Kommandiittiyhtiön haastehakemuksen mukaan rakennuksen puulattiarakenne oli ollut virheellinen, hirsiväliseinä oli virheellisesti rakennettu ja rakennuksen yläpohjassa ja palomuurissa oli virheitä. Urakoitsijan vastinekirjeessä on todettu, että kommandiittiyhtiö on tehnyt rakennuksen vahingoista reklamaatiokirjeen 11.12.2005, mutta kirjeen tarkempaa sisältöä ei ole ilmoitettu. Kommandiittiyhtiön toimesta on kohteessa pidetty tavarantarkastus 17.3.2006. Tämän jälkeen asia on mennyt kanteella maaliskuussa 2007 käräjäoikeuteen.

 

Osapuolet ovat tehneet asiassa sovinnon 11.1.2008. Urakoitsija on tehnyt vastuuvahinkoilmoituksen 14.1.2008.

 

 

Vakuutusyhtiö on viitannut korvauspäätöksessään vakuutusehtojen kohtaan 3.1 sekä rajoitusehtokohtiin 3.2.6, 3.2.7 ja 3.2.11.

 

Korvausvaatimus oli koskenut enimmäkseen rakennusvirheitä eli kysymys oli siitä, oliko urakoitsijan työsuoritus ollut sopimuksen mukainen. Kysymys oli näin ollen myyjälle kuuluvasta kaupan vastuusta eikä vahingonkorvausvelvollisuudesta, mitä vastuuvakuutuksen korvattavuus olisi edellyttänyt. Ehtojen kohdan 3.2.6 mukaan tällaiset vahingot oli suljettu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

 

Vaikka korvausvelvollisuuden ei olisi katsottukaan perustuneen pelkästään myyjän vastuuseen, olivat kaikki vahingot joka tapauksessa aiheutuneet urakoitsijan työsuorituksen puutteellisuudesta sen sopimuskumppanille eli kommandiittiyhtiölle. Korvausvelvollisuus voisi siis perustua vain sopimusvelvoitteiden laiminlyöntiin eikä korvausvelvollisuutta olisi ilman sopimusta. Vakuutusehtojen kohdan 3.2.7 mukaisesti vakuutuksesta ei korvata vahinkoa silloin, kun korvausvelvollisuus perustui tällaiseen sopimukseen.

 

Vakuutusyhtiön saamien selvitysten mukaan varsinainen kosteusvahinko rakennuksessa oli todettu marraskuussa 2005. Vastuuvakuutus oli alkanut vakuutusyhtiössä 15.12.2005. Vakuutusehtojen 3.1 –kohdan mukaan vahinko voitiin korvata vastuuvakuutuksen perusteella vain, jos vahinko oli todettu vakuutuksen voimassa ollessa. Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on katsottu, että vahingon toteamisella tarkoitetaan sitä hetkeä, kun joku on havainnut vahingon olemassaolon. Toteamishetki ei edellytä, että vahingonaiheuttaja olisi tiedossa. Vakuutusyhtiö katsoo näin ollen, että marraskuussa havaitun kosteusvahingon osalta vahinkoa ei voida käsitellä vastuuvakuutuksesta, koska vastuuvakuutus oli alkanut vasta joulukuussa. Vaikka kosteusvahinko olisikin katsottu todetuksi vasta vastuuvakuutuksen alkamisen jälkeen, ei kosteusvahinko ollut syntynyt rajoitusehdon 3.2.11 edellyttämällä tavalla eli äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti. Kyseessä oli hitaan kastumisen aiheuttama kosteusvahinko, joka oli suljettu 3.2.11 –kohdan mukaisesti vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Näin ollen vahinkoa ei voitu korvata vastuuvakuutuksesta.

 

Lisäksi yhtiö muistutti, että yleisten sopimusehtojen kohdan 5.1 mukaan, jos vakuutuksenottaja korvasi vahingon, sopi siitä tai hyväksyi vaatimuksen, ei tämä sitonut vakuutusyhtiötä, elleivät korvauksen määrä ja peruste olleet oikeita.

 

Urakoitsijan uudelleenkäsittelypyynnön vuoksi asia oli ollut myös vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakuelimessä.

 

Urakoitsijan vastuuvakuutus oli alkanut vakuutusyhtiössä 15.12.2005. Tavarantarkastuksessa keväällä 2006 löytyi eräitä virheitä vakuutuksenottajan urakoimassa vapaa-ajan asunnossa. Vastuu oli realisoitunut Lahden käräjäoikeuden 11.1.2008 vahvistamaan sovintoon. Korvausvastuun perusteena olevat viat oli havaittu vastuuvakuutuksen voimassaoloaikana ja tilaajan reklamaatio oli tehty nykyisen vastuuvakuutuksen voimassaoloaikana. Myöhemmin vakuutusyhtiöstä on ilmoitettu, ettei vastuuvakuutus ylipäätään korvaisi tässä tarkoitettuja vastuita. Urakoitsija edellyttää kuitenkin, että vakuutusyhtiö suorittaa vastuuvakuutuksen ehtojen mukaisen vakuutustapahtuman johdosta urakoitsijalle kuuluvan korvauksen.

 

Koska valituskirjelmässä ja sen liitteissä ei ole esitetty mitään sellaista olennaista uutta tietoa, joka olisi antanut aiheen muuttaa valituksenalaista 23.1.2008 päivättyä korvauspäätöstä, esittää vakuutusyhtiö valituksen hylkäämistä päätöksessä mainituin perustein. Vakuutusyhtiö viittaa 10.3.2008 päivättyyn yhtiön sisäisen muutoksenhaun päätökseen.

 

 

 

Toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

 

Vakuutusehtojen kohdan 3.2.6 mukaan vakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka johtuvat virheellisesti suoritetun työn tuloksen korjaamisesta tai työn uudelleensuorittamisesta, siinäkään tapauksessa, että työn suorittaa joku muu kuin vakuutuksenottaja.

 

Vakuutusehtojen kohdan 3.2.7 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa siltä osin kuin korvausvastuu perustuu sopimukseen, takuuseen tai muuhun sitoumukseen, ellei tällaista korvausvastuuta olisi ilman mainittua sitoumusta.

 

Vakuutusehtojen kohdan 3.2.11 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu kosteudesta tai sade- tai sulamisveden aiheuttamasta tulvimisesta.

 

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin äkillinen vahinko, jonka syynä on satunnainen tai yksittäinen virhe tai laiminlyönti taikka rakennukseen, laitokseen tai laitteeseen vakuutuksenottajan korvausvastuun perustavasta syystä äkillisesti ja odottamatta syntynyt vika tai puute. Lisäksi edellytetään, että myös vahingon syntyminen edellä mainitut edellytykset täyttävän syyn seurauksena on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti, eikä perustu hitaan, vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen tai jatkettuun tekoon tai laiminlyöntiin taikka muutoin toistuviin tapahtumiin.

 

Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata tulvimisesta aiheutunutta vahinkoa, jonka syynä on vesi- tai viemäriputken suunnittelu-, mitoitus- tai rakennusvirhe.

 

 

Urakoitsijan rakentamassa kommandiittiyhtiön henkilöstölleen rakennuttamassa vapaa-ajan asunnossa on havaittu kosteusvaurioita marraskuussa 2005, minkä seurauksena urakoitsijalle on tehty reklamaatio 11.12.2005. Kommandiittiyhtiö on tilannut kohteeseen tavarantarkastuksen, joka on suoritettu 17.3.2006. Koska asianosaiset eivät ole päässeet sopimukseen tavarantarkastuksen suorittamisen jälkeen korvauksista, kommandiittiyhtiö on vienyt asian kanteella oikeuteen. Korvauksia on vaadittu rakennusvirheiden perusteella. Rakennusvirheitä on katsottu olleen puulattiarakenteessa, hirsiväliseinässä, rakennuksen yläpohjassa sekä palomuurissa. Perusteena vaatimuksille on ollut kauppakirja, jossa on sitouduttu toteuttamaan työ hyvän hirsirakennustavan mukaisesti. Työsuoritus on kuitenkin ollut sopimuksen vastainen, koska se ei ole ollut virheetön. Virheiden korjauskulut on vaadittu korvattaviksi. Korvausta on vaadittu myös arvonalennuksesta ja käyttöhyödyn menetyksestä.

 

Korvausvaateet ovat perustuneet urakkasopimukseen eikä vahingonkorvausvelvollisuutta olisi ollut ilman urakkasopimusta. Tällaiset vahingot eivät ole ehtokohdan 3.2.7 mukaisesti vastuuvakuutuksesta korvattavia. Osittain on vaadittu myös virheellisten rakenteiden uusimista. Tällaiset vahingot eivät ole korvattavia vastuuvakuutuksen ehtokohdan 3.2.6 mukaisesti.

 

Kosteusvahingot on havaittu ainakin osittain ennen vastuuvakuutuksen alkamista. Tältä osin vahinko ei ole korvattava vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaisesti ja koska kosteusvahingot ovat lisäksi aiheutuneet hitaasti, eivät ne tältä osin ole korvattavia ehtokohdan 3.2.11 mukaisesti.

 

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on kaikilta osin vakuutusehtojen mukainen.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann, jäsenet Aminoff, Kallioinen, Nyyssölä ja Sjögren sekä varajäsen Paloranta. Sihteerinä toimi Snellman.