Tapahtumatiedot

Huoltoasematoimintaa harjoittava T Oy oli tilannut vakuutuksenottajana olevalta L Oy:ltä huoltoasemansa polttoainesäiliöiden tarkastustyön. Jotta maanalaiset säiliöt voitiin tarkastaa, niiden noin metrin syvyisissä kaivoissa olleet miesluukut oli avattava. L Oy oli käyttänyt kiinni ruostuneiden pulttien irrottamiseen muun muassa mutteripyssyä ja kulmahiomakonetta. L Oy:n edustaja oli ollut kesällä 2014 avaamassa järjestyksessä toisen bensiinisäiliön miesluukun juuttunutta kiinnityspulttia, kun höyrystynyt bensiini oli räjähtänyt ja sytyttänyt tulipalon. Korvausta T Oy:n omaisuudelle aiheutuneesta vahingosta haettiin L Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta. T Oy:n näkemyksen mukaan vahinko oli johtunut L Oy:n huolimattomuudesta eli väärästä työtavasta ja puutteellisista työvälineistä.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksillään 7.11.2014 ja 18.2.2015 hylännyt korvausvaatimuksen. Vakuutusyhtiö on pitänyt vahinkoa tapaturmaisena, jolloin L Oy ei ollut siitä vastuussa. Perusteluinaan vakuutusyhtiö on lausunut, että vaikka työssä oli käytetty kipinöitä aiheuttavia työkaluja, selvitysten mukaan työn riskit oli tunnistettu ja niiltä oli suojauduttu. Säiliön miesluukku ympäristöineen oli suojattu kipinöiden varalta, työn suorittaja oli ollut kokenut ja säiliötä oli tulityötä koskevien ohjeiden mukaan riittävästi tuuletettu bensiinihöyryjen poistamiseksi. Räjähdyksen syy oli jäänyt epäselväksi.

Asiakkaan valitus

T Oy on vaatinut 19.3.2015 ja 5.6.2015 päivätyissä kirjelmissään, että L Oy:n vastuuvakuutusyhtiön tuli korvata vahinko. T Oy on ilmoittanut vaatimuksensa määräksi 20 892,89 euroa todeten sen lisäksi vahinkoon liittyneiden laskujen määräksi noin 10 000 euroa.

T Oy on lausunut tilanneensa säiliöiden tarkastustyön asiantuntijayritykseltä, jonka toiminta oli aiheuttanut vahingon. Vahinko oli seurausta L Oy:n puutteellisesta ammattitaidosta ja tarvittavien varotoimien laiminlyönnistä. T Oy on vedonnut pelastuslaitoksen onnettomuusselosteeseen ja poliisin tutkintailmoitukseen, joista ilmeni, että onnettomuus oli johtunut väärästä työtavasta ja työvälineistä. T Oy on lisäksi vedonnut hankkimaansa öljyalan asiantuntijan 4.3.2015 sähköpostilla antamaan kannanottoon vahingosta.

T Oy on lausunut, että mikäli L Oy:llä olisi ollut riittävät työvälineet, onnettomuudelta olisi todennäköisesti vältytty. Työtä jatkaneella yrityksellä oli käytössä tehokas pulttipyssy, jolla pulttien avaamisessa ei ollut ongelmia. L Oy:n työsuorituksen olennainen puute oli ollut, että yrityksellä ei ollut bensiinihöyryn mittauslaitetta. Työn loppuun suorittaneen yrityksen ja palolaitoksen edustajat olivat lausuneet, ettei tällaista työtä voitu suorittaa ilman mittauslaitetta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on pyytänyt korvausvaatimuksen hylkäämistä lausuen, että L Oy:n mahdollista korvausvastuuta oli arvioitava sopimusperusteisen korvausvastuun näkökulmasta, mikä edellytti L Oy:n tuottamusta. Asiassa oli arvioitava, oliko työn suorittamiselle asetettavia vaatimuksia noudatettu. Pelkästään siitä, että vahinko oli sattunut, ei voitu päätellä, että työssä oli toimittu huolimattomasti.

Selvitysten mukaan säiliön miesluukussa oli ollut 20-25 pulttia, joista viimeiset neljä pulttia olivat olleet niin ruostuneita, että niiden avaamisessa oli jouduttu käyttämään mutteriavainta ja kulmahiomakonetta. Pulteista kaksi ensimmäistä oli avattu kulmahiomakoneella ja kolmas mutteripyssyllä. Viimeisen pultin avaamiseen käytetty työkalu ei ollut tiedossa. Räjähdyksen syy oli jäänyt epäselväksi, mutta viimeistä pulttia avattaessa säiliöön oli jostain syystä päässyt kipinä. Kyse oli tapaturmaisesta onnettomuudesta eikä vahingon voitu katsoa johtuneen L Oy:n huolimattomuudesta, koska työkohteen ja työskentelytapojen aiheuttamat riskit oli asianmukaisesti tunnistettu ja tarvittavista varotoimenpiteistä ja suojauksista oli huolehdittu.

Kulmahiomakonetta käytettäessä syntyi kuumia kipinöitä ja tällaisen työkalun käyttö luokiteltiin tulityöksi. Mutteriavaimen käytöstä saattoi aiheutua kylmiä kipinöitä, mutta sen käyttöä ei luokiteltu tulityöksi. Lähtökohtana oli, että räjähdysherkissä tiloissa ei saanut ilman varotoimenpiteitä käyttää minkäänlaisia kipinöitä aiheuttavia työkaluja. Räjähdysherkän kohteen tarkastustyötä tehtäessä tuli ottaa huomioon kohteen tilaluokitus ja sen mukaisesti työkalujen ja laitteiden sopivuus kyseiseen tilaan. Vakuutusyhtiön mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoittanut, että palo- tai räjähdysherkässä tilassa ei saanut käyttää esimerkiksi kipinöitä aiheuttavia työkaluja. Se ei ollut kiellettyä eikä niiden käyttö sellaisenaan osoittanut huolimattomuutta. Mikäli kipinöitä aiheuttavia työkaluja oli käytettävä, tuli ottaa huomioon työstä aiheutuvat riskitekijät ja huolehtia riskeihin nähden riittävistä suojaustoimenpiteistä. Polttoainesäiliöiden osalta tämä tarkoitti muun muassa säiliöiden tuuletusta ja muita tarvittavia suojaustoimenpiteitä.

Tulitöitä koskevia määräyksiä oli annettu muun muassa pelastuslaissa (379/2011) sekä tulitöiden paloturvallisuutta käsittelevässä standardissa SFS 5900:2011. Myös Finanssialan keskusliitto oli laatinut vakuutusalalla tulitöiden suojeluohjeet vuodelta 2014.

Pelastuslain 5 §:n mukaan ryhdyttäessä tulityöhön tai sellaiseen korjaustyöhön tai muuhun työhön, jonka johdosta tulipalon tai muun onnettomuuden vaara tuntuvasti lisääntyy, on huolehdittava riittävistä varotoimista. Tulitöitä koskevan standardin ja Finanssialan Keskusliiton suojeluohjeen mukaan tulityöturvallisuus edellyttää tarvittavien suojaustoimenpiteiden toteutusta, joka käsittää muun muassa sen, että arvioidaan tulitöiden aiheuttamat riskit ja tukitaan ja suojataan rakenteissa olevat aukot ja läpiviennit. Lisäksi edellytetään, että mitataan tarvittaessa työtilan palovaarallisten kaasujen kaasupitoisuus ja työtila tuuletetaan niin, että kaasujen syttymisvaara on poistettu.

Tässä tapauksessa säiliö oli tyhjennetty säiliöautoon ja säiliötä oli tuuletettu säiliöauton imulla yli puoli tuntia ennen työhön ryhtymistä. Tuuletus oli käynnissä myös koko työskentelyn ajan. Säiliöauton imuteho oli ollut noin 400 - 500 kuutiometriä tunnissa eli puolessa tunnissa se oli imenyt säiliöstä ilmaa 200 - 250 kuutiometriä. Säiliön tilavuus oli 30 kuutiota, joten ilman olisi pitänyt vaihtua säiliössä useaan kertaan ennen työn aloittamista.

Siihen, että työkalujen käytöstä saattoi syntyä kipinöitä, oli kiinnitetty huomiota niin, että koko miesluukku oli luukun kauluksesta ja kannesta sekä tiivisteen saumasta suojattu ja vain kulloinkin työstetty pultti oli ollut näkyvissä. Suojauksen oli ollut määrä estää kipinöiden kulkeutuminen miesluukusta säiliöön. Lisäksi kipinäsuihku oli ohjattu sammutuspeitteeseen. Työn suorittajalla oli ollut työkalujen ja työmenetelmien osalta tarvittava pätevyys eli voimassa ollut tulityökortti ja hän oli ollut kokenut kulmahiomakoneen käyttäjä. Hän oli osallistunut tarkastuksiin ennenkin ja toiminut sitä ennen pitkään huoltoasema-alalla ollen tietoinen toimintaympäristöstä ja sen riskeistä sekä siitä, miten niihin tuli varautua.

T Oy:n esittämää bensiinihöyryjen mittauslaitetta edellytettiin vain tarvittaessa. Tässä tapauksessa mittaria ei olisi voitu käyttää, koska säiliön miesluukku oli vielä kiinni. L Oy:llä oli myös ollut käytössään vastaavanlainen mutteripyssy kuin työtä jatkamaan tulleella toisella yrityksellä. Ainoastaan muutama huollon laiminlyönnistä ruostunut pultti ei ollut auennut.

Esittämillään perustella vakuutusyhtiö on katsonut, että tarvittavista varotoimenpiteistä oli huolehdittu ja että suojaustoimenpiteet olivat olleet riskeihin nähden riittävät huomioon ottaen työn laatu ja työympäristö. Vahinko oli tapaturmainen eikä johtunut L Oy:n huolimattomuudesta, laiminlyönnistä tai muusta virheestä. Näin ollen L Oy ei ollut vastuussa aiheutuneista vahingoista.

Välitoimi

Vakuutuslautakunta on varannut L Oy:lle vakuutuksenottajana tilaisuuden esittää oma näkemyksensä asiasta. L Oy ei ole antanut lausumaa asiasta.

Selvitykset

Lautakunnalle on toimitettu muiden vahinkoasian käsittelyyn liittyvien asiakirjojen ohella jäljennökset asianomaisen pelastuslaitoksen onnettomuusselosteesta, poliisin tutkintailmoituksesta ja aluehallintoviraston 23.9.2014 päivätystä työsuojelutarkastuskertomuksesta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko T Oy:n omaisuudelle kesällä 2014 aiheutunut vahinko ollut seurausta T Oy:n tilauksesta polttoainesäiliöiden tarkastusta suorittaneen vakuutuksenottaja L Oy:n huolimattomasta menettelystä ja onko vahinko siten korvattava L Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kysymyksessä olevaan toiminnan vastuuvakuutukseen sovellettavien 1.1.2014 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 201.1 mukaan vakuutusturva korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaolo-alueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Asian arviointi

Kysymyksessä olevasta toiminnan vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutusehtojen mukaan sellaisia vahinkoja, joista vakuutuksenottaja on korvausvastuussa voimassa olevan oikeuden mukaan. Pääsääntöisesti vahingonkorvausvelvollisuuden aiheuttaa vain tuottamuksellisesti tai tahallisesti aiheutettu vahinko. Tuottamuksella tarkoitetaan kysymyksessä olevassa tilanteessa tai toiminnassa vaadittavan huolellisuuden laiminlyömistä.

Puheena oleva vahinko on aiheutunut T Oy:n ja L Oy:n välisessä sopimussuhteessa, jonka sisältönä on ollut T Oy:n omistaman huoltoaseman maanalaisten polttoainesäiliöiden kunnon tarkastaminen. Vahingon sattuessa L Oy:n edustaja oli ollut tarkastuksen tekemiseksi avaamassa bensiinisäiliön teräksistä pulteilla kiinnitettyä miesluukkua. Koska kysymys on sopimusvelvoitetta täytettäessä aiheutuneesta vahingosta, L Oy:n on korvausvastuusta vapautuakseen osoitettava menetelleensä huolellisesti ja lähtökohtaisesti myös näytettävä vahingon aiheutuneen toimintamahdollisuuksiensa ulkopuolella olleesta syystä.

Tässä tapauksessa T Oy on perustanut korvausvaatimuksensa nimenomaan siihen, että vahingon olisi katsottava aiheutuneen L Oy:n huolimattomuudesta. T Oy:n näkemyksen mukaan huolimattomuus  oli ilmennyt siinä, että L Oy:n käyttämä työtapa ja työvälineet olivat olleet vääriä ja L Oy oli laiminlyönyt tarvittavat varotoimet, koska sillä ei ollut käytössään tilanteen edellyttämää bensiinihöyryn mittauslaitetta.

Lautakunta toteaa, kuten vakuutusyhtiökin, ettei yksinomaan vahingon sattumisen perusteella voida vielä päätellä, että vahinko oli aiheutunut L Oy:n huolimattomuudesta. Huolellisenkin toiminnan yhteydessä voi erilaisten ennalta arvaamattomien tekijöiden vaikutuksesta sattua vahinkoja, jotka tapaturmaisina eivät perusta vahingonkorvausvelvollisuutta.

Asiasta laadittujen onnettomuusselosteen, poliisin tutkintailmoituksen ja työsuojelutarkastuskertomuksen perusteella palon syttymissyyksi oli arvioitu kulmahiomakoneen käyttäminen pulttien avaamiseen. Käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella L Oy:n edustaja oli sinänsä tiedostanut bensiinin höyrystymiseen liittyvän syttymis- ja räjähdysvaaran tyhjennettyä säiliötä avattaessa ja pyrkinyt poistamaan sen tuulettamalla säiliötä ennen työhön ryhtymistä ja sen aikana. Asiakirjoista ei kuitenkaan ilmene, oliko ja mahdollisesti millä tavoin säiliön tyhjentyminen bensiinistä varmistettu ennen miesluukun avaamiseen ryhtymistä.

Lautakunnan käsityksen mukaan säiliöön jäävä vähäinenkin polttoainemäärä aiheuttaa tuulettamisesta huolimatta jatkuvaa bensiinihöyryn muodostumista säiliöön. Bensiinin höyrystymisherkkyyden vuoksi tulityövälineiksi luokiteltavien työkalujen käyttämiseen maanpinnan tason alapuolella olleessa tarkastuskaivossa, jonne höyryä voi myös kertyä, on liittynyt ilmeinen räjähdysvaara, mitä L Oy:n olisi pitänyt ymmärtää varoa, vaikka se olikin käyttänyt sammutuspeitteitä luukun alueen suojaamiseen välittömältä kipinäsuihkulta. Vaarasta huolimatta työhön oli ryhdytty kulmahiomakonetta käyttäen.

Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, että vahinko on ollut seurausta L Oy:n huolimattomuudesta. Näin ollen T Oy:lle polttoainesäiliön räjähdyksestä ja palosta aiheutunut vahinko tulee korvata L Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta. Käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta ei ole voinut ottaa kantaa korvattavan vahingon määrään, vaan vakuutusyhtiön tulee ottaa asia tältä osin käsiteltäväkseen ja suorittaa T Oy:lle vahingosta vakuutussopimuksen ehtojen mukainen korvaus.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa T Oy:lle aiheutuneen vahingon L Oy:n vastuuvakuutuksesta vakuutussopimuksen ehtojen mukaisessa laajuudessa. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos

Sihteeri Isokoski

Jäsenet:

Jaakkola

Makkula

Nyyssölä

Pesonen

Sarpakunnas