Tapahtumatiedot

Rivitaloyhtiön yhden huoneiston vaatehuoneessa ollut lämminvesivaraaja vuoti lattialle. Vahinko oli tarkastettu 28.9.2011. Varaajan alla oli lattiakaivo. Vaatehuoneen lattiamatto ei ollut kosteustilan matto eikä mattoa ollut nostettu seinälle. Vesi oli valunut lattialle ja siitä edelleen rakenteisiin ja alapohjaan. Lämminvesivaraajasta ei ollut ensin maksettu ikävähennyksen vuoksi lainkaan korvausta. Kun laitteen oikea ikä selvisi vakuutusyhtiölle, se maksoi korvausta ikävähennys 36 % huomioiden. Vuotovahinkoa vakuutusyhtiö ei korvannut lainkaan, vaan katsoi, että kosteusvaurio oli seurausta rajoitusehdon mukaisesta hyväksyttävän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.

Asiakkaan valitus

Valituksessa on tuotu esiin, että vuotovahinko on tapahtunut huonetilassa, joka on ns. kuiva tila ja tehty rakennusaikaisten määräysten sallimalla tavalla. Huonetila on toiminut vaatehuoneena, josta varastoitavat ja säilytettävät tavarat ovat peittäneet lattia-alaa ja asukas oli huomannut vesivahingon vasta tyhjentäessään huonetta poismuuton vuoksi. Riidatonta asiassa on se, että lämminvesivaraaja on vuotanut. Asiasta pyydetään Vakuutuslautakunnan kantaa vesivahingon korvattavuudesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Kiinteistövakuutuksesta korvataan ainoastaan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneet vahingot. Rakennuksessa todettu kosteusvaurio on aiheutunut siitä, että tila, jossa vesivaraaja on ollut, ei ole täyttänyt rakennusajankohtana voimassa olleita rakennusmääräyksiä ja ohjeita. Jos lattiakaivollisen tilan lattia ei ole vedenpitävä, kyseessä on rakennusvirhe, eivätkä vahingonkorvausedellytykset täyty. Tältä osin on viitattu lukuisiin Vakuutuslautakunnan lausuntoihin ja erityisesti lausuntoon VKL 431/12. Sinänsä äkillinen tapahtuma eli vesivaraajan vuoto ei ole kosteusvaurioiden varsinainen syy, koska mikäli rakenteet ja lattiatila olisivat olleet rakennusaikaisten määräysten ja ohjeiden sekä hyvän rakentamistavan mukaisia, kosteusvaurioita ei olisi lainkaan päässyt syntymään. Lattian tulee muodostaa vedenpitäjä kerros siten, että lattiakaivo ehtii ottamaan lattialle tilapäisesti päässeen vuotoveden pois ilman, että se aiheuttaa vahinkoa rakenteille. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei vahinko ole aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, vaan on väistämätön seuraus rakennusvirheistä. Korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.

Kiinteistövakuutuksen ehtojen kohdan 1.7.1 mukaan vakuutus korvaa vuodon vakuutetulle omaisuudelle aiheuttamat suoranaiset esinevahingot.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vahinko aiheutunut rajoitusehtokohdan mukaisesta rakentamismääräysten laiminlyönnistä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vuodolla tarkoitetaan nesteen, kaasun tai höyryn virtaamista ennalta arvaamattomasti, äkillisesti ja suoraan rikkoutuneesta tai toimimattomasta: …

- rakennukseen kuuluvista, kiinteästi asennetuista, rakennusta palvelevista putkistoista, säiliöistä tai niihin liittyvistä käyttölaitteista.

Vakuutusehtojen kohdan 1.7.2 mukaan vakuutus ei korvaa…

- vahinkoa, jonka on aiheuttanut rakennukselle rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyväksyttävän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta tai välttämättömien huolto- ja korjaustoimien laiminlyönnistä…

Suomen rakentamismääräyskokoelman D1 ”Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot”, 7.1.1987 kohdan 3.2 mukaan sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen. Tällaisessa viemäripisteessä kuten esimerkiksi pesualtaassa, ei tarvita ylivuotojärjestelyä.

Seuraavat tilat varustetaan lattiakaivolla: …

c) huonetilat, joissa on ylitulvimisvaara…

Asian arviointi

Lattiakaivollisessa vaatehuoneessa sijainnut lämminvesivaraaja on vuotanut ja vesi valunut lattialle. Lattiakaivosta huolimatta vesi on tunkeutunut rakennuksen alapohjaan ja rakenteisiin. Kyseessä on ollut vuonna 1988 rakennettu rivitalo. Tuolloin voimassa olleiden rakentamismääräysten mukaan tilassa, jossa on ollut lämminvesivaraaja, on tullut olla lattiakaivo ja lattian on tullut olla vedenpitävä. Asiakirjojen mukaan lattiassa ollut muovimatto ei ole ollut kostean tilan matto eikä mattoa ollut nostettu seinälle lattianrajasta lainkaan. Myöskään muista vedeneristyksistä ei ole mitään merkintää. Mikäli lattia ja lattian ja seinän raja olisi tehty vedenpitäväksi rakentamismääräysten edellyttämällä tavalla, ei lattialle vuotanut lämminvesivaraajan vesi olisi päässyt aiheuttamaan vuotovahinkoa rakennuksen alapohjalle ja rakenteille. Vesivahinko on aiheutunut rajoitusehdon mukaisesta rakentamismääräysten laiminlyönnistä, kun lattia ei ole ollut vedenpitävä.

Lopputulos

Rivitaloasunnon lämminvesivaraajan vuotovahinko ei ole ollut kiinteistövakuutuksesta korvattava ja vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös on ollut vakuutusehtojen mukainen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Melander, puheenjohtaja
Snellman, sihteeri

Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vaitomaa