Tapahtumatiedot

B oli vakuutuksenottajana ja vakuutettuna kuoleman varalta otetussa henkivakuutuksessa. B:n allekirjoittaman 25.10.2012 päivätyn edunsaajamääräyksen muutosta koskevan ilmoituksen mukaan kuolintapaussumman edunsaajiksi oli merkitty A (jako-osuus 1/2) ja C (jako-osuus 1/2). A ja C olivat merkittyinä vakuutusta koskeviin 12.11.2012, 27.11.2012 ja 26.11.2013 päivättyihin vuositiedotteisiin.

B kuoli kesäkuussa 2014. Vakuutusyhtiö maksoi puolet vakuutuksen kuolintapaussummasta A:lle ja puolet C:lle. B:n lapsi A oli yhteydessä vakuutusyhtiöön ja kertoi viestissään ihmettelevänsä, miten B:n lyhytaikainen kumppani C on merkitty toiseksi edunsaajaksi. A:n mukaan B:n kanssa oli sovittu, että henkivakuutus on A:n ja A:n toisen vanhemman turva. Vakuutusyhtiön vastauksen mukaan B:n tekemä edunsaajamääräyksen muutos on tehty lain edellyttämällä tavalla. Yhtiöllä ei ole ollut syytä epäillä, että edunsaajamääräys olisi väärennetty tai että B olisi sitä antaessaan ollut oikeustoimikelvoton. Vakuutusyhtiö katsoo toimineensa asiassa lain edellyttämällä tavalla huolellisesti ja kiistää A:n vaatimuksen vuoden 2012 edunsaajamääräyksen mitätöinnistä.

Asiakkaan valitus

A:n valituksen mukaan C oli määrätty henkivakuutuksen edunsaajaksi vastoin kaikkia B:n periaatteita. A:n mukaan B ei ole itse ollut vaikuttumassa edunsaajamääräyksen muutokseen. Hän kertoo jättäneensä poliisille tutkintapyynnön B:n allekirjoituksen väärentämisestä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan vakuutuksenottajalla on milloin tahansa oikeus muuttaa vakuutuksen edunsaajamääräystä ilmoittamalla siitä vakuutusyhtiölle kirjallisesti. Edunsaajamääräyksen tekemistä tai muuttamista koskevat muotovaatimukset eivät edellytä vakuutuksenottajan henkilökohtaista käyntiä vakuutusyhtiössä eivätkä myöskään todistajien käyttöä allekirjoituksen vahvistamisessa. Ainoastaan siinä tapauksessa, että vakuutuksenottaja olisi antanut sitoumuksen edunsaajamääräyksen voimassa pitämisestä, olisi hänen oikeutensa muuttaa edunsaajamääräystä rajoitettu. Sitoumus on annettava kirjallisesti. B:n henkivakuutukseen ei ole sisältynyt tällaista kirjallista sitoumusta.

Vastineen mukaan B:n 25.10.2012 tekemällä edunsaajamääräyksellä on kumottu 8.1.2008 annettu edunsaajamääräys, jonka mukaan A oli edunsaaja. Asiamiehenä toimivan pankin järjestelmään merkittyjen kontaktitietojen perusteella B on 25.10.2012 ollut puhelimitse yhteydessä L:n kunnassa sijaitsevan konttorin vakuutusasiamieheen, joka on kirjannut puhelun koskeneen edunsaajamuutosta. Kyseinen henkilö ei toimi enää tämän yhtiön asiamiehenä, joten häneltä ei ole pyydetty selvitystä asiassa. Ohjeistuksen mukaisesti asiamiehen on tullut suorittaa B:n tunnistaminen tietyillä kysymyksillä. Kirjauksen perusteella vakuutusyhtiö pitää todennäköisenä, että vakuutusasiamies on kirjannut edunsaajamääräyksen muutoslomakkeelle B:n puhelimessa ilmoittaman edunsaajamääräyksen muutoksen sisällön ja sen jälkeen vakuutusasiamies on toimittanut lomakkeen B:lle postitse allekirjoitusta varten. Edunsaajamääräyksen muutosilmoituksen allekirjoituksen jälkeen lomake on toimitettu vakuutusyhtiölle postitse ja se on leimattu vastaanotetuksi 12.11.2012. Tämän jälkeen edunsaajamääräyksen muutos on kirjattu vakuutuksen tietoihin ja se on näkynyt B:lle muutoksen johdosta sekä vuosittain lähetetyillä vakuutuksen turvaselvityksillä 12.11.2012, 27.11.2012 ja 26.11.2013. Yhtiön mukaan poliisiviranomaiset eivät ole olleet [19.8.2015 mennessä] siihen yhteydessä A:n tutkintailmoituksen johdosta.

Vakuutusyhtiö katsoo, että edunsaajamääräyksen muutos on laadittu ja toimitettu sille muotovaatimusten edellyttämällä tavalla. Yhtiön mukaan sillä ei ole edunsaajamääräystä vastaanotettaessa tai vakuutuskorvausta maksettaessa ollut mitään syytä epäillä, että B:n allekirjoitus edunsaajamääräyksen muutosilmoituksessa olisi väärennetty tai että B olisi muutosta tehdes­sään ollut oikeustoimikelvoton ja siten kykenemätön ymmärtämään edunsaajamääräyksen muutoksen merkitystä. B ei ole edunsaajamuutosta tehdessään ollut edunvalvonnassa eikä hänen oikeustoimikelpoisuuttaan ole rajoitettu. Yhtiö huomauttaa, että C on B:n kuolinhetkellä asunut hänen kanssaan samassa osoit­teessa, mikä myös osoittaa, että B on tietoisesti ja omasta aloitteestaan halunnut muuttaa vakuutuksensa edunsaajamääräystä uuden elämänkumppaninsa hyväksi. Vakuutusyhtiö katsoo toimineensa henkivakuutuskorvausta maksaessaan vakuutussopimuslain 71 §:n edellyttämin tavoin huolellisesti.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on asiakirjaselvityksenä käytettävissään osapuolten kirjelmien ohella edunsaajamääräyksen muutosta koskeva lomake 25.10.2012, turvaselvitykset 12.11.2012, 27.11.2012 ja 26.11.2013 sekä 1.7.1995 voimaan tulleet vakuutusehdot.

Ratkaisu

Kysymyksenasettelu

Vakuutusyhtiö on suorittanut puolet kuolintapauskorvauksesta 25.10.2012 päivätyn edunsaajamääräyksen mukaisesti C:lle. A:n valituksen mukaan 25.10.2012 päivätty ilmoitus edunsaajamääräyksen muuttamisesta ei ole vakuutuksenottaja B:n antama. Edunsaajamääräys on aikaisemmin ollut voimassa yksin A:n hyväksi. Tapauksessa on vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen osalta kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö korvausta C:lle suorittaessaan noudattanut olosuhteiden vaatimaa huolellisuutta.

Sovellettavat lainkohdat

Vakuutussopimuslain 47.1-2 § (Edunsaaja) mukaan vakuutuksenottajalla on oikeus määrätä henkilö, jolla on vakuutuksenottajan tai vakuutetun sijasta oikeus henkilövakuutuksesta suoritettavaan vakuutuskorvaukseen (edunsaaja). Vakuutuksenottaja voi muuttaa tai peruuttaa edunsaajamääräyksen, jos vakuutustapahtumaa, jossa määräys on tarkoitettu sovellettavaksi, ei ole sattunut. Eläkevakuutuksen ehdoissa voidaan rajoittaa vakuutuksenottajan tässä momentissa mainittuja oikeuksia.

Vakuutuksenottaja voi antaa edunsaajalle tai vakuutetulle kirjallisen sitoumuksen määräyksen voimassa pitämisestä (peruuttamaton edunsaajamääräys). Edunsaajamääräystä ei tällöin saa muuttaa tai peruuttaa ilman sen suostumusta, jolle sitoumus on annettu.

Vakuutussopimuslain 48 §:n (Edunsaajamääräyksen muoto) mukaan edunsaajamääräys taikka sen peruuttaminen tai muuttaminen on mitätön, jollei siitä ole kirjallisesti ilmoitettu vakuutuksenantajalle.

Vakuutussopimuslain 71 §:n (Maksu väärälle henkilölle) mukaan jos vakuutuksenantaja suorittaa vakuutuskorvauksen tai henkilövakuutuksen takaisinostoarvon jollekin muulle kuin sille, jolla on oikeus vakuutuskorvaukseen tai takaisinostoarvoon, vakuutuksenantaja on kuitenkin täyttänyt velvollisuutensa, jos se on maksua suorittaessaan noudattanut olosuhteiden vaatimaa huolellisuutta.

Asian arviointi

Vakuutussopimuslain mukaan vakuutuksenottajalla on oikeus määrätä henkilö eli edunsaaja, jolla on vakuutuksenottajan tai vakuutetun sijasta oikeus henkilövakuutuksesta suoritettavaan vakuutuskorvaukseen. Oikeus edunsaajan päättämisestä tai jo annetun edunsaajamääräyksen peruuttamisesta pysyy vakuutuksenottajalla vakuutustapahtuman sattumiseen saakka, mikäli hän ei ole antanut peruuttamatonta edunsaajamääräystä tai muulla tavalla luopunut henkivakuutusta koskevasta oikeudestaan. Poikkeuksena tästä ovat peruuttamatonta edunsaajamääräystä koskevat tilanteet, joissa vakuutuksenottaja on sitoutunut pitämään edunsaajamääräyksen voimassa ja antanut tästä seikasta sitoumuksen edunsaajalle tai vakuutetulle. Tämän tapauksen kohdalla selvityksestä ei ilmene, että B olisi antanut A:lle sitoumusta yksin hänen hyväkseen voimassa olevan edunsaajamääräyksen voimassa pitämisestä.

Vakuutusyhtiön mukaan B on ollut 25.10.2012 puhelimitse yhteydessä vakuutusyhtiön asiamieheen edunsaajamääräystä koskevassa asiassa. Samalle päivälle päivätyn edunsaajamääräyksen muutosta koskevan lomakkeen merkinnät ovat allekirjoituksia lukuun ottamatta tulostettuja. Lomake on saapumismerkinnän perusteella saapunut vakuutusyhtiöön 12.11.[2012]. Vakuutusyhtiön turvan sisältöä koskeva turvaselvitys on päivätty myös 12.11.2012. Sen ja vakuutusmaksukausia 3.1.2013–2.1.2014 sekä 3.1.2014–2.1.2015 koskevien turvaselvitysten mukaan kuolintapaussumman edunsaajia ovat A ja C, molemmat 1/2-jako-osuudella.

A:n valituksen mukaan B ei ole itse ollut vaikuttumassa edunsaajamääräyksen muutokseen. A kertoo jättäneensä poliisille tutkintapyynnön B:n allekirjoituksen väärentämisestä. Vakuutuslautakunnalla ei ole käytettävissään tietoa mahdollisen poliisitutkinnan lopputulemasta tai asian etenemisestä.

Vakuutuslautakunnan ohjesäännön (voimassa 1.8.2012 alkaen) 9 §:n mukaan menettely lautakunnassa on kirjallista, ellei lautakunta erityisestä syystä päätä kuulla asiaosaisia tai muita tahoja suullisesti. Vakuutuslautakunta ei voi ottaa vastaan henkilötodistelua vakuutuksen nojalla.

Tarkasteltava edunsaajamääräyksen muuttamista koskeva 25.10.2012 päivätty vakuutuksenantajalle toimitettu ilmoitus täyttää vakuutussopimuslain muotomääräyksen. Tapauksessa ei ole esitetty selvitystä, jonka perusteella Vakuutuslautakunta olisi voinut todeta B:n tahdonmuodostuksen jollakin tapaa häiriintyneen tai B:n olleen vailla oikeustoimikelpoisuutta aikana, jolloin tarkasteltava edunsaajamääräys on annettu.

A:n valituksen perusteella tapauksen arvioimisen kannalta keskeinen seikka on se, onko B:n allekirjoitus väärennetty ilmoitukseen. Vakuutuslautakunta ei voi sen käytettävissä olevan selvityksen perusteella luotettavasti arvioida kysymystä siitä, onko B:n allekirjoitus 25.10.2012 päivätyssä ilmoituksessa väärennetty. Kysymystä siitä, onko asiassa mahdollisesti tapahtunut väärennös, ei lautakunnan näkemyksen mukaan voida asiassa ratkaista ilman asiassa suoritettavaa tutkintaa ja vakuutuksen nojalla vastaanotettavaa henkilötodistelua.

Ohjesääntönsä 11 §:n mukaan Vakuutuslautakunta voi erityisestä syystä olla antamatta ratkaisusuositusta sen käsiteltäväksi saatetusta asiasta. Edellä kuvatuista syistä johtuen Vakuutuslautakunta päättää, että se ei anna asiassa ratkaisusuositusta.

Ratkaisu

Vakuutuslautakunta päättää, että se ei anna asiassa ratkaisusuositusta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Korkeamäki

Jäsenet:

Ahlroth

Kummoinen

Niklander

Sibakov