Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana olevan asunto-osakeyhtiön omistama autokatos paloi osittain 3.10.2013. Asunto-osakeyhtiö haki korvausta kiinteistövakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö oli evännyt korvauksen 20.3.2014 päivätyllä korvauspäätöksellä. Vakuutuskirjaan oli merkitty omaisuusvakuutuksen kohteeksi kolme palonkestävää vuonna 2009 rakennettua kerrostaloa, joiden tilavuus oli yhteensä 10 000 kuutiometriä.

Asunto-osakeyhtiön tontilla oli yhteensä neljä rakennusta. Asuinrakennuksen kuutiomäärä on 10 000, palaneen autokatoksen 1 150, varaston 167 ja toisen varaston 84. Yhteensä rakennusten pinta-ala oli 11 401 kuutiometriä. Koska autokatosta ei ollut vakuutettu, ei vakuutusyhtiöllä ollut korvausvelvollisuutta palovahingosta. Vakuutusyhtiö oli kuitenkin ehtinyt suorittaa osakorvauksen vahingosta, eikä tätä korvausta ollut peritty takaisin.

Asunto-osakeyhtiö oli saanut korvauksen saamatta jääneestä vakuutuskorvauksesta isännöitsijöiden varallisuusvastuuvakuutusten perusteella. Korvaus oli suoritettu, koska vastuuvakuutusyhtiön mukaan isännöitsijät olivat toimineet huolimattomasti jättäessään vakuuttamatta autokatoksen. Vastuuvakuutusyhtiö oli edellyttänyt, että asunto-osakeyhtiö hakisi muutosta kiinteistövakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on lausunut 5.5.2014 päivätyssä valituksessaan, että varastot oli rakennettu lähelle toisiaan ja ne näyttivät näin ollen yhdeltä rakennukselta. Koska vakuutuksen kohteena oli kolme kerrostaloa, oli vakuutuksenottaja voinut perustellusti ymmärtää, että kaikki tontilla olleet rakennukset olisivat olleet vakuutuksen kohteena.

Vakuutuksenottaja katsoo, että vakuutuskirjaan merkitty tilavuus 10 000 kuutiometriä osoittaa ainoastaan korvauksen enimmäismäärän. Jos kaikki tontilla olleet rakennukset olisivat tuhoutuneet, olisi vakuutuksenottajalla oikeus saada korvaus vain siltä osalta, joka vastaa vakuutettua tilavuutta. Tässä tapauksessa vakuutettuna on ollut 87,7 prosenttia kaikkien rakennusten tilavuudesta. Tällöin korvattava määrä olisi ollut 87,7 prosenttia kaikkien tuhoutuneiden rakennusten korvausmäärästä. Vakuutuksenottaja on vaatinut, että kiinteistövakuutusyhtiö suorittaisi korvauksen ensisijaisesti koko vahingosta ja toissijaisesti vähentämällä sen osuuden, joka jäi vakuuttamatta.

Vakuutuksenottaja on lausunut 17.3.2015 päivätyssä lisävastineessaan, ettei se seikka, että korvausta oli saatu vastuuvakuutuksesta vaikuttanut asunto-osakeyhtiön oikeuteen hakea muutosta kiinteistövakuutuksen korvauspäätökseen. Vakuutuksenottaja on kertonut 8.5.2015 päivätyssä lisävastineessaan vastuuvakuutusyhtiön edellyttäneen korvauspäätöksessään, että kiinteistövakuutusta koskeva korvausasia riitautetaan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut 7.1.2015 päivätyssä vastineessaan, ettei vakuutuksenottajalla ole oikeussuojan tarvetta koska hän oli saanut korvauksen vastuuvakuutuksesta. Vahinko korvattiin kahdesta eri isännöitsijätoimiston vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiöt katsoivat, että isännöitsijät olivat toimineet huolimattomasti kun he olivat jättäneet tarkistamatta vakuutuksen perusteena olleet tiedot vakuutuskauden vaihtuessa.

Vakuutusyhtiö on lausunut 8.6.2015 päivätyssä lisävastineessaan, että vakuutuskirjan mukaan vakuutettuina oli kolme palonkestävää kerrostaloa. Vahingoittunut autokatos ei ollut kerrostalo eikä palonkestävä, eikä se näin ollen ollut vakuutuksen kohteena. Vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvat rakennuksen tontilla sijaitsevat pinta-alaltaan enintään 40 neliömetrin kokoiset katokset, mutta tätä suuremmat katokset olisi tullut vakuuttaa erikseen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, oliko vakuutuksenottajalla oikeus valittaa kiinteistövakuutusyhtiön päätöksestä vaikka hän oli saanut korvauksen isännöitsijöiden vastuuvakuutuksista. Asiassa on kysymys myös sen arvioimisesta, oliko kiinteistövakuutusyhtiöllä korvausvelvollisuutta autokatoksen palovahingosta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 74 §:n mukaan kanne vakuutuksenantajan tekemän korvausta koskevan päätöksen taikka vakuutuksenottajan, vakuutetun tai muun vakuutuskorvaukseen oikeutetun asemaan vaikuttavan muun päätöksen johdosta on oikeuden menettämisen uhalla nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut kirjallisen tiedon vakuutuksenantajan päätöksestä ja tästä määräajasta. Vanhentumisen keskeytymisestä sen johdosta, että asia saatetaan vireille kuluttajariitalautakunnassa, Vakuutuslautakunnassa tai muussa kuluttajariitoja ratkaisevassa elimessä, säädetään velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 11 §:ssä.

Vakuutusehtojen kohdan 1.1.1 (Rakennus) mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty rakennus. Rakennus käsittää vakuutuksenottajan omistamat kiinteästi asennetut rakenteet, kalusteet, pinnoitteet ja talotekniikan alkuperäisen, tai koko rakennukseen jälkeenpäin uudistetun tasoisena.

Vakuutusehtojen kohdan 1.1.2 (Tontilla sijaitsevat tavanomaiset rakennelmat ja rakennuksen ylläpitoon liittyvä omaisuus) mukaan rakennuksen lisäksi vakuutuksen kohteena ovat vakuutuksenottajan omistamat
…
- rakennuksen tontilla sijaitsevat enintään 40 neliömetrin suuruiset auto-, jäte- ja muut katokset

- rakennuksen tontilla sijaitsevat enintään 20 neliömetrin suuruiset lämpöeristämättömät varastot ja piharakennukset.
…

Vakuutusehtojen kohdan 1.13 (Alivakuutus) mukaan omaisuus on alivakuutettu, jos rakennuksen todellinen tilavuus on vakuutusyhtiölle ilmoitettua tilavuutta suurempi tai jos rakennuksen vakuutusarvo on vakuutusyhtiölle ilmoitettua euromääräistä vakuutusmäärää suurempi. Tällöin vakuutuksesta korvataan vain niin suuri osa omavastuulla vähennetystä vahingon määrästä kuin vakuutusyhtiölle ilmoitetun tilavuuden ja todellisen tilavuuden välinen suhde osoittaa tai vakuutusyhtiölle ilmoitetun vakuutusmäärän ja vakuutusarvon välinen suhde osoittaa.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, vahingonkärsineellä on oikeus valita hakeeko hän korvausta vahingostaan vastuu- vai esinevakuutuksesta. Tässä tapauksessa korvausta oli haettu molemmista vakuutuksista. Isännöitsijöiden vastuuvakuutusyhtiöt olivat suorittaneet korvausta isännöitsijöiden vakuuttamisessa tekemien virheiden perusteella. Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinkoa kärsineellä asunto-osakeyhtiöllä on oikeus hakea muutosta ja pyytää Vakuutuslautakunnalta ratkaisusuositusta kiinteistövakuutusyhtiön korvausvastuusta vaikka se oli saanut korvauksen vastuuvakuutuksesta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutuksen sisältö muodostuu vakuutusehtojen ja vakuutuskirjan muodostamasta kokonaisuudesta. Vakuutuksenottajalla on paras tieto vakuutettavasta kohteesta ja sillä on näin ollen velvollisuus varmistua siitä, että vakuutetuksi tulee tarkoitettu kohde.

Vakuutuskirjaan oli merkitty omaisuusvakuutuksen kohteeksi kolme palonkestävää vuonna 2009 rakennettua kerrostaloa, joiden tilavuus oli 10 000 kuutiometriä. Asunto-osakeyhtiön tontilla on yhteensä neljä rakennusta. Asuinrakennuksen kuutiomäärä oli 10 000, palaneen autokatoksen 1 150, varaston 167 ja toisen varaston 84. Autokatosta ei voida pitää vakuutuskirjan tarkoittamana palonkestävänä kerrostalona. Autokatosta ei voida pitää myöskään vakuutusehtojen tarkoittamana rakennuksen tontilla sijaitsevana enintään 40 neliömetrin kokoisena katoksena, joten autokatos ei ollut vakuutettu, eikä kiinteistövakuutusyhtiöllä ole korvausvelvollisuutta palovahingosta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:

Rantala

Sario

Uimonen

Vaitomaa