Haku

VKL 323/15

Tulosta

Asianumero: VKL 323/15 (2016)

Vakuutuslaji: Oikeusturvavakuutus

Ratkaisu annettu: 15.04.2016

Korvauksen määrä. Kohtuulliset ja välttämättömät asian hoitamisesta aiheutuneet kulut. Vakuutusyhtiön oikeus asiamieskulujen kohtuullistamiseen ja siinä huomioon otettavat seikat.

Tapahtumatiedot

Vakuutusyhtiö oli myöntänyt 26.6.2014 vakuutuksenottaja H Oy:lle oikeusturvaedun sen ja S Oy:n väliseen eräiden teknisten komponenttien suunnittelua ja toteuttamista koskeneeseen sopimusriitaan. Riita päättyi osapuolten välillä 2.10.2014 tehtyyn sovintosopimukseen, jolla S Oy sitoutui maksamaan H Oy:lle 25 000 euron kertakorvauksen. Sopimuksen mukaan osapuolet vastasivat itse omista asiamies- ja muista kuluistaan. Asianajotoimiston 24.11.2014 päivätyn laskun mukaan H Oy:n arvonlisäverottomat asiamieskulut olivat yhteensä 9 193,60 euroa. Asiamies oli laskuttanut työstään 520 euroa tunnilta.

Vakuutusyhtiö on maksanut 15.12.2014 päivätyllä korvauspäätöksellään H Oy:n asiamieskuluista 733,13 euron omavastuuosuuden vähentämisen jälkeen 4 154,37 euron korvauksen. Vakuutusyhtiö oli laskenut hyväksymiensä kulujen 4 887,50 euron määrän käyttäen asiamiehen tuntiveloitusperusteena 287,50 euroa tunnilta. Vakuutusyhtiö ei korvannut asiamiehen laskuttamia toimistokuluja, koska asianajotoimiston tuli kattaa yleiskulunsa palkkioista. Vakuutuksesta korvattiin asian hoitamisesta aiheutuneet välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut. Liikejuridisia asioita hoidettaessa tuntiveloituksen keskitasoksi voitiin katsoa Suomen asianajajaliiton vuonna 2012 tekemän tutkimuksen mukainen pääkaupunkiseudun mediaani 250 euroa. Vähäinen eli 15 prosentin poikkeama keskimääräisestä ei ollut kohtuuton. Tässä tapauksessa asiamiehen 520 euron tuntiveloitus oli poikennut keskitasosta enemmän, joten vakuutusyhtiö oli pitänyt veloitusta kohtuuttomana ja maksanut korvauksen 15 prosentilla korotetun keskihinnan 287,50 euroa tunnilta mukaisesti.

H Oy oli vienyt asian vakuutusyhtiön sisäiseen muutoksenhakumenettelyyn, josta annetun 29.4.2015 päivätyn päätöksen jälkeen vakuutusyhtiö on korvannut asiamiehen ajalta 4.7. - 22.7.2014 laskuttamat toimenpiteet 6,5 tunnilta 520 euron tuntihinnan mukaan. Omavastuulla vähennetyn lisäkorvauksen määrä oli 1 284,56 euroa. Päätös on perustunut siihen, että H Oy:n edustajan kanssa käydystä sähköpostikirjeenvaihdosta oli ilmennyt, että vakuutusyhtiö oli vasta 31.7.2014 ilmoittanut H Oy:lle, ettei korvausta maksettu vaaditun 520 euron tuntihinnan mukaan, vaan tuolloin kohtuulliseksi ilmoitetun 250 euron tuntihinnan perusteella.

Asiakkaan valitus

H Oy on vaatinut  asianajolaskun korvaamista täysimääräisenä eli esittämänsä laskelman mukaan 2 375,63 euron lisäkorvausta. H Oy on vedonnut vakuutusyhtiön kanssa korvaushakemuksesta käymäänsä kirjeenvaihtoon ja riita-asian vaiheista esittämäänsä selvitykseen. Asianajotoimisto ja asiamies oli valittu nimenomaan erityisosaamisen takia. Vakuutusyhtiön ilmoittama tuntiveloitus 250 euroa tunnilta oli ohjeellinen ja perustasoa varten, kun puheena oleva riita-asia oli ollut tekninen ja vaikea. Vakuutusyhtiö ei missään vaiheessa ilmoittanut asianajotoimiston tuntihintaan soveltamastaan katosta, joten H Oy oli ymmärtänyt, että asianajokulut korvattiin täysimääräisinä.

H Oy on lausunut pyrkineensä ennakolta selvittämään ja saamaan vakuutusyhtiön hyväksynnän asianajajan laskutukseen. Asiakirja-aineistosta ilmeni, että vakuutusyhtiön käsittelijä oli ilmoittanut vain kolme asiaa: perustason tuntihintakorvauksen 250 euroa tunnilta, vakuutusyhtiön voivan hyväksyä korkeammankin tuntiveloituksen sekä sen, ettei päätöstä hyväksyttävästä tuntihinnasta voitu tehdä ennen riita-asian ratkeamista ja asianajotoimiston eriteltyä laskua. Asiakirjat todistivat, ettei vakuutusyhtiö ollut ilmoittanut ennen korvauspäätöstä ehdottomasta maksukatosta, laskentamallista tai lakimiehen erityisosaamisen ehdoista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on kiistänyt H Oy:n vaatimuksen. Toiminnan oikeusturvavakuutuksen ehtojen kohdan 240.1 mukaan vakuutusturvan tarkoituksena oli korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka olivat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa. Riita-asioissa vakuutusturvasta korvattiin vahinkotapahtumasta vakuutetulle asiamiehen käyttämisestä ja todistelusta aiheutuneet välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut. Oikeusturvavakuutuksen yleisten vakuutusehtojen kohdan 105.3 mukaan asiamiehen käytöstä korvattiin kohtuullinen palkkio asiamiehen työstä ja välttämättömistä kuluista. Palkkion ja kulujen kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu. Korvattavien kustannusten määrä oli kuitenkin enintään vakuutetun vastapuolelleen esittämän kuluvaatimuksen suuruinen.

Vakuutusyhtiö on lausunut osapuolten kesken olleen riitaa siitä, oliko sovitussa laitetoimituksessa ollut virhe ja oliko tilaaja oikeutettu sen johdosta hyvitykseen. Tapaus ei ollut lain soveltamisen kannalta erityinen tai poikkeuksellinen verrattuna tavanomaiseen liikejuridiseen sopimus- ja vahingonkorvausriitaan. Suomen asianajajaliiton vuonna 2012 tekemän tutkimuksen mukaan pääasiassa liikejuridisia toimeksiantoja hoitavien asianajajien keskimääräinen tuntiveloitus oli tuomioistuinasioissa 220 euroa ja tuomioistuimen ulkopuolella käsitellyissä asioissa 240 euroa. Asianajajien keskimääräinen tuntiveloitus pääkaupunkiseudulla oli hieman korkeampi: tuomioistuinasioissa 250 euroa ja tuomioistuinten ulkopuolella 280 euroa.

Tässä tapauksessa oli kyse liikejuridisesta toimeksiannosta ja tuntiveloituksen keskitasoksi voitiin katsoa Suomen asianajoliiton tekemän tutkimuksen mukainen pääkaupunkiseudun keskitaso 250 euroa. Korvausta voitiin poikkeuksellisesti maksaa korkeamman veloitusperusteen mukaan, mikäli hoidettavana olleeseen tapaukseen liittyi erityisosaamista vaativia osa-alueita tai jos korkeammalle veloitukselle oli muita erityisiä perusteita. Jos kyse oli esimerkiksi oikeudellisesti  vaikeasta asiasta, hyvin erikoistuneesta oikeudenalasta tai vanhentuneesta lainsäädännöstä, voitiin korvausta maksaa korkeamman veloituksen mukaan.

Vakuutuslautakunta on ratkaisussaan VKL 393/14 katsonut, että tuntiveloituksen poikettua keskimääräisestä vain vähän, veloitusta ei voitu pitää kohtuuttomana. Vakuutusyhtiön mukaan tässä tapauksessa 520 euron tuntiveloitusta oli pidettävä kohtuuttomana, koska se oli yli kaksinkertainen verrattuna tutkimuksen keskitasoon. Vähäiseksi voitiin katsoa enintään 15 prosentin poikkeama, minkä mukaan korvaus oli maksettu käyttäen tuntiveloituksena 287,50 euroa.

Vakuutusyhtiö on katsonut suorittamansa korvauksen kohtuulliseksi ja vakuutusehtojen mukaiseksi. Erityisiä syitä korvata käytännöstä poikkeavaa korkeampaa tuntiveloitusta ei ollut ilmennyt eikä kyse ollut erityisosaamista vaatineesta asiasta, joten 287,50 euron tuntiveloitus oli kohtuullinen korvaus toimitussopimusta koskeneen riidan hoitamisesta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys H Oy:n valitseman asiamiehen käyttämän tuntiveloituksen kohtuullisuuden arvioimisesta laskettaessa oikeusturvavakuutuksesta vakuutusehtojen mukaan maksettavan korvauksen määrää.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Asiaan sovellettavien toiminnan oikeusturvavakuutuksen 1.1.2011 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 240.1 mukaan vakuutusturvan tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa. Vakuutusturvasta korvataan vahinkotapahtumasta aiheutuneet välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, joita vakuutusehdon mukaan ovat riita- ja hakemusasioissa vakuutetulle asiamiehen käyttämisestä ja todistelusta aiheutuneet kulut.

Oikeusturvavakuutuksen 1.1.2012 alkaen voimassa olleiden yleisten vakuutusehtojen kohdan 105.3 mukaan vakuutuksesta korvattavat asianajo- ja oikeudenkäyntikulut määrätään oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain oikeudenkäyntikuluja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti. Jos tuomioistuin ei asianosaisten myöntämisen tai jonkin muun syyn vuoksi ole lausunut päätöksessään asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista, tai jos asia on ratkaistu myöntämisen mukaisesti tai sovintoteitse, korvattavat kustannukset määritellään ottaen huomioon myös vastaavanlaisissa asioissa yleensä tuomitut tai maksetut kulut.

Asiamiehen käytöstä korvataan kohtuullinen palkkio asiamiehen työstä ja välttämättömistä kuluista. Palkkion ja kulujen kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu. Korvattavien kustannusten määrä on kuitenkin enintään vakuutetun vastapuolelleen esittämän kuluvaatimuksen suuruinen.

Asian arviointi

Lautakunnalle toimitettujen asiakirjojen mukaan vakuutusyhtiö on hyväksynyt H Oy:ltä laskutetuista 9 193,60 euron asiamieskuluista ja -palkkiosta korvattavaksi 6 398,75 euron osuuden. Määrästä on vähennetty vakuutussopimuksen mukainen omavastuuosuus, joten korvauksen määrä on ollut 5 438,93 euroa.

Vakuutusyhtiö on hyväksynyt asiamiehen 22.7.2014 jälkeen suorittamien toimenpiteiden osalta tuntihinnaksi 287,50 euroa. Vakuutusyhtiö on perustellut päätöstään sillä, että se on pitänyt asiamiehen veloittamaa 520 euron tuntihintaa kysymyksessä olleen riita-asian laatuun nähden kohtuuttomana. Asiamiehen veloittama tuntihinta on ollut yli kaksinkertainen verrattuna Suomen asianajajaliiton vuonna 2012 tekemän tutkimuksen osoittamaan 250 euron keskihintaan pääkaupunkiseudulla. Lisäksi vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvaamasta asiamiehen laskuttamia toimistokuluja. H Oy on vedonnut riidan tekniseen luonteeseen ja vaikeuteen sekä siihen, että se oli pyrkinyt selvittämään vakuutusyhtiöltä edeltä käsin asiamiehensä tuntiveloituksen hyväksyttävyyden.

Lautakunta toteaa, että oikeusturvavakuutuksen vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut vakuutusehdoissa tarkemmin määritellyissä asioissa. Sovellettavien oikeusturvavakuutuksen yleisten vakuutusehtojen kohdassa 105.3 on muun muassa määrätty, että vakuutuksesta korvattavat asianajo- ja oikeudenkäyntikulut määrätään oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain oikeudenkäyntikuluja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti. Jos asia on ratkaistu sovintoteitse, korvattavat kustannukset määritellään ottaen huomioon myös vastaavanlaisissa asioissa yleensä tuomitut tai maksetut kulut. Asiamiehen käytöstä korvataan kohtuullinen palkkio asiamiehen työstä ja välttämättömistä kuluista. Palkkion ja kulujen kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu.

Vakuutusehdoissa viitatun oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian tuomioistuimessa ajamisesta sekä asiamiehen tai avustajan palkkiosta aiheutuneet kustannukset. Lainvalmisteluasiakirjojen mukaan pykälää sovellettaessa on kussakin yksittäisessä tapauksessa harkittava, ovatko vaaditut kustannukset kohtuuden mukaan olleet aiheellisia asianosaisen oikeuden valvomiseksi. Asiamiehen palkkio on määrättävä huomioon ottaen asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu. Huomiota on kiinnitettävä myös kysymyksessä olevan etuuden arvoon ja merkitykseen.

Oikeudenkäymiskaaren säännökset, jotka edellyttävät korvattavilta oikeudenkäyntikuluilta kohtuullisuutta, ovat ilmausta yleisestä oikeusperiaatteesta. Tämän vuoksi vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus oikeusturvavakuutuksen vakuutusehtojen ja mainittujen säännösten perusteella arvioida H Oy:n asiamiehen laskuttamien palkkioiden kohtuullisuus määrätessään oikeusturvavakuutuksesta maksettavaa korvausta. Se, että kulujen kohtuullistaminen saattoi tulla kysymykseen, oli vakuutusehtojen lisäksi ilmennyt viimeistään vakuutusyhtiön H Oy:n edustajalle 31.7.2014 lähettämästä sähköpostista.

Vakuutusyhtiö on vedonnut Suomen asianajajaliiton vuonna 2012 tekemään tutkimukseen, jonka mukaan pääkaupunkiseudulla sijaitsevien toimistojen asianajajien keskimääräinen tuntiveloitus on ollut tuomioistuinasioissa 250 euroa ja tuomioistuinten ulkopuolella käsiteltävissä asioissa 280 euroa.

Lautakunta toteaa, että tuntiveloituksen määrä riippuu aina toimistosta ja asiamiehestä. Kulloinkin noudatettava veloitus on avoin kilpailulle, joten asianajo- tai muille lakiasiainpalveluille ei voida asettaa enimmäis- tai vähimmäishintoja. Vaikka H Oy:n käyttämän asiamiehen tuntiveloitus onkin tässä tapauksessa huomattavasti ylittänyt vakuutusyhtiön keskimääräiseksi esittämän tason, ei asiamiehen käyttämää tuntiveloitusta vain tällä yleisellä perusteella voida välttämättä pitää kohtuuttomana.

Oikeudenkäymiskaaren ilmaisemaa periaatetta ja vakuutusehtoja noudattaen asiamiehen laskutusta tulee arvioida ottaen huomioon kysymyksessä olleen riita-asian vaikeus, laajuus, riidan asiamieheltä vaatiman työn määrä ja laatu sekä kysymyksessä olleen etuuden arvo ja merkitys H Oy:lle. Esimerkiksi juuri yritysten välisissä riita-asioissa asianajajien veloitustaso voi poiketa keskimääräisestä tuntihinnoittelusta näissä riidoissa käsiteltävien erityisasiantuntemusta edellyttävien oikeudellisten kysymysten vuoksi. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että erimielisyyden koskiessa nimenomaan tuntivelotuksen suuruutta arvioinnin perusteena on käytettävä ensisijaisesti riita-asian luonteen asiamieheltä edellyttämää asiantuntemusta sekä riidanalaisen etuuden arvoa ja merkitystä H Oy:lle.

Asiassa tehdyn sovintosopimuksen mukaan asian lopputuloksena oli ollut H Oy:lle suoritettu 25 000 euron kertakorvaus ilman, että riidan vastapuoli olisi myöntänyt virhettä toimitussopimuksen täyttämisessä. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei asiassa saadusta selvityksestä ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella puheena olevalla riidalla voitaisiin arvioida olleen H Oy:n toiminnan kannalta ilmeisen suuri taloudellinen arvo tai muu erityisen tärkeä merkitys. Asiamiehen laskun ja sovintosopimuksen perusteella asian hoitaminen ei myöskään ole edellyttänyt asiamieheltä erityisiä oikeudellisia toimenpiteitä tai vaativaksi katsottavaa asiakirjojen laatimista.

Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, että korvausratkaisu on pysynyt vakuutusyhtiölle tällaisissa tilanteissa kuuluvan harkintamarginaalin rajoissa, joten Vakuutuslautakunnalla ei ole perusteita suosittaa korvausmäärää korotettavaksi. Suomen asianajajaliiton vahvistamien palkkio-ohjeiden mukaan asianajajan on katettava toiminnastaan aiheutuvat yleiskulut kuten toimistokulunsa ensisijaisesti palkkiostaan. Tämän perusteella lautakunta katsoo, että myös vakuutusyhtiön päätös olla korvaamatta H Oy:n asiamiehen erikseen laskuttamia toimistokuluja on ollut asianmukainen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Raulos

Sihteeri Isokoski

 

Jäsenet:

Jaakkola

Makkula

Nyyssölä

Pesonen

Tulosta