Tapahtumatiedot
Vakuutuksen kohteena oleva vuonna 2012 rakennettu saunarakennus vaurioitui 23.9.2014 sattuneessa palovahingossa. Saunaa oli lämmitetty alkuillasta, ja puolenyön aikaan sen huomattiin olevan tulessa. Saunan välipohja ja hirsiseinä kärsivät pahoin. Vahinkoilmoituksen mukaan rakennuksessa oli tehdastekoinen valmispiippuelementti.
Vakuutusyhtiö totesi, että rakennusluvasta poiketen savusauna oli rakennettu normaalina saunarakennuksena. Asiakas oli rakennuksen valmistuttua itse rakentanut saunaan kiukaan ja asentanut hormin. Hormista ei löytynyt CE-merkintää tai tehtaan leimaa. Vahinkotarkastuksen mukaan rakennus oli syttynyt palamaan yläpohjasta kiukaan peltihormin kohdalta.
Vakuutusyhtiö viittasi rakentamismääräyksiin ja katsoi, että tässä tapauksessa alakattoa kannattelevan lankun suojaetäisyys hormiin ei ole ollut riittävä. Lankkun oli hiiltynyt hormin kohdalta poikki. Onnettomuusselosteen mukaan hormin ympärys oli syttynyt palamaan. Valokuvien mukaan lankku oli ollut lähes kiinni hormissa. Rakenteiden suojaetäisyys hormiin ei ole ollut riittävä, jonka vuoksi palo sai alkunsa. Kyseessä oli rakennustyövirheen seurauksena aiheutunut palovahinko, jota ehtojen mukaan ei korvattu.
Asiakas pyysi uutta käsittelyä vakuutusyhtiön sisäisessä oikaisumenettelyssä ja katsoi mm., että vahinkotarkastajan ottamia valokuvia lankun ja hormin välimatkasta oli tulkittu väärin. Sauna oli ollut tarkoitus muuttaa myöhemmin savusaunaksi. Asiakas epäili vahingon syyksi nokipaloa.
Uudessa ratkaisussaan vakuutusyhtiö totesi, ettei se pyynnöstä huolimatta ollut saanut tietoa hormin valmistajasta ja hormin asennusohjeista, joista olisi ilmennyt miten hormin ja viereisten rakenteiden välinen tila oli tehtävä. Suojaetäisyyksiä ja hormin ympärillä käytettyjen materiaalien asianmukaisuutta tuli arvioida Suomen rakentamismääräyskokoelman säädösten perusteella.
Uusintatarkastuksessa oli todettu, että suojaetäisyys hormin kyljestä kantavaan puurakenteeseen oli noin 100 mm. Perustetta korvauksen epäämiselle tällä perusteella ei siten ole. Hormin ympärillä olevassa rakenteessa on kuitenkin ollut rakennusvirhe. Teräshormin ulkokuoren ympärillä ei ole ollut yläpohjan läpiviennin kohdalla 100 mm:n paksuista A1 luokan palovillaa eristeenä. Yläpohjan eristeenä on ollut puhallettu selluvilla, joka on ollut kiinni hormin ulkopinnassa. Selluvilla ei ole A1 luokan rakennusmateriaalia. Lisäksi hormin sisäputken ympärillä eristevahvuus on ollut 60–70 mm, kun rakentamismääräysten mukaan vahvuuden tulisi olla vähintään 2 x 50 mm, kahdessa kerroksessa limittäin.
Onnettomuusselosteen perusteella hormin ulkopinta oli kuumennut liikaa ja sytyttänyt ympärillä olevan puhallusvillan ja puiset rakenteet palamaan. Virhe hormin sisäputken eristeen vahvuudessa on vaikuttanut siihen, että hormin metallinen ulkopinta on kuumennut liikaa. Ylikuumenneen hormin ulkopinnan ja rakentamismääräysten vastaisten paloeristeiden takia palo on syttynyt saunarakennuksen yläpohjassa. Palo on siten seurausta rakennusvirheestä.
Asiakas on epäillyt nokipaloa. Rakentamismääräysten mukaan savuhormin tuli kestää kertyneen noen ja pien poistava puhdistus ja olla nokipalon kestävä. Se, että palo oli syttynyt hormin ympäriltä, ei tukenut olettamusta nokipalosta.
Asiakkaan valitus
Asiakas vaatii palovahingon korvaamista. Hän tiedustelee, onko vakuutusyhtiö menetellyt oikein, kun epäämisen syy on vaihtunut eri käsittelyissä.
Vakuutusyhtiön vastine
Yhtiö viittaa korvauspäätökseensä ja sisäisessä oikaisumenettelyssä annettuun ratkaisuun. Rakennusvirheestä johtuvaa vahinkoa ei korvata vakuutuksesta.
Selvitykset
Lautakunnalle on toimitettu mm. onnettomuusseloste, vahinkotarkastuspöytäkirja, valokuvia ja vahinkotarkastusraportti sekä Suomen rakentamismääräyskokoelman osasta E3, Pienten savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet 2007.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan saunan palovahingon. Asiakas on vedonnut erityisesti siihen, että yhtiö on korvauskäsittelyn edetessä muuttanut kielteisen ratkaisunsa perusteita. Yhtiö on aluksi vedonnut hormin ja viereisen puurakenteen riittämättömään suojaetäisyyteen, mutta sisäisessä oikaisumenettelyssä annetun päätöksen mukaan hormin sisäputken eristevahvuus on ollut riittämätön, eikä hormin ympärillä ole ollut asianmukaista paloeristettä.
Sovellettavat vakuutusehdot
Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.
Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
Ehtojen kohdan 5.1.1 mukaan palo- ja luonnonilmiöturvasta korvataan palovahinkona vahinko, jonka on aiheuttanut
- äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti irtipäässyt tuli,
- tulisijasta tai lämmityslaitteesta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti noussut noki
- äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti tapahtunut räjähdys.
Vakuutuksen rajoitusehtojen kohdan 6.17 mukaan vakuutuksesta ei korvata suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa.
Asian arviointi
Korvauspäätöksen perustelujen muuttaminen
Vakuutuslautakunta toteaa, että hyvän vakuutustavan mukaan vakuutusyhtiön tulee kielteisessä korvauspäätöksessään ilmoittaa kaikki tiedossa olevat perusteet, joihin se haluaa vedota. Tällöin asiakas voi parhaimmin arvioida mahdollisen muutoksenhaun tarvetta. Toisaalta korvauskäsittelyn edetessä vahingon syystä voi tulla uutta selvitystä, jolloin on luonnollista, että korvauspäätös tai sen perusteet voivat muuttua.
Tässä tapauksessa asiakas on 19.12.2014 päivätyn kielteisen korvauspäätöksen saatuaan esittänyt 2.2.2015 lähettämässään oikaisupyynnössä, että vahinkotarkastajan vahinkopaikalta ottamia valokuvia oli tulkittu väärin ja että hormin ja sen viereisen lankun välinen suojaetäisyys oli ollut riittävä. Vahingoittuneista rakenteista on otettu 24.2.2015 lisää valokuvia, joiden perusteella vakuutusyhtiökin oli päätynyt siihen, että suojaetäisyys oli riittävä. Yhtiö katsoi tällöin kuitenkin, että itse hormissa ja sen viereisessä paloeristeessä oli ollut puutteita. Hormista ei pyynnöstä huolimatta ollut toimitettu vakuutusyhtiölle asennusohjeita tai muuta valmistajan laatimaa materiaalia.
Vakuutusyhtiö on näin ollen ollut johdonmukaisesti sillä kannalla, että palovahingon syynä oli rakennusvirhe hormissa tai sitä ympäröivissä rakenteissa. Yhtiö on lisäaineistoa saatuaan muuttanut perustelujaan siltä osin, missä nimenomaisessa rakenneosassa virhe on ollut. Tällainen vahingon syyn täsmentäminen lisäaineiston perusteella on Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan hyvän vakuutustavan mukaista menettelyä korvauskäsittelyssä.
Vahingon syy ja korvattavuus
Pelastuslaitoksen onnettomuusselosteen mukaan saunan kiukaan hormin ympärys oli syttynyt palamaan. Palovahingot ovat lähtökohtaisesti vakuutuksesta korvattavia.
Tässä tapauksessa esitetyn selvityksen perusteella hormin sisä- ja ulkoputken välinen eristekerros on kuitenkin ollut ohuempi kuin Suomen rakentamismääräyskokoelman sisältämissä ohjeissa todettu 100 mm. Lisäksi esitetyn selvityksen perusteella saunan yläpohjan läpimenokohdassa olisi ohjeistuksen mukaan tullut olla vähintään 100 mm paksu lämpöä eristävä kerros soveltuvaa A1 luokan rakennustarviketta. Lautakunnalle toimitetun 3.3.2015 päivätyn vahinkotarkastusmuistion mukaan peltihormin ympärillä ei ole ollut erillistä palovillaa. Selluvilla on ollut kiinni hormin ulkopinnassa. Lautakunnalle ei ole toimitettu valmispiipun valmistajan ohjeistusta tai vastaavaa materiaalia, jonka perusteella voitaisiin todeta tapauksessa käytetyn rakennus- ja asennustavan olleen paloturvallinen, vaikka se olikin viranomaisohjeistuksen vastainen.
Asiakkaan epäilemä nokipalo jää asiassa selvittämättä. Palon syttymispaikka huomioon ottaen rakenteen edellä kerrottu puutteellisuus on todennäköisesti vaikuttanut vahinkoon. Lautakunta katsoo näin ollen palovahingon johtuneen vakuutuksen rajoitusehtojen kohdan 6.17 mukaisesta asennus- tai rakennustyövirheestä.
Lopputulos
Vakuutusyhtiöllä on ollut hyväksyttävä syy muuttaa kielteisen korvauspäätöksensä perusteita. Vahingon todennäköisenä syynä on ollut vakuutuksen rajoitusehtojen mukainen asennus- tai rakennustyövirhe, jolloin vakuutusyhtiöllä on oikeus kieltäytyä korvaamasta vahinkoa. Lautakunta ei suosita korvausta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Raulos
Jäsenet:
Sario
Uimonen
Vaitomaa
Vuori