Tapahtumatiedot

30.11.2011 päivätyn poliisin tutkintailmoituksen mukaan vakuutettu A oli 12.11.2011 ollut ystävänsä B:n kanssa juhlissa. A oli humaltunut niin voimakkaasti, että B oli tarjonnut hänelle yösijan asunnossaan. B oli lähtenyt asunnosta noin kello 22 ja palannut noin kello 3, jolloin hän havaitsi eteisen maton olevan läpimärkä. Tämän jälkeen B havaitsi A:n olevan suljetun oven takana kylpyhuoneessa. A avasi kylpyhuoneen oven runsaan takomisen jälkeen. B oli mennyt humalassa suihkuun, sammunut ja jossakin vaiheessa sulkenut hanan. Vahinkoa aiheutui B:n vuokra-asunnon lisäksi naapuriasunnolle.

Kiinteistöyhtiölle aiheutuneesta vahingosta haettiin korvausta A:n vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 24.10.2012. B:n vuokra-asunnolle aiheutuneen vahingon osalta yhtiö katsoi, että asunto oli vahingon aiheuttaneen teon aikana ollut A:n hyödyksi käytettävänä. Tällaista omaisuutta koskevan rajoitusehdon perusteella yhtiö ei korvannut B:n vuokra-asunnolle aiheutuneita vahinkoja.

Naapuriasunnon vaurioiden osalta yhtiö katsoi, että kysymyksessä oli vastuuvakuutuksesta korvattava vahinko. Yhtiö ilmoitti kuitenkin tekevänsä tapauksessa 40 % vähennyksen korvauksista, koska katsoi, että A oli aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomuudellaan, minkä lisäksi A:n alkoholinkäyttö oli olennaisesti vaikuttanut vahinkoon.

Asia käsiteltiin A:n reklamaation perusteella vielä uudelleen. Uudessa korvauspäätöksessään 14.2.2013 vakuutusyhtiö toisti aiemman kantansa.

Valitus

Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan valituksessa A katsoo, ettei B:n asunnon voida katsoa olleen hänen hyödykseen käytettävänä vakuutusyhtiön esittämällä tavalla. A on pyytämättä ja avuttomassa tilassa viety hänelle täysin vieraaseen asuntoon ja jätetty sinne tiedottomassa tilassa, minkä jälkeen asunnon haltija on hänen tietämättään poistunut asunnosta. Asunto ei ole ollut A:n määräysvallassa eikä sen voida katsoa olleen A:n hyödyksi käytettävänä rajoitusehdossa tarkoitetulla tavalla.

Naapuriasunnon vahingon osalta A paljoksuu vakuutusyhtiön tekemää 40 % vähennystä. A katsoo, että vähennyksen tulisi vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan olla enintään 25 %. Ennen vahinkoa A kertoo nauttineensa iltapäivästä alkaen ja noin klo 22 mennessä yhteensä 6–8 mietoa alkoholijuomaa ja 2–3 väkevää alkoholijuomaa eli yhteensä noin 8–11 ravintola-annosta. Noin kello 22 A alkoi väsyä ja B saattoi hänet kotiinsa. Tästä tilanteesta A:n muistikuvat ovat hatarat. A on suhteellisen isokokoinen (n. 90 kg), joten hän ei pidä nauttimaansa alkoholimäärää niin suurena, että menettäisi sen vuoksi tajuntansa. A oli ennen vahinkotapahtumaa valvonut lähestulkoon 2 vuorokautta, nauttinut alkoholia ja tupakoinut. A sairastaa ahdistus- ja paniikkihäiriötä, jonka oireita riittävä lepo, liikunta, kahvin, alkoholin ja tupakoinnin välttäminen voivat vähentää. A uskoo, että hänen sairautensa on osaltaan edesauttanut vahingon syntymistä. Alkoholi on ollut nukahtamiseen vain osasyy; A:n sairaus ja väsymys ovat osaltaan voineet vaikuttaa nukahtamiseen. Tästä osoituksena on, että A on kesken unien herännyt ja sulkenut suihkun hanan. Seuraavan kerran A on herännyt B:n koputtaessa kylpyhuoneen ovea ja kutsuessa A:ta. A:n käsityksen mukaan ”sammunut” henkilö ei herää edes kovasti ravisteltaessa, saatikka itsestään ja menetä tajuntaansa hetken kuluttua uudelleen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan aiemman kantansa. Yhtiö katsoo, ettei hyödyksi käytettävää omaisuutta koskevan rajoitusehdon soveltaminen edellytä omaisuutta koskevan määräysvallan siirtymistä vakuutuksenottajalle. A on ollut useita tunteja yksin B:n asunnossa. Hän ei pelkästään ole nukkunut asunnossa, vaan myös mennyt suihkuun lämmittelemään herättyään kylmissään. Asunto on ollut A:n hyödyksi käytettävänä.

Korvattavan vahingon määrästä tehdyn 40 %:n vähennyksen osalta yhtiö toteaa, että A on ennen vahingon sattuessa nauttinut omankin kertomansa mukaan huomattavan määrän alkoholia, noin 8–11 alkoholijuomaa noin 7–10 tunnin aikana. Humalatila on mainittu myös poliisin tutkintailmoituksessa sen syynä, että A vietiin kesken juhlien B:n asunnolle nukkumaan. Samoin tutkintailmoituksessa mainitaan A:n sammuneen suihkuun. Voimakkaaseen humalatilaan viittaa myös se tieto, että B on kotiin palattuaan joutunut hakkaamaan ovea pitkään, ennen kuin A on herännyt. Väsymystilaan ja paniikkihäiriöön A on vedonnut ensimmäisen kerran Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan valituksessa. Lisäksi A:n toimittaman, 6.10.2010 päivätyn sairauskertomuksen mukaan paniikkikohtaukset ovat tuolloin olleet poissa 6 kuukautta ja jo tätä aiemmin lieventyneet, joten lääkitys on lopetettu. Yhtiö ei pidä uskottavana, että väsymyksen ja paniikkihäiriön osuus vahingon syntyyn olisi A:n humalatilaa merkittävämpi. Lisäksi yhtiö toteaa, että alkoholin nauttiminen väsymystilassa heikentää tunnetusti enemmän toimintakykyä kuin saman määrän nauttiminen ilman väsymystilaa, mikä A:n olisi tullut osata toiminnassaan huomioida. Yhtiö pitää korvauksista tekemäänsä 40 % vähennystä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

A:n vastuuvakuutukseen sovellettavien ehtojen kohdan 34.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu, vakuutuksen voimassaoloaikana todettu äkillinen ja ennalta arvaamaton henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. (…)

Ehtokohdan 34.2.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahingon aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin tapahtuessa oli vakuutetun hallussa, lainassa, vuokrattuna tai muutoin hänen hyödykseen käytettävänä.

Vakuutuksen yleisten sopimusehtojen kohdan 7.2 mukaan jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta tai jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineen käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa korvauksen alentamista tai epäämistä otetaan huomioon, mikä merkitys vakuutetun henkilön toimenpiteellä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Ratkaisusuositus

1) Hallussa, lainassa tai muutoin hyödyksi käytettävänä olevaa omaisuutta koskeva rajoitusehto

Vakuutusyhtiö on katsonut, että B:n vuokra-asunto on vahingon aiheuttaneen teon aikana ollut A:n hyödyksi käytettävänä, kun A on ollut asunnossa yksin useiden tuntien ajan, nukkunut siellä ja mennyt siellä suihkuun.

Vastuuvakuutuksen yhtenä keskeisenä periaatteena on, että se ei korvaa sellaista vahinkoa, joka aiheutuu vakuutetun hallussa olleelle ja hyödyksi käyttämälle omaisuudelle. Vastuuvakuutuksen tarkoituksena ei ole saattaa hyödyksi käyttäjää parempaan asemaan kuin omaisuuden omistajaa, kun hyödyksi käyttäjä käyttää vierasta omaisuutta oman omaisuuden asemasta.

Vakuutuslautakunta katsoo, että tapauksessa, jossa vakuutetulla on lyhytaikaisena, esimerkiksi yhden yön majoitustilana käytössään toisen henkilön asunto varsinaisen asukkaan olematta paikalla, voidaan asuntoa pitää vakuutetun hyödyksi käytettävänä omaisuutena. Toisaalta, jos vakuutettu on asukkaan luona lyhytaikaisella vierailulla ja asukas itse on paikalla, asunto ei lautakunnan käsityksen mukaan ole vakuutetun hyödyksi käytettävänä rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla. Nyt käsillä olevassa tapauksessa asunnon haltija B on saattanut vakuutettu A:n asuntoonsa nukkumaan ja poistunut itse takaisin juhliin tarkoituksenaan palata vielä saman illan/yön aikana. Vakuutuslautakunta toteaa, että hyödyksi käytettävänä olevaa omaisuutta koskevaa vastuuvakuutuksen ehtoa on rajoitusehtoluonteensa vuoksi tulkittava suppeasti. Ottaen huomioon, että A on viettänyt B:n asunnossa suhteellisen lyhyen ajan ja että B:n on ollut tarkoitus palata asuntoon saman illan/yön aikana, Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n oleskelu B:n asunnossa on lähinnä verrattavissa lyhytaikaiseen vierailuun huoneistossa huoneiston haltijan itse ollessa paikalla. Lautakunta katsoo, ettei B:n vuokrahuoneisto ole ollut A:n hyödyksi käytettävänä rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla.

2) Törkeä huolimattomuus ja vakuutetun alkoholin käytön vaikutus vahinkoon

Vakuutusyhtiö on tehnyt maksettavasta korvauksesta 40 % vähennyksen katsoen, että A on aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomuudellaan ja että hänen alkoholin käyttönsä on olennaisesti myötävaikuttanut vahinkoon.

Huolimattomuuden astetta arvioitaessa on tarkoituksenmukaista lähteä tavallista huolimattomuutta koskevasta oletuksesta. Siten vaadittavasta huolellisuusstandardista poikkeaminen tulee luokitelluksi törkeäksi huolimattomuudeksi vain, jos tähän voidaan osoittaa erityisiä perusteita. Törkeä huolimattomuus on lähellä tahallisuutta. Törkeän huolimattomuuden tunnusmerkistön täyttymisen osalta on oikeuskäytännössä painotettu subjektiivista moitittavuutta. Törkeän huolimattomana voidaan pitää mm. tekoa tai laiminlyöntiä, joka osoittaa tekijässä selvää piittaamattomuutta toimintansa seurauksista. Tuottamusasteen arviointiin voivat vaikuttaa muun muassa toiminnan vaarallisuus ja vahingon todennäköisyys.

A on kertonut nauttineensa ennen vahinkoa arviolta 8–11 ravintola-annosta. Samoin A on kertonut, että hänet on juhlista viety lähes tiedottomassa tilassa B:n asuntoon. Poliisin tutkintailmoituksen mukaan A on kertonut menneensä suihkuun humalassa ja sammuneensa. Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan valituksessa A on pitänyt vahingon osasyynä alkoholinkäytön lisäksi väsymystä ja sairastamaansa paniikkihäiriötä.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei pelkkä väsyneenä tai alkoholin vaikutuksen alaisena suihkuun meneminen itsessään anna lähtökohtaisesti aihetta pitää vakuutetun toimintaa törkeän huolimattomana. Kussakin yksittäistapauksessa tulee arvioida, missä määrin vakuutetun olisi pitänyt tiedostaa suihkussa nukahtamisen riski ja siihen mahdollisesti liittyvä vahinkoriski. A:n tapauksessa ei ole esitetty selvitystä siitä, että A olisi aiemmin nukahtanut suihkuun tai että A:lle olisi aiemmin sattunut vastaavia vahinkoja. Selvityksistä ei myöskään käy ilmi, että A olisi mennyt suihkuun rentoutuakseen, istunut suoraan lattiakaivon päälle tai sulkenut silmiään suihkussa ollessaan. Asiassa jää lautakunnan käsityksen mukaan epäselväksi, onko A:n täytynyt ymmärtää väsymystilansa ja toiminnantasonsa laskun olleen niin merkittävä, että hänen olisi pitänyt tiedostaa suihkussa käymiseen liittyvän merkittävä vaara nukahtamisesta sinne ja vesivahingon aiheutumisesta. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiassa esitetyistä selvityksistä ilmene A:n puolelta sellaista välinpitämätöntä suhtautumista nyt sattuneen kaltaisen vahingon vaaraa kohtaan, että A:n vahinkoon johtanutta toimintaa voitaisiin pitää törkeän huolimattomana.

Käytössään olevien selvitysten perusteella Vakuutuslautakunta pitää sitä vastoin selvitettynä, että A on vahinkohetkellä ollut humaltunut. Lautakunta ei pidä todennäköisenä, että A pelkän väsymystilan johdosta olisi nukahtanut suihkuun ja pysynyt nukahtaneena niin pitkän aikaa, että nyt kuvatun kaltaisen laajuinen vesivahinko olisi ehtinyt syntyä. A:n sairastaman paniikkihäiriön mahdollisesta vaikutuksesta vahinkoon ei ole selvitystä. A:n lautakunnalle toimittaman sairauskertomusmerkinnän 6.10.2010 mukaan paniikkikohtaukset ovat olleet poissa 6 kuukauden ajan ja lääkitys on lopetettu. Lautakunta katsoo asiassa selvitetyksi, että A:n alkoholin käyttö on olennaisesti myötävaikuttanut vahinkoon. Kohtuullisena ja vallitsevan käytännön mukaisena vähennyksenä lautakunta pitää 1/3 vahingon määrästä.

3) Lopputulos

Edellä kerrottuun viitaten Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa A:n vastuuvakuutuksen perusteella myös B:n asunnolle aiheutuneen vahingon. Lautakunta pitää korvauksesta tehtävänä asianmukaisena myötävaikutusalennuksena 1/3.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros sekä jäsenet Eskuri, Karimäki, Korpiola ja Rusanen. Sihteerinä toimi Laine.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA