Tapahtumatiedot

H.S. on ollut polkupyöräkolarissa 13.8.2014 T.M:n kanssa. T.M:n mukaan hän ajoi pyörätietä ja lähti ohittamaan edessään hitaammin ajanutta H.S:ää oikealta. T.M:n ollessa H.S:n kohdalla, kääntyi H.S. suuntamerkkiä näyttämättä ja T.M. törmäsi H.S:n pyörään. T.M:n mukaan H.S. ajoi pyöräkaistan keskiosaa, kun taas H.S:n mukaan hän ajoi pyöräkaistan oikeata reunaa. Molemmat pyöräilijät kaatuivat ja H.S. mursi kätensä.

Korvausta on haettu T.M:n vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiön mukaan H.S. ei näyttänyt minkäänlaista merkkiä aikomuksestaan kääntyä oikealle ja varmistanut ettei ketään ole tulossa takaa. T.M:llä ei ollut mitään mahdollisuutta ennakoida ohitettavan pyöräilijän aikomusta kääntyä oikealle.

T.M. ei siten ole syyllistynyt sellaiseen tekoon tai laiminlyöntiin, jonka perusteella hänen voitaisiin katsoa tuottamuksellaan aikaansaaneen tapahtuneen vahingon. tämän vuoksi T.M. ei vakuutusyhtiön mukaan ole korvausvastuussa aiheutuneesta vahingosta. Korvausperusteen puuttuessa vakuutusyhtiö ei ole korvannut aiheutunutta vahinkoa vastuuvakuutuksen perusteella.

Asiakkaan valitus

Valituksen mukaan T.M. ei ole noudattanut tieliikennelakia ohittaessaan H.S:n. Tieliikennelain 17 §:n 1 momentin mukaan pääsääntö on, että ajoneuvoja ohitetaan vasemmalta. Tätä T.M. ei noudattanut. Lain mukaan ajoneuvo voidaan ohittaa oikealta, jos ohitettava on antanut merkin vasemmalle kääntymisestä tai jos ajoneuvoa selvästi on kuljetettu siten, että se on kääntymässä vasemmalle. H.S. ei ollut antanut merkkiä kääntyä vasemmalle eikä ryhmittänyt pyöräänsä vasemmalle kääntymistä varten, minkä vuoksi T.M. ei olisi saanut ohittaa oikealta puolelta.

Oikealta saa ohittaa jos ajoväylällä on kaksi kaistaa. Kevytliikenteelle varatulla pyöräilijöille tarkoitetulla tieosuudella on yksi kaista molempiin suuntiin tarkoitusta varten eikä siis kahta kaistaa. Pyöräilijä saa ohittaa muun ajoneuvon kuin toisen pyöräilijän ja mopoilijan oikealta. Säännös siis ei oikeuta pyöräilijää ohittamaan toista pyöräilijää oikealta puolelta eikä siis oikeuttanut oikealta ohittamiseen.

Ohitusta ei saa suorittaa risteysalueella. Päälle ajo tapahtui kahden julkisen liikenteen risteysalueella. Ohittavan on tarkoin varmistettava, ettei ohitus aiheuta vaaraa. Tätä ei T.M. tehnyt ryhtyessään ohittamaan useita säännöksiä rikkoen.

T.M. rikkoi tieliikennelakia ohittamalla risteyksessä, oikealta ja jalankulkuväylältä tultaessa eikä hän antanut merkkiä ohitusaikeestaan. Tieliikennelain säännökset osoittavat ettei T.M:ltä hänen lähestyessä kyseistä risteystä ollut oikeutta ohittaa H.S:n ajoneuvoa oikealta.

T.M. on myöntänyt, että hän ajamalla tieliikennelain säännösten vastaisesti on aiheuttanut syntyneen vahingon. Vakuutusyhtiö on välittämättä T.M:n liikennesääntöjen vastaisesta ajotavasta ja siitä, että hän on myöntänyt varomattomuuden, katsonut, ettei yhtiö ole korvausvelvollinen vaikka yhtiö on velvollinen korvaamaan vakuutetun aiheuttaman vahingon.

H.S. oli ehkä noin kymmenen metriä ennen risteystä siirtynyt polkupyöräkaistalta jalankulkijakaistalle eli polkupyöräliikennettä varten tarkoitetun kaistan ulkopuolelle oli hän siirtynyt pois moottoriajoneuvoliikenteelle tai pyöräliikenteelle tarkoitetulta alueelta. Hänellä ei enää ollut velvollisuutta ilmaista ajoneuvoliikenteelle jatkosuunnitelmiaan. Tämän johdosta hän saattoi siirtyä jalankulkijoilta tarkoitetulta väylältä oikealle saapuessaan liikenneväylällä jossa ei ollut jalankulkijaa eikä risteävää katua pitkin lähestynyt ketään. Lisäksi on otettava huomioon se, että H.S. ajoi polkupyöräänsä niin hitaasti, ettei hän aiheuttanut yhteentörmäystä.

Lautakunnalta pyydetään lausuntoa korvausvelvollisuudesta sekä toteamaan, että T.M. on yksin aiheuttanut vahingon ja vakuutusyhtiö on siten velvollinen suorittamaan täyden korvauksen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön mukaan H.S:n olisi tullut näyttää suuntamerkkiä kääntyessään. T.M. oli kuitenkin lähestymässä risteystä ja ohittaessaan H.S:n oikealta hän on rikkonut tieliikennelain ohittamista koskevassa 17 §:ssä annettua ohjetta ohittamisesta.

Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö katsoo, että vahinko on aiheutunut yhtälailla sekä T.M:n että H.S:n huolimattomuudesta ja vakuutusyhtiö korvaa vastuuvakuutuksen perusteella vahingoista puolet.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, onko T.M. vastuussa polkupyöräkolarissa H.S:lle aiheutuneista vahingoista. Vakuutusyhtiö on korvannut vahingosta puolet, joten lautakunnassa arvioitavaksi tulee se, onko T.M. yksin vastuussa vahingosta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 190.4.1.1 mukaan vakuutus korvaa yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, jotka todetaan vakuutuskauden aikana ja joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Tieliikennelain 17 §:n mukaan edellä kulkeva ajoneuvo on ohitettava vasemmalta. Milloin edellä kulkeva kääntyy tai selvästi valmistautuu kääntymään vasemmalle, se on kuitenkin ohitettava oikealta.

Oikealta saa ohittaa, jos kuljettajan ajosuunnassa on vähintään kaksi ajokaistaa ja ajoneuvot kulkevat rinnakkaisilla ajokaistoilla. Polkupyöräilijä ja mopoilija saa muutoinkin ohittaa muun ajoneuvon kuin polkupyörän tai mopon oikealta.

Lain 35 §:n mukaan ajoneuvon kuljettajan, joka aikoo lähteä liikkeelle tien reunasta, kääntyä risteyksessä tai tiellä taikka vaihtaa ajokaistaa tai muuten siirtää ajoneuvoa sivusuunnassa, on muiden varoittamiseksi annettava merkki suunnanosoittimella tai, jollei ajoneuvossa ole sellaista, muulla näkyvällä tavalla.

Merkki on annettava hyvissä ajoin ennen aiottua toimenpidettä, ja sen on oltava hyvin näkyvä ja ymmärrettävä. Merkinanto ei vapauta kuljettajaa velvollisuudesta varmistua siitä, ettei aiottu toimenpide aiheuta vaaraa tai tarpeetonta estettä.

Vahingonkorvauslain 1 luvun 1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Asian arviointi

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vahinkoja, joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Korvausvastuun syntymisen edellytyksenä on lähtökohtaisesti se, että vahinko on syntynyt tuottamuksellisesti eli vahingon aiheuttaja on syyllistynyt huolimattomaan menettelyyn. Huolimattomuuden arvioinnissa voidaan käyttää normeja, joita vahingon aiheuttajan tulee kussakin tilanteessa noudattaa. Nyt käsillä olevassa tapauksessa vahinko on aiheutunut tieliikenteessä, joten tuottamusta arvioidessa voidaan arvioida sitä, onko liikenteessä käyttäytymistä ohjaavia normeja rikottu.

Asiassa on kiistatonta se, että T.M. on ohittanut H.S:n tieliikennelain ohittamista koskevien sääntöjen vastaisesti. Kiistatonta on myös se, että H.S. ei ole näyttänyt suuntamerkkiä kääntyessään pyörätieltä oikealle. Kiistanalaista on sen sijaan se, onko suuntamerkin näyttämättä jättäminen myötävaikuttanut vahingon syntymiseen siten, että H.S:n voitaisiin osaltaan katsoa aiheuttaneen vahingon ja korvausvastuu jakautuisi H.S:n ja T.M:n kesken.

Lautakunta on saanut ristiriitaista selvitystä siitä, onko H.S. ajanut ajoradan keskellä vai sen oikeassa reunassa. Lautakunta kuitenkin katsoo, ettei tällä seikalla ole merkitystä asian ratkaisemisen kannalta, koska asiassa ei ole edes esitetty, ettei T.M. olisi voinut ohittaa vasemmalta puolelta. Lautakunta katsoo myös, että sillä seikalla, että H.S. oli siirtynyt jalkakäytävälle ennen kääntymistään, ei ole merkitystä sen seikan arvioinnissa, olisiko hänen tullut näyttää suuntamerkkiä ennen kääntymistään. Vahinko on kuitenkin aiheutunut ennen kaikkea siksi, että T.M. on ajanut kääntyvän H.S:n päälle. H.S. ei ole voinut olettaa, että hänen oikealta puoleltaan ajaisi pyöräilijä hänen päälleen. Lautakunta ei myöskään ole saanut selvitystä siitä, että T.M. olisi voinut välttää törmäyksen, jos H.S. olisi näyttänyt suuntamerkkiä. Lautakunta katsoo siksi, ettei H.S:ää voida pitää turmaan syyllisenä.

Lopputulos

Edellä mainituin perustein lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa H.S:lle aiheutuneen vahingon kokonaisuudessaan T.M:n vastuuvakuutuksesta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA