Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan rivitalohuoneiston alakerran wc-istuimen vesisäiliön rikkoutui 12.7 ja 16.7.2012 välisenä aikana ja aiheutti vesivahingon, jonka kuluista on haettu korvausta kiinteistövakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö on katsonut 1.8.2012, 24.5.2013 ja 3.2.2014 päivätyissä korvauspäätöksissään, että vuotovahinko on aiheutunut siitä, ettei wc-tilan rakenteita ollut toteutettu niiden rakennusaikana vuonna 1988 voimassa olleiden rakentamismääräysten ja hyvän rakentamistavan mukaisesti.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on katsonut 13.5.2014 päivätyssä valituksessaan, että wc-istuimen kannen halkeamat eivät vaikuta itse säiliön lujuuteen. Vakuutuksenottajan mukaan kyseessä oli äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut 27.6.2014 päivätyssä korvauspäätöksessään, että kosteusvauriot ovat aiheutuneet siitä, että wc-tilan lattiassa ei ole ollut riittäviä rakennusmääräysten ja hyvän rakennustavan mukaisia kallistuksia ja wc-istuimesta vuotanut vesi on sen vuoksi kertynyt huonetilan lattialle ja levinnyt pitkin seinien vierustoja. Lattian vedeneristys ei ole ollut riittävä, joten vesi on päässyt rakenteen läpi keittiön puolelle.

Jos tilassa on lattiakaivo, tulee rakentamismääräysten mukaan lattian tällöin olla vedeneristetty. Myös lattian kaatojen on ohjattava kaikista vesipisteistä tuleva vesi sujuvasti viemäriin, koska muuten on vaara, että vesi tunkeutuu rakenteisiin rakentamismääräyksissä tarkoitetulla tavalla haitallisessa määrin. Vakuutusyhtiön mukaan asiassa ei ole osoitettu, että vuotaneen veden määrä olisi ollut niin suuri tai että sitä olisi tullut niin kovalla paineella, että asianmukaisetkaan vedeneristysrakenteet ja lattia kaadot eivät olisi olleet riittäviä estämään lattialle päässeen veden kulkeutumisen vahingollisesti rakenteisiin.

Vakuutuslautakunta on ratkaisusuosituskäytännössään, muun muassa ratkaisuissa VKL 677/98, VKL 201/98, VKL 165/01, VKL 598/03, VKL 318/06, VKL 566/07, VKL 838/07 ja VKL 472/08, katsonut vastaavissa tapauksissa, että vuotovahingon varsinainen syy ei ole ollut veden päätyminen tilan lattiapinnoille, vaan sen tunkeutuminen rakenteisiin puutteellisen vedeneristyksen vuoksi.

Kartoitusraportin mukaan suurimmat kosteusvauriot ovat keittiön vastaisella seinällä, mikä vahvistaisi sen, että kosteus on pääosin vuotanut lattian läpi eikä huoneiden välisen oviaukon kynnyksen yli. Vaikka vettä olisi tullut osittain myös oviaukon kautta, on kyseessä ollut kuitenkin rakennusvirheestä johtunut vahinko, koska tilan kaadot eivät kartoitusraportin mukaan ole olleet riittäviä ohjatakseen veden lattiakaivoon. Jos osan vesivahingosta katsotaan kuitenkin aiheutuneen siitä, että vesi on vuotanut ulos oven kautta ilman, että lattia puutteelliset kaadot ovat vaikuttaneet asiaan, tämä osuus vahingosta tulisi yksilöidä ja sen mahdollinen korvattavuus tulisi arvioida erikseen.

Selvitykset

19.7.2012 päivätystä kosteuskartoitusraportista käy ilmi, että kyseessä on vuonna 1988 rakennettu kaksikerroksinen puurunkoinen tiiliverhoiltu rivitalo. Asukkaat olivat olleet viikonlopun poissa kotoaan ja palatessaan kotiin he havaitsivat alakerran erillisen wc-huoneen wc-istuimen säiliön haljenneen. Vedet olivat levinneet lattiakaivollisesta wc-tilasta puutteellisten kaatojen ja puutteellisten vedeneristysten vuoksi ympäröivään keittiöön ja eteiskäytävään. Wc-tilan lattiapinnoilla havaittiin normaalia korkeampia pintakosteusarvoja koko wc-tilan alueella. Korkeimmat kosteusarvot olivat seinien vierustoilla. Wc:n seinäpinnoilla ei havaittu normaalista kohollaan olevia pintakosteuksia. Eteiskäytävän ja keittiön lautaparketti oli vaurioitunut yhteensä noin 4-5 neliömetrin alueelta. Eteisen wc:n vastainen levyseinä oli kastunut noin 15‑ 20 cm korkeudelle. Lattian levyrakenteiden ja seinärakenteiden kokonaisvauriot selviäisivät raportin mukaan vasta rakenteiden avauksen yhteydessä. Toimenpidesuosituksina mainittiin muun muassa wc:n saneeraus nykymääräysten mukaiseksi.

Isännöintitoimiston 4.10.2013 päivätyssä valituksessa on todettu, että wc-tila on luokiteltu kuivaksi tilaksi ja wc:n viemäröinti ja rakenteet on tehty tavalla, joka on ollut sallittu vuoden 1988 rakennusaikaisissa määräyksissä. Altaan alla on veden poistoputki ja lattiakaivo, joka ei ole kuivassa tilassa edes välttämätön. Vahinkotapauksessa vettä tullut joka tapauksessa niin runsaasti, että mitkään kaadot ja eristeet eivät olisi pysäyttäneet sitä. Taloyhtiön asunnossa K on aikaisemmin tapahtunut vastaavanlainen wc-istuimen vesisäiliön halkeaminen. Vesivahinkoa ei tuolloin kuitenkaan ehtinyt aiheutua, koska asukas tuli kotiin ajoissa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko kiinteistön rakenteille aiheutunut vahinko ehtojen mukainen vuotovahinko vai onko vahinko rajoitusehdon mukaisesti aiheutunut siitä, ettei wc-tilan lattia- ja seinärakenteita ole toteutettu niiden rakennusaikana 1988 voimassa olleiden rakentamismääräysten ja hyvän rakentamistavan mukaisesti.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 1.7.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutus korvaa vuodon vakuutetulle omaisuudelle aiheuttamat suoranaiset esinevahingot.

Vuodolla tarkoitetaan nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta ennalta arvaamattomasti, äkillisesti ja suoraan rikkoutuneesta tai toimimattomasta

rakennukseen kuuluvista, kiinteästi asennetuista rakennusta palvelevista putkistoista, säiliöistä tai niihin liittyvistä käyttölaitteista.

Kohdan 1.7.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta tai välttämättömien huolto- ja korjaustoimien laiminlyönnistä.

Rakennusmääräykset

Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa D1, kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet 1987, kohta 3.2 (Viemäröinnin järjestely, määräykset):

Jokainen vesipiste, samoin kuin sellaiset huonetilat, joissa esiintyy ylitulvimisvaaraa tai joiden lattiat on voitava vedellä puhdistaa, on varustettava kyseiseen tarkoitukseen soveltuvalla viemäripisteellä, mikäli jätevettä ei muuten voida haitatta viemäröidä.
…
Hyväksytyt järjestelmät

Ohjeet: Viettoviemäröinti, joka mitoitetaan kohdan 3.3 mukaisesti, täyttää suorituskyvyltään määräysten vaatimukset. Ellei vaadittavaa viemärikaltevuutta vaikeuksitta joissakin viettoviemärin osissa saavuteta, hyväksytään viemäröinti näiltä osin kohdan ”paineviemärin mitoitus” mukaisesti.
…
Viemäripisteen järjestely, ohjeet

Jokainen vesipiste varustetaan tarkoitukseen soveltuvalla viemäripisteellä, joka on suoraan liitetty viemäriin. Sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen. Tällöin ei viemäripisteessä kuten esimerkiksi pesualtaassa, tarvita ylivuotojärjestelyä.
…
Seuraavat tilat varustetaan lattiakaivolla:
…
c) huonetilat, joissa on ylitulvimisvaara
…
e) yleisön käyttöön tarkoitetut wc-tilat

f) suihku- ja kylpyhuoneet sekä saunan pesutilat

Rakennusmääräyskokoelman osa C2, kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet vuodelta 1976, kohta 2.2.3:

Veden ja kosteudeneristysmääräysten mukaan kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin.

Asian arviointi

Vakuutuksenottajan rivitalohuoneiston alakerran wc-istuimen vesisäiliön rikkoutui 12.7 ja 16.7.2012 välisenä aikana ja aiheutti vesivahingon wc-tilassa, keittiössä ja eteisessä. Korvausta on haettu rivitalokiinteistön kiinteistövakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö on todennut vastineessaan, että määräyksen D1 1987 mukaan sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen. Lisäksi todetaan, että mm. huonetilat, joissa on ylitulvimisvaara, varustetaan lattiakaivolla. Tämä periaate ja esimerkkejä sen toteutuksesta on mainittu myös rakentamismääräyskokoelman osassa C2 1976 sekä LVI-RYL ohjeessa 1986. Vuoden LVI-RYL oli voimassa 1985‑ 1992. Vuoden 1976 rakennusmääräys C2 oli voimassa vuoteen 1998 saakka ja sen veden ja kosteudeneristysmääräysten mukaan kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin. Vahingoittunut rivitalohuoneisto oli rakennettu vuonna 1988, jolloin sovellettiin edellä mainittuja rakennusmääräyksiä. Vakuutuslautakunta katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella vahingon johtuvan rajoitusehdon mukaisesti pesuhuoneen puutteellisesta vedeneristyksestä ja näin ollen kyseessä ei ole korvattava vakuutustapahtuma.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA