Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja vastaanotti 29.3.2012 omistamansa ja 1.4.2011–29.3.2012 vuokrattuna olleen omakotitalonsa. Hän havaitsi 1.4.2012 alakerran keittiössä kosteusvaurioita ja yläkerran tavaravarastossa homevaurioita. Vakuutuksenottaja katsoi, että vahingot olivat aiheutuneet vuokralaisten aikana. Syitä vuotovahinkoihin etsittiin ja keittiön vahingon syyksi epäiltiin lopuksi tulppaamattomia astian- ja pyykinpesukoneen liitoksia. Aiemmat vuokralaiset olivat tulpanneet nämä liitokset messinkitulpilla, mutta eivät viimeiset vuokralaiset. Näistä liitoksista vesi pääsi valumaan rakenteisiin, jos hanaa vahingossa avattiin. Vakuutuksenottaja arvioi yläkerran varaston homeen aiheutuneet siitä, että iso tyhjä pahvilaatikko oli sulkenut ilmankierron ja siitä, ettei ilmanvaihtokone ollut ollut päällä. Korvauksia vahingoista haettiin vakuutuksenottajan kotivakuutuksesta, jossa oli vuototurva sekä lvi-laiteturva.

Vakuutusyhtiö katsoi, ettei vuotovahinko ollut aiheutunut lvi-laitteen, putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen rikkoutumisesta, vaan että vahinko oli seurausta tulppaamattomasta vesijohtoliitännästä. Yläkerran vahinko oli vakuutusyhtiön mukaan seurausta siitä, että pahvilaatikko oli estänyt ilmanvaihdon tai siitä, ettei ilmanvaihtokone ollut ollut päällä. Tällöin vahingot eivät olleet aiheutuneet äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta lvi-laitteen tai putkiston rikkoutumisesta. Lisäksi vahinko oli aiheutunut käyttövirheestä sekä hitaasta tapahtumasta eli homehtumisesta. Vahingot eivät olleet miltään osin korvattavia. Osapuolten erimielisyys asiassa koskee vahingon korvattavuutta.

Valitus

Vahinkotapauksessa on katsottava, että kysymyksessä olevat vahingot ovat syntyneet:

a) vesivahingon osalta pyykinpesukoneen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena ja;

b) yläkerran homevaurion osalta ilmanvaihtokoneen samoin ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena taikka;

c) toissijaisesti molemmat vahingot ovat johtuneet vuokralaisten tuottamuksesta.

Pyykinpesukoneen osalta on viitattu kuivausyrityksen tarkastusraporttiin, jonka mukaan vahingon aiheuttajaksi on arvioitu ”pyykinpesukone, josta vuoto on todennäköisesti aiheutunut”. Raportista ilmenee edelleen, että ”vuokralainen vienyt koneet, kun muuttanut pois, joten koneiden iästä tai kunnosta tai vuotopaikasta ei ole tietoa”.

Homevaurioiden osalta on viitattu myös kuivausyrityksen tarkastusraporttiin, josta ilmenee, ettei ilmanvaihto ole ollut käytössä vuokralaisten aikana.

Vakuutuksenottaja oli vaatinut vuokralaisia korvaamaan vahingon tai ilmoittamaan vakuutusyhtiölle niistä. Vuokralaiset olivat kieltäytyneet korvaamasta vahinkoa eivätkä myöskään ilmoittaneet vahingosta vakuutusyhtiöönsä. Vuokralaiset ovat muutenkin kiistäneet korvausvelvollisuutensa asiassa ja todenneet, etteivät he olleet havainneet lähtiessään minkäänlaista vesivahinkoa, mutta olivat havainneet hometta yläkerran vaatehuoneessa muuttoa tehdessään.

Ensin mainittu vahinko on syntynyt äkillisesti johtuen poisviedystä pyykinpesukoneesta siirtohetkellä, kun mitään vuotoja ei ole aiemmin todettu. Myöskään yläkerran homevauriot eivät ole syntyneet pitkän ajan kuluessa, koska kyseinen vuokrasuhde on ollut suhteellisen lyhyt. Ei ole selvitystä, ovatko vuokralaiset tahallaan asettaneet tukkeen ilmanvaihtoon, vai onko kyseessä ollut tuottamuksellinen teko, vai onko ilmanvaihtokone ollut epäkunnossa esim. sähköhäiriön vuoksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutuksenottajan vakuutus on sisältänyt paloturvan, luonnonilmiöturvan, varkaus- ja ilkivaltaturvan, vuototurvan, lvi-laiteturvan ja sähkölaiteturvan. Vakuutus ei ole sisältänyt äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman turvaa.

Ensin vahingon syyksi on epäilty rikkimennyttä pyykinpesukoneen viemärin tulppausta. Tämä tulppaus oli vakuutusyhtiön teknisen asiantuntijan mukaan tehty kuparilangalla ja mahdollisesti kumihanskasta. Tehty tulppaus on ollut väärin tehty eli kyseessä on ollut asennusvirhe eikä tällaista vahinkoa korvata vakuutuksesta. Kun tulppauksen ei havaittu koeponnistuksessa vuotaneen, oli vahingon arveltu aiheutuneen muista pyykinpesukoneen liitännöistä. Vuokralaiset eivät olleet tulpanneet astian- ja pyykinpesukoneiden liitoksia ja vettä saattoi ryöpytä astianpesukoneen johtoliitännästä, jos hanaa avattiin vahingossa. Käyttämättömät vesijohtoliitännät tuli tulpata. Teknisesti kyse ei ollut vuototurvan edellyttämästä rikkoutumisvahingosta. Vahingon syynä oli täten joko väärin tehty tulppaus tai tulppaamaton liitäntä, ja vakuutusyhtiö katsoi vakuutustapahtuman jääneen määrittelemättömäksi, koska vahingon syy oli epäselvä eikä tällainen vahinko ollut vakuutuksesta korvattava.

Yläkerran varaston homevaurion osalta vakuutusyhtiö on todennut, että ilmeisesti pahvilaatikko oli sulkenut ilmankierron nurkkauksessa ja lisäksi koneellinen ilmanvaihto oli ollut pois päältä. Kyse ei ollut ennalta arvaamattomasta vahingosta, vaan pidemmän ajan kuluessa tapahtuneesta homevaurion leviämisestä. Mikään laite ei ollut rikkoutunut eikä homevaurio ollut myöskään arvaamaton. Tämäkään vahinko ei ollut vuototurvasta korvattava.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, ovatko vuoto- ja kosteusvahingot seurausta vakuutusehtojen mukaisesta lvi-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta.

Vakuutusehdot

Kotivakuutuksen ehtojen kohdan 3.5 mukaan vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän lvi-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.

Rajoitusehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle tai esineelle rakennusajankohdan mukaisten säädösten, määräysten tai hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta kuten

- suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö- tai työvirheestä.

Vakuutuksesta ei korvata kohdan 4.2 mukaan vahinkoa, joka on aiheutunut hitaasti kehittyvistä tapahtumista kuten…

- sienettymisestä, homehtumisesta, lahoamisesta…

Vakuutuksesta ei korvata kohdan 4.17 mukaan vahinkoa, joka on aiheutunut… vuokralaisen tahallisuudesta tai törkeästä huolimattomuudesta…

Vakuutuksesta ei korvata kohdan 4.21 mukaan vahinkoa, joka on aiheutunut, jos vakuutustapahtumaa ei voida määritellä.

Asian arviointi

Vakuutuksenottaja on havainnut vuoto- ja kosteusvahinkoja, kun hän on vastaanottanut aiemmin vuokratun omakotitalonsa. Kotivakuutuksesta korvataan vakuutusehtojen mukainen vuotovahinko. Korvauksen vaatijan tulee osoittaa, että kyseessä on ollut ehtojen mukaan korvattava vuotovahinko.

Keittiön vuodolle on esitetty muutama vaihtoehtoinen syy. Todennäköisimpinä voidaan pitää asiakirjojen perusteella tulppaamattomien vesijohtoliitosten kautta ryöpsähtänyttä vettä. Tällainen veden valuminen ei ole aiheutunut minkään laitteen äkillisestä rikkoutumisesta. Mahdollisesta pesukoneesta aiheutunutta vuotoa ei voida selvittää, koska vuokralaisen pesukone ei ole ollut vahinkoselvittelyssä käytettävissä.

Yläkerran varaston homevaurioiden syynä on pidetty ensinnä sitä, ettei ilmanvaihto ole ollut päällä. Asiakirjoista ei selviä, miksi ilmanvaihto ei ole ollut käytössä. Lisäksi on esitetty, että pahvilaatikko olisi estänyt ilmanvaihdon varastossa. Edellä mainittujen syiden ei ole osoitettu olleen seurausta lvi-laitteen äkillisestä rikkoutumisesta.

Johtopäätös

Vuoto- ja kosteusvahinkojen ei ole osoitettu olleen seurausta ehtojen mukaisesta lvi-laitteen äkillisestä rikkoutumisesta eivätkä vahingot tämän vuoksi ole korvattavia vakuutuksenottajan kotivakuutuksesta. Vakuutusyhtiön korvauspäätöstä on pidettävä ehtojen mukaisena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander sekä jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Rantala. Sihteerinä toimi Snellman.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA