Tapahtumatiedot

A:n ja B:n omakotitalossa (rakennusvuosi 1974) sattui vuonna 2002 käyttövesiputken vuoto. Käyttövesiputket sijaitsivat tuolloin alapohjan eristekerroksessa.

Kartoitusraportti 2002

M Oy teki kohteessa kartoituksen tammikuussa 2002. Kartoitusraportin merkinnän mukaan A oli kartoituksen tilaaja. Raportin perusteella talossa oli ns. kaksoispohjarakenne, jossa kahden betonilaatan välissä oli eristeenä styroksia ja villaa. Huoneiden väliset seinät oli rakennettu pohjalaatan päälle. Keittiön ja autotallin välinen alajuoksu oli vesimärkä. Samoin kylmiön ja WC:n välinen seinä oli vesimärkä. Keittiössä kylmiön seinän vieressä ainoastaan seinän levy oli märkä. Levyn takan oli ulkoseinällä muovikalvo. Raportin mukaan lattiaeristeitä mitattaessa koko talo osoittautui märäksi. Autotallin, keittiön ja kylmiön eristeissä oli vettä. Kartoitusraportin mukaan talossa ei havaittu mittausalueella silminnähtävää hometta keittiön nurkkaa lukuun ottamatta. Rakennuksen korkeusasema oli raportin mukaan hyvä.

M Oy:n raportissa esitettiin suositettavina toimenpiteinä autotallin lattian osittaista purkamista. Keittiön, kylmiön ja WC:n lattiat tuli purkaa. Raportin mukaan muissa tiloissa oleva kosteus oli mahdollista kuivata koneellisesti.

Vakuutuskorvaus ja korjaustyöt 2002

Vakuutusyhtiö katsoi vuotovahingon kuuluvan vakuutuksen korvauspiiriin. Korjaustyöt teki B Oy. Selvityksen perusteella korjaustöissä lattia uusittiin kahden makuuhuoneen, keittiön, kylmiön, WC:n, autotallin ja osittain oleskelutilan alueella. Muun muassa takkahuoneessa ja kolmannessa makuuhuoneessa lattiaa ei uusittu. Korjaustöiden yhteydessä käyttövesiputket asennettiin huonetilaan.

Vuonna 2011 havaitut vauriot

A ja B alkoivat vuonna 2011 selvittää talon mahdollisia homeongelmia. L Oy teki kohteessa kartoituksia touko- ja kesäkuussa 2011. Ensivaiheessa takkahuoneen ja kolmannen makuuhuoneen sekä takkahuoneen ja pukuhuoneen kynnyksien kohdalla havaittiin alapohjaeristeissä homeen hajua. Samoin homeen hajua havaittiin takkahuoneessa väliseinän kohdalla.

Myöhemmissä tutkimuksissa tehtiin pienimuotoisia rakenneavauksia ja lisää tutkimusreikiä. Kaikissa tehdyissä tutkimusrei’issä ja aukoissa havaittiin lievä tai voimakas homeeseen viittaava haju. Varaston ulkoseinäavauksen perusteella oli syytä epäillä vaurioita myös valesokkelirakenteessa. Varaston alapohjarakenteessa tehtiin havaintoja mahdollisesta polttoöljyn vanhasta vuodosta eristetilaan.

L Oy:n raportin johtopäätösten mukaan talossa oli syytä epäillä melko laajaa vauriota pohjabetonilaatan yläpuolisissa lämmöneristeissä alueella, jota ei aikaisemmin tapahtuneen vesivahingon yhteydessä ollut uusittu. Lisäksi ulkoseinä­avauksen yhteydessä tehtiin havaintoja mahdollisista vaurioista valesokkelirakenteissa. Toistaiseksi selvää syytä ei raportin mukaan ollut todettu, koska tutkimukset olivat kesken. Vaihtoehtoina alapohjavaurioiden aiheuttajaksi olivat raportin mukaan vanha vesivahinko, salaojituksen toimimattomuus tai pintavedet sekä kapillaarisuus alapuolisesta täytöstä. Raportin mukaan jo vesivahingon yhteydessä pukuhuoneen kynnyksellä oli mitattu kohollaan oleva suhteellinen kosteus. Tutkimusten jälkeen saadussa salaojituksen ja viemäröinnin kuvausraportissa oli todettu tukkeumia.

L Oy:n syksyllä 2011tekemissä pohjalaatan porareikämittauksissa pohjabetoni­laatan suhteellinen kosteus vaihteli 73 ja 93 prosentin välillä. Yhden mittapisteen perusteella täyttöhiekan suhteellinen kosteus oli 94 prosenttia. L Oy:n lausuman mukaan erityistä huomiota kiinnittää se, että monessa mittapisteessä suhteellinen kosteus väheni hieman alaspäin mentäessä. Tämä viittaa ylhäältäpäin tulleeseen kosteuteen. Täyttöhiekasta mitattiin kuitenkin myös korkea suhteellinen kosteus.

Talossa otettiin neljä näytettä pohjalaatan päältä mikrobimäärityksen tekemiseksi. N Oy:n lausunnon mukaan keittiöstä otetun näytteen sieni-itiö­ominai­suudet ja lajisto viittasivat kosteus- ja homevaurioon materiaaleissa. Tämä näyte on kuitenkin saattanut pilaantua alalaatan läpi poratun reiän johdosta. Makuuhuoneessa otetussa näytteessä oli kosteus- ja homevaurioon viittaavia mikrobeja. Kysymys saattoi olla osittain jo kuivuneesta kosteus- ja homevaurioituneesta materiaalista. Autotallista ja takkahuoneesta otetun näytteet olivat lausunnon mukaan tavanomaisella tasolla.

Vakuutuslautakunnalle toimitetun muistion mukaan talossa tehdyn saunaremontin yhteydessä keväällä 2010 vaihdettiin viemärin tuuletusputken liitos, joka oli lohjennut. Tuuletusputki sijaitsee seinän sisällä saunan ja pukuhuoneen välissä. Uusi liitos oli tehty huonosti ja sen seurauksena tuuletusputken tarkistusluukun kautta tuli kondenssivettä saunan lattialle. Muistion mukaan C Oy kävi mittaamassa elokuun [2010] lopussa kosteusarvoja pintamittarilla eikä löytänyt hälyttävää. Putken alapäätä kuivattiin kuitenkin noin viikon verran.

A ja B hakivat korvausta vuonna 2011 havaituista vaurioista edelleen voimassa olevasta laajasta kotivakuutuksestaan, josta vahinko oli korvattu vuonna 2002 vuotovahingon korjauskuluja. Vuonna 2011 tehdyn vahinkoilmoituksen mukaan talossa oli ollut hajuhaittoja useamman vuoden ajan.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiön päätöksen mukaan talossa ei ole nyt ilmenneiden vaurioiden selvittelyn yhteydessä havaittu putkivuotoja. Päätöksen mukaan ehtoihin otetun rajoituksen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka irtaimistolle tai rakennukselle itselleen aiheutuu kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, sienettymisestä, lahoamisesta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä, ellei tämä välittömästi johdu vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Homevauriotutkimukset on tehty yhdeksän vuotta edellisen vesivahinkokorjauksen jälkeen. On erittäin vaikeaa todeta, että nyt havaittu homevauriovahinko olisi seurausta vuonna 2002 tapahtuneesta vesivahingosta. Jos vahinkotapahtuma on tapahtunut useamman vuoden ajalla ja jos kyseessä ei ole äkillinen vuoto käyttö-, viemäri-, tai lämmitysputkista, ei kysymyksessä ole äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma. Homevaurioista aiheutuneita vahinkoja ei korvata.

Valitus

A ja B viittaavat valituksessaan vakuutusyhtiölle aikaisemmin toimitettuun kirjelmään, jonka mukaan vuonna 2011 tullut homevaurio on suurella todennäköisyydellä aiheutunut aikaisemman vuotovahingon johdosta. Esimerkiksi ala­ohjauspuita ei ohjeistettu vaihdettavaksi mm. ulkoseinien osalta. Ne olivat kuitenkin selvästi myös vaurioituneet. Vaihto tehtiin vain muutaman sisäseinän kohdalta.

Syynä homevaurioihin on selvästi se, että vuonna 2002 korjauksia ei ulotettu kaikille niille alueille, joissa jo M Oy:n tekemien mittausten mukaan oli suuri riski ja todennäköisyys homevauriolle. Vuoden 2002 vuodon jälkeen ei ole tiettävästi tapahtunut mitään sellaisia tapahtumia, joiden syistä nyt esiin tullut homevaurio olisi voinut johtua. Vakuutusyhtiön tulee korvata homevaurioiden korjauskulut ja ylimääräiset asumiskulut.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan vakuutusyhtiölle ei pelkän kustannusten korjaamisen perusteella synny vastuuta urakoitsijan työn laadusta tilaajana toimivaan kohteen omistajaan nähden. Vakuutusyhtiö ei ole toiminut työn tilaajana eikä valvojana. Yhtiöllä ei ole velvollisuutta valvoa korja­usten suorittamista, vaan valvontavelvollisuus on rakennustöiden suorittajalla ja ti­laajalla. Töiden toteutuksesta ja laadusta vastaavat rakennustyön suorittaja sekä urakan valvoja, jos sellainen on nimetty. Jos korjaustöiden suorituksessa havaitaan puutteellisuuksia, tässä tulee kääntyä korjaustyöt suorittaneen tahon puoleen. Vakuutusyhtiö selvittää Vakuutuslautakunnan lausuntoja VKL 752/94 ja VKL 761/05.

L Oy:n raportissa todetaan, että homevaurioiden syynä voivat alapohjan osalta olla myös salaojituksen toimimattomuus tai pintavedet ja kapillaarisuus rakennuksen alapuolisesta täytöstä. Salaojituksen ja viemäröinnin kuvausraportissa oli raportin mukaan todettu tukkeumia. Homevau­rioilla voi olla useita mahdollisia syitä. Asiassa on jäänyt toteen näyttämättä, että nykyiset homevauriot olisivat suoranaisesti seurausta vuonna 2002 tapahtuneesta tai jostakin uudesta vuotovahingosta. Selvittämättä on jäänyt, että nyt ilmenneet vauriot ovat johtuneet äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumas­ta.

A:n ja B:n lisäkirjelmä

A:n ja B:n puolelta toimitetun kirjelmän mukaan vuonna 2002 vakuutusyhtiö järjesti M Oy:n tarkastuksen. Vakuutusyhtiön tarkastaja antoi M Oy:lle tehtäväksi selvittää vahingon syyn ja laajuuden sekä sen, mihin toimenpiteisiin tulee ryhtyä. M Oy antoi tarkastusraportin mittauksista sekä toimenpide-ehdotuksen. A ja B eivät tunteneet M Oy:tä tai olleet tietoisia sen osaamisen tasosta.

M Oy:n raportin mukaan kyseessä oli laaja putkivuodosta aiheutunut vahinko. M Oy on raportissaan antanut toimenpide-ehdotuksen, ja korjaustyöt on tehty sen mukaisesti. Toimenpide-ehdotuksen mukaan vain osa lattioista tuli vaihtaa ja loput kuivata koneellisesti. Näin toimittiin eikä A:lla ja B:llä ollut mitään syytä epäillä toimenpiteiden riittävyyttä. Pohjapiirustuksista ilmenee, millä alueella lattiat vaihdettiin. Asiassa ei ole kysymys siitä, että korjaustöiden valvonta olisi ollut puutteellista, eikä siitä, että korjaustyö olisi tehty puutteellisella tavalla. Työt on tehty M Oy:n ohjeiden mukaisesti. Vakuutusyhtiö kehotti A:ta ja B:tä käyttämään M Oy:tä. Vahinkoraportti lähetettiin vakuutusyhtiöön ja se hyväksyi toimenpide-ehdotuksen. A ja B kääntyivät urakoitsijan puoleen, joka teki työt M Oy:n raportin mukaisesti.

Kirjelmän mukaan tämä tapaus on erilainen kuin vakuutusyhtiön vastineessa mainitut lautakuntatapaukset. Tässä tapauksessa M Oy on tehnyt tarkastuksen vakuutusyhtiön tarkastajan kutsumana. M Oy on tutkinut vahinkojen laajuuden ja vakuutusyhtiö on sitten hyväksynyt raportin ja vahinko korvattu vakuutuksesta.  A ja B eivät ole missään vaiheessa väittäneet, että urakoitsija olisi toiminut virheellisesti. Kysymys on vakuutusyhtiön vastuusta vuonna 2002 sattuneesta vakuutustapahtumasta, joka on korjattu vakuutusyhtiön hyväksymällä tavalla. Tämä tapa on osoittanut riittämättömäksi vahinkojen estämisen kannalta. A ja B eivät väitä, että vahinkotarkastaja olisi laiminlyönyt selvitysvelvollisuutensa. Selvitykset on tehnyt M Oy, jota vakuutusyhtiö kehotti käyttämään.

Nyt havaitut vauriot ovat syy-yhteydessä vuoden 2002 vuotoon. Kysymys on samasta vahingosta ja vakuutusyhtiön korvausvastuu on voimassa, kunnes vahinko on korjattu. Korvausten epääminen voisi tulla kysymykseen vain, jos A ja B olisivat toiminnallaan pahentaneet tilannetta. Tällaista ei ole osoitettu.

L Oy:n raporttiin mukaan laajat home- ja kosteusvauriot ovat alueella, jossa lattioita ei uusittu eli alueella, joka M Oy:n toimenpide-ehdotuksen mukaan kuivattiin koneellisesti. Raportin mukaan vaihtoehtoina vahingon syyksi on vanha vuotovahinko tai salaojituksen toimimattomuus.  Tapauksessa tulee tarkastella, mikä syy on todennäköisempi. L Oy:n raportin mukaan kohteessa on tehty porareikämittauksia. Mikään ei tue sitä, että vauriot olisivat aiheutuneet salaojien puutteellisuudesta. Homeenhaju on ollut vahvempaa talon sisäosissa, ei ulkoseinien vieressä. Kosteusvauriot olivat laajimmillaan talon sisäosissa ja niissä huonetiloissa, joissa lattioita ei vaihdettu vuonna 2002. Pelkästään se seikka, että salaojat ovat olleet puutteellisia, ei osoita, että kosteusvauriot olisivat aiheutuneet puutteesta. Puutteellisuuden ja kosteuden välinen syy-yhteys tulisi voida osoittaa. Vuoden 2002 vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvan vahingon ja nyt todettujen vaurioiden välillä vallitsee syy-yhteys. Tätä tukee se, että vauriot ovat suurimmat alueelle, jossa kaikkea materiaalia ei vaihdettu vuonna 2002. Jos vahingot olisivat tulleet vuoden 2002 korjaustöiden jälkeen ja aiheutuneet puutteellisesta salaojituksesta, ei homehtumisessa olisi eroja verrattaessa niitä tiloja, joissa lattiat uusittiin vuonna 2002 ja joissa sitä ei tehty. N Oy:n mikrobianalyysi osoittaa, että home on aiheutunut vanhasta kosteusvahingosta ja tukee syy-yhteyttä.

Mikään ei tue vakuutusyhtiön väitettä siitä, että vahingon syynä olisi materiaalin itsensä ikääntyminen tai sen mätäneminen. Mitään muuta kosteuden lähdettä kuin 2002 vuoden vahinko ei ole osoitettu. Vuoden 2002 vuoto on vahinkojen todennäköinen syy. Vakuutusyhtiö on vuonna 2002 korvannut vahingon. Korjauskulut ja ylimääräiset asumiskulut tulee korvata.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Vuoden 2010 vakuutusehtojen mukaan:

21.1 Korvattavat vahingot

Vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

21.2 Vakuutuksesta ei korvata

21.2.2 vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu [vuoden 2000 ehdot: sen rikkoutuessa] suunnittelu-, perustus- tai rakennusvirheen vuoksi

21.2.3 vahinkoa, joka irtaimistolle tai rakennukselle itselleen aiheutuu kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, sienettymisestä, lahoamisesta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä ellei tämä välittömästi johdu vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

20.6.2 Asumisen keskeytyminen

Suoranaisen korvattavan esinevahingon lisäksi vakuutuksesta korvataan vakuutusyhtiön etukäteen hyväksymät kohtuulliset ja välttämättömät lisäkustannukset, jotka vakuutetulle aiheutuvat sen johdosta, että vakinaista asuntoa ei voida kokonaan tai osaksi käyttää rakennukseen tai vakuutettuun irtaimistoon kohdistuneen esineva­kuutuksesta korvattavissa olevan vahingon johdosta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että saman kotivakuutustuotteen vuonna 2000 voimaan tulleet sopimusehdot vastaavat em. ehtokohtien osalta vuoden 2010 vakuusehtoja (pl 21.2.2).

Ratkaisu

A ja B vaativat korvausta talossa vuonna 2011 havaittujen homevaurioiden korjauskustannuksista ja ylimääräisistä asumiskuluista. A:n ja B:n mukaan homevauriot ovat seurausta vuonna 2002 sattuneesta vuotovahingosta ja tuolloin liian suppeasti suoritetuista korjaustöistä. Heidän mukaansa korjaustyöt tehtiin vuonna 2002 M Oy:n toimenpide-ehdotuksen mukaisesti ja vakuutusyhtiö on kehottanut A:ta ja B:tä käyttämään M Oy:tä sekä hyväksynyt M Oy:n toimenpide-ehdotuksen.

Vakuutusyhtiö on kiistänyt putkivuodon ja homevaurioiden välisen syy-yhtey­den. Yhtiön mukaan se ei ole vastuussa vuonna 2002 tehtyjen korjaustöiden riittävyydestä.

Talossa on kaksoispohjarakenne ja seinät oli vuoden 2002 raportin mukaan rakennettu pohjalaatan päälle. A:n ja B:n puolelta esitetyn selvityksen perusteella lattioita ja seinien alaohjaus­puita ei uusittu vuonna 2002 koko vahinkoalueelta. Osa rakenteista kuivattiin. Käytettävissä ei ole tarkempaa selvitystä vuonna 2002 tehdystä rakenteiden kuivaustyöstä.  

Selvityksestä ei ilmene, että vuonna 2011 olisi havaittu vuodon olleen vaikutusalueeltaan laajempi kuin mitä 2002 todettiin. A:n ja B:n vaatimus perustuu siihen, että korjaustyöt olisi vuonna 2002 tehty vahinkoalueella puutteellisesti ja rakenteiden homehtuminen olisi seurannut tästä. Tapauksessa ei ole esitetyn selvityksen perusteella ole kysymys siitä, että vettä tai kosteutta olisi päässyt alueelle, jossa vahinkoa ei tiedetty vuonna 2002 olevan.

Vuonna 2011 havaittujen vaurioiden osalta ei ole kysymys vuotovahingosta välittömästi johtuvista vaurioista. Vakuutuslautakunta katsoo vakuutusyhtiön täyttäneen tapauksessa vakuutussopimuksen sisällön mukaisen korvausvastuunsa, kun se on korvannut vuonna 2002 vuodon korjauskulut vahinkoalueella. Vähitellen tapahtuvasta homehtumisesta aiheutuvat vahingot rajautuvat vakuutusehtojen mukaan vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle, mikäli ne eivät välittömästi johdu vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.  Selvityksestä ei ilmene, että talossa oli vuoden 2002 jälkeen sattunut putkivuotoa tai muuta vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvaa vahinkoa. Vakuutusehdoissa on myös rakennusvirhettä koskeva rajoitus.

Vakuutuslautakunta katsoo, että L Oy:n raportin mukaan lukien porareikämittaukset ja N Oy:n mikrobianalyysin perusteella jää epäselväksi, ovatko vuonna 2011 talossa havaitut homevauriot seurausta vuonna 2002 rakenteisiin johtuneesta kosteudesta. Siltä osin kuin homevauriot ovat tapauksessa mahdollisesti aiheutuneet vuonna 2002 puutteellisesti tehdystä korjaustyöstä, kysymys ei ole vakuutuksesta korvattavasta itsenäisestä vakuutustapahtumasta. Vakuutusyhtiö ei ole vakuutussopimuksen sisällön mukaisen korvauspiirin perusteella vastuussa vuonna 2011 havaittujen vaurioiden korjauskuluista eikä korjaustyöstä johtuvasta asumisen keskeytymisestä.

Vakuutusyhtiön korjaustöitä koskevan sopimusperusteisen vastuun osalta Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutettu toimii lähtökohtaisesti korjaustyön tilaajana, rakennuttajana ja valvojana. Vakuutusyhtiö ei pääsääntöisesti ole vastuussa puutteellisesti suoritetusta korjaustyöstä. Vakuutusyhtiön korvausvastuu puutteellisesti suoritetusta työstä aiheutuneesta vahingosta voi tulla kysymykseen, jos se on toiminut korjaustyön tilaajana ja valvojana tai jos vakuutusyhtiö on korvausmenettelyssä aiheuttanut vakuutuksenottajalle vahinkoa laiminlyömällä sellaisen huolellisuuden noudattamisen, jota vakuutusyhtiöltä voidaan korvausmenettelyssä edellyttää.

Asiassa esitetystä selvityksestä ei ilmene, että vakuutusyhtiö olisi toiminut korjaustyön, tilaajana, rakennuttajana tai valvojana. Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevan vuoden 2002 kartoitusraportin mukaan A on ollut M Oy:n tekemässä kartoituksessa tilaajana. A:n ja B:n mukaan vakuutusyhtiö on kehottanut käyttämään M Oy:tä ja hyväksynyt sen toimenpide-ehdotuksen. Vakuutusyhtiö ei ole lautakuntamenettelyn yhteydessä kiistänyt näitä seikkoja. Lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö ei ole korvausmenettelyssä laiminlyönyt huolellisuusvelvoitettaan, kun se on kehottanut käyttämään M Oy:tä kartoituksessa ja hyväksynyt vakuutuksesta korvattavaksi sen raportin mukaiset työt. Vakuutusyhtiölle ei ole muodostunut asiassa sopimusperusteista vastuuta mahdollisesti puutteellisesti tehdyn korjaustyön perusteella.

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa vakuutuskorvausta eikä sopimukseen perustuvaa hyvitystä.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA