähköpääkeskus on ollut vahinkohetkellä ainakin 40 vuotta vanha ja mahdollisesti yhtä vanha kuin huvilarakennuskin, eli yli 50 vuotta vanha. KH-ohjekortin 90–00159 mukaan sähköpääkeskuksen teknisensä käyttöikänä voidaan pitää 20 vuotta.

 

Lautakunnan käsityksen mukaan sähköpääkeskuksen käyttöikään vaikuttavat yksilölliset olosuhteet, kuten sähkönkäyttötarpeessa tapahtuvat muutokset ja se, millaisia kosteus- yms. rasituksia keskukseen kohdistuu. Tämän vuoksi pelkkä tekninen käyttöikä ei välttämättä osoita, että rikkoutuneella laitteella ei olisi päivänarvoa. Päivänarvo on tällöin arvioitava rikkoutuneen laitteen vahinkoa edeltäneen kunnon ja arvioidun jäljellä olevan käyttöiän perusteella. Tässä tapauksessa sähköpääkeskus ei ole rikkoutunut teknisen vian vuoksi, vaan ukkosen vuoksi. Ilman vahinkoa sähköpääkeskus olisi todennäköisesti ollut käyttökelpoinen ainakin jonkin aikaa. Koska rikkoutuneen sähköpääkeskuksen kunnosta ja jäljellä olevasta käyttöiästä ei ole esitetty selvitystä, eikä sellaista ilmeisesti ole enää kohtuudella saatavissa, lautakunta arvioi sähköpääkeskuksen päivänarvoksi vahinkohetkellä 100 euroa. Näin ollen vakuutusyhtiön tulee suorittaa lisäkorvausta sähköpääkeskuksen osalta 100 euroa lainmukaisine viivästyskorkoineen.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Routamo sekä jäsenet Laapotti, Sario, Tuomela ja Uimonen. Sihteerinä toimi Mikkola.