Haku

VKL 317/12

Tulosta

Asianumero: VKL 317/12 (2013)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 06.03.2013

Toiminnanharjoittajan vastuu. Tuottamus. Törkeä huolimattomuus. Kylmän käyttöveden puserrusliitoksen pettäminen. Oliko kyseessä urakoitsijan YSE 1998 30 §:n mukainen törkeä laiminlyönti? Tuottamuksen arviointi.

Tapahtumatiedot

Kylmän käyttöveden puserrusliitos oli pettänyt 24.2.2011 asunto-osakeyhtiön asunnon allaskaapissa. B Oy:n edustaja oli uusinut putkiurakassa asunto-osakeyhtiön käyttövesiputket vuonna 2008. Kyseessä oleva liitos oli ollut liitoskappaleen sisällä 2 mm, kun sen olisi pitänyt olla 15 mm. Tämän seurauksena puserrusliitos oli pusertunut kiinni vaillinaisesti ja auennut helmikuussa 2011 vesivahinkoseurauksin. Korvauksia aiheutuneista vahingoista on haettu urakoitsija B Oy:n vastuuvakuutuksesta.

 

Vastuuvakuutusyhtiön korvauspäätös

Asunto-osakeyhtiön lausuttua, että kysymyksessä olevan liitoksen jatkomuhvi oli asennusvaiheessa mennyt liitettävän putken päälle vaadittavien 15 mm:n asemesta vain 2 mm:n matkalta ja väitettyä, ettei liitosta ollut puristettu kiinni eikä koeponnistusta ollut suoritettu, vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään 25.11.2011 sekä sitä täydentävissä myöhemmissä kirjelmissään viitannut rakennusalan yleisten sopimusehtojen 30 §:ään. Sen mukaan urakoitsija vastaa kahden vuoden takuun jälkeisistä vahingoista, jos virhe on aiheutettu törkeällä huolimattomuudella tai jos virhettä ei olisi voitu kohtuudella havaita. Vakuutusyhtiö on todennut, että saadun selvityksen mukaan liitettävä putki oli tosin mennyt liitoksen sisään vaadittavien 15 mm:n asemasta vain 2 mm:n verran. Vakuutusyhtiölle myöhemmin toimitetun koeponnistuspöytäkirjan mukaan koeponnistus oli kuitenkin tehty vedellä kymmenen ilmakehän paineeseen saakka 30 minuutin ajan. Runko- ja nousujohdot oli ponnistettu 26.6.2008 ja huoneistokohtaiset linjat 27.10.2008. Liitos oli tuolloin pitänyt. Urakoitsija oli tosin ollut asennustyössä huolimaton, mutta ei kuitenkaan ollut aiheuttanut virhettä törkeällä huolimattomuudella. Tämän vuoksi urakoitsija B Oy ei ollut korvausvastuussa vahingoista eikä korvauksia voitu suorittaa sen vastuuvakuutuksesta.

 

Valitus

Asunto-osakeyhtiö on lausunut, että putkiurakoitsijan työvirhe on aiheutettu törkeällä huolimattomuudella, koska putkimies oli asentanut puserrusliitoksen, jossa liitettävä putki on ollut liitoskappaleen sisällä vain 2 mm, kun sen olisi pitänyt olla 15 mm, ja putkiurakoitsija oli jättänyt kyseisen liitoksen puristamatta kiinni.

Lisäksi urakassa ei tehty painekoetta, joka oli pakollinen urakkapapereiden ja hyvän työtavan mukaan. Asunto-osakeyhtiö on katsonut, ettei painekoetta ollut tehty, koska siitä ei millään osapuolella ollut urakan jälkeen pöytäkirjaa. Lisäksi, kun asiasta alettiin kysellä kolme vuotta kohteen vastaanoton jälkeen, urakoitsijan toimitusjohtaja oli myöntänyt ensin, ettei pöytäkirjaa ollut. Seuraavana päivänä sähköpostiin oli ilmestynyt muistio painekokeesta, jota ei ollut allekirjoitettu. Paperin perusteella näyttäisi siltä, että painekokeen tekijä oli ollut yksin ja jättänyt pöytäkirjankin allekirjoittamatta. Valituksessa on katsottu, ettei ole näytetty painekoetta tehdyksi ja että voitiin epäillä kyseessä olleen asiakirjaväärennöksen. Asunto-osakeyhtiö on katsonut, ettei kyseessä olevan painekokeesta kertovan asiakirjan voida katsoa osoittavan, että painekoe olisi tehty.

 

Vakuutusyhtiön vastine

Vastuuvakuutusyhtiö on toistanut aikaisemmin esittämänsä ja todennut, että törkeän tuottamuksen tyyppitapauksena on oikeuskirjallisuudessa pidetty menettelyä, jossa oli vahvat epäilyt tahallisuudesta, mutta ei riittävää näyttöä. Törkeä tuottamus voi ilmetä selkeänä piittaamattomuutena, häikäilemättömyytenä ja välinpitämättömyytenä asian hoitamisessa. Mikään asiassa esitetty ei tukenut sitä, että vakuutuksenottajan huolimattomuus olisi kyseessä olevassa tapauksessa ollut törkeää.

Vakuutusyhtiö on viitannut kolmeen korkeimman oikeuden ratkaisuun eli ratkaisuihin KKO 1995:71, KKO 2001:17 sekä KKO 2005:77. Vakuutusyhtiö on katsonut, että korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä luoma kanta oli, että tekoa voitiin pitää törkeän huolimattomana, jos teko tai laiminlyönti osoitti lähelle tahallisuutta olevaa häikäilemättömyyttä ja piittaamattomuutta vahingon syntymisestä. Urakoitsijan edustaja on katsonut, että tapauksessa esitetty asennustapa on osoittanut, että kyseessä on ollut työvirhe, mutta yksittäistapaus. Liitos oli kestänyt koeponnistuksen yli kaksi vuotta asennuksen jälkeen. Kysymys oli asentajan osalta lähinnä hetkellisestä tarkkuudentason laskusta eikä missään tapauksessa törkeästä virheestä. Näyttötaakka urakoitsijan vastuun perusteista oli asunto-osakeyhtiöllä. Urakan työnjohtajana toimineen henkilön mukaan koeponnistukset oli tehty vedellä kymmenen ilmakehän paineeseen asti 30 minuutin ajan 26.6. ja 27.10.2008. Asunto-osakeyhtiön esittämät perusteettomat väitteet siitä, että painekoetta ei ollut tehty ja että asiakirjaa voitiin epäillä väärennökseksi, jäivät toteennäyttämättömiksi.

 

Vastuuvakuutuksen vakuutuksenottajan kannanotto

Kannanotossa on pidetty mahdollisena, että kyseessä on ollut inhimillinen virhe. Urakoitsija ei ollut saanut liitoskohtaa nähtäväkseen, vaikka oli sitä pyytänyt. He eivät ole saaneet suorittaa kyseistä korjaustyötä eikä siitä kor­jauksesta ollut heille ilmoitettu. Urakoitsija on ilmoittanut löytäneensä asiakirjoista koeponnistuksesta laaditun allekirjoittamattoman pöytäkirjan.

 

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot ja muut ehtokohdat

Toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, jotka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 29 §:n 1-kohdan mukaan urakoitsijan vastaa suorituksensa sopimuksenmukaisuudessa takuuajan, jonka pituus on, ellei urakkasopimuksessa ole muuta määrätty, kaksi vuotta.

Samojen sopimusehtojen kohdan 30 mukaan urakoitsija vastaa takuuajan jälkeenkin sellaisista virheistä, joiden tilaaja näyttää aiheutuneen urakoitsijan törkeästä laiminlyönnistä, täyttämättä jääneestä suorituksesta tai olevan seurausta sovitun laadunvarmistuksen olennaisesta laiminlyönnistä ja joita tilaaja ei ole kohtuuden mukaan voinut havaita vastaanottotarkastuksessa eikä takuuaikana. Tästäkin vastuusta on urakoitsija vapaa, kun 10 vuotta on kulunut rakennuskohteen vastaanottamisesta tai, mikäli vastaanottotarkastusta ei ole pidetty, siitä päivästä, jolloin rakennuskohde on otettu käyttöön.

Urakkasopimuksen mukaan takuuaika oli kaksi vuotta.

Ratkaisu

Asunto-osakeyhtiön yhden asunnon keittiökaapissa ollut kylmän käyttövesi­putken puserrusliitos on avautunut ja tästä on aiheutunut vesivahinko. Asiassa on kysymys siitä, onko putken asennuksessa, koeponnistuksessa tai muutoin lvi-asennuksessa toimittu törkeän huolimattomasti, sillä urakkasopimuksen mukainen kahden vuoden takuuaika oli kulunut umpeen vahingon tapahtuessa.

Asunto-osakeyhtiön asiana on osoittaa laiminlyönti ja sen aste. Menettely Vakuutuslautakunnassa on kirjallista. Asiakirjoista selviää, että urakoitsijan asentaja on asentanut kylmän veden käyttövesiputken niin, että vesiputki on ollut vain 2 mm jatkomuhvin sisällä. Tämän vuoksi puserrusliitos eli putken puserrus on jäänyt vaillinaiseksi. Tämän seurauksena liitos ei ole pitänyt, vaan se on pettänyt runsaan 2,5 vuoden kuluttua asennuksesta. Asiakirjojen mukaan kohteessa on tehty vedellä 30 minuutin koeponnistus kymmenen ilmakehän paineella runko- ja nousujohdoissa 26.6.2008 ja huoneistokohtaisissa linjoissa 27.10.2008. Koeponnistuspöytäkirjoja ei ole allekirjoitettu eikä päivätty. Koeponnistusraportin todennäköisesti tehnyt työnjohtajana toiminut henkilö ei ole enää elossa.

Vakuutuslautakunta toteaa aluksi, ettei asennusvirhettä ole voitu kohtuuden mukaan havaita vastaanottotarkastuksessa eikä takuuaikana. Tästä seikasta osapuolet ovat yksimielisiä. Jotta vesivahinko olisi korvattava urakoitsijan vastuuvakuutuksesta, vahingon tulisi olla seurausta urakoitsijan törkeästä laiminlyönnistä. Urakkariidoissa, joissa virhe on aiheuttanut huomattavaa vahinkoa tai merkittävää vahingonvaaraa, sitä on usein pidetty törkeällä huolimattomuudella aiheutettuna. Tällöin ei ole suoraan arvioitu urakoitsijan menettelyä, vaan on katsottu, että virheen vakavuus osoittaa samalla törkeää tuottamusta. Ammattimiehen huolellisuusvaatimus asetetaan usein verrattain korkealle tasolle verrattuna normaalikansalaiseen.

Jos vesijohtoliitokset tehdään huolimattomasti, siitä aiheutuu vesivahingonvaaraa kiinteistölle. Nyt kyseessä oleva liitos on ollut keittiön kaapissa pintavetona. Tällöin mahdolliset vesivahingot ovat helpommin havaittavissa kuin jos kyse olisi ollut rakenteiden sisällä olleesta liitoksesta. Toisaalta paineistetusta vesijohdosta saattaa lyhyessä ajassa suihkuta vettä suuriakin määriä, jolloin myös vahingot voivat olla suuret. Vesivahingot eivät sinällään välttämättä aiheuta suurta yleistä vahingonvaaraa. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei kyseisestä puutteellisesti asennetusta putkiliitoksesta ole aiheutunut merkittävää yleistä vahinkoa tai vahingonvaaraa. Kyseessä olevaa asennusvirhettä voidaan luontevasti pitää satunnaisena yksittäisenä virheenä, jonka perusteella ei työnteon laadusta voida tehdä pitemmälle meneviä johtopäätöksiä. Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, ettei virheellistä vesijohtoasennusta ole aiheutettu törkeällä huolimattomuudella tai laiminlyönnillä. Tämän vuoksi aiheutuneet vahingot eivät ole korvattavia B Oy:n vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiön korvauspäätös on asianmukainen.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheen­johtaja Raulos, jäsenet Makkula, Sarpakunnas ja Sjögren sekä varajäsen Paloranta. Sihteerinä toimi Snellman.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia