Tapahtumatiedot

Asunto-osakeyhtiön rivitalossa (rakennusvuosi 2004) sattui vesivahinko tammikuussa 2013. P Oy:n kartoitusraportin mukaan salaojakaivon vesipumppu oli pettänyt. Vedenpinta oli noussut maaperässä niin korkealle, että vesi oli tullut huoneistojen kellaritiloihin lattian ja seinän liitoskohdista. Raportin mukaan kellarikerroksen lattiapinta on ympäröivää maanpintaa alempana. A haki korvausta vuotovahinko-osan sisältävästä kiinteistövakuutuksesta.

A:n korvausmenettelyn kuluessa antaman selvityksen mukaan kiinteistöllä pohjaveden pinta on lähellä lattian pinnan tasoa. Rakennusvaiheessa päätettiin toteuttaa reilu massanvaihto ja tehdä pohjaveden alennusjärjestelmä sitä silmällä pitäen, että veden pinta nousisi jossakin tapauksessa mitattua korkeammalle. Putkisto rakennettiin talon anturan ulkopuolelle sekä kellarin lattian alle jokaisen kantavan seinärakenteen muodostaman lohkon alapuolelle ja kunkin huoneiston kohdalle. Se toteutettiin 110 mm salaojaputkista ja koottiin kokoojakaivoon, jonne tuleva vesi pumpataan pumppukaivon kautta perusvesikaivoon. Sieltä vesi johtuu omalla painollaan kaupungin sadevesiverkostoon. Rakennusta ympäröivä piha-alue kulkuväylineen on varustettu erillisellä sadevesiviemäriverkostolla eli piha-alueen sade-, sulamis- ja valumisvedet johdetaan suoraan kaupungin sadevesiverkostoon. Samoin rakennus on varustettu erillisellä rännivesiverkostolla, joka sekin on erillinen järjestelmä ja on kytketty suoraan kaupungin sadevesiverkostoon.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö viittasi päätöksissään ja yhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä annetussa vastauksessa vakuutusehtojen vuotovahinko-osaa koskevaan ehtokohtaan 3.1.7. Vahingon korvattavuus vuotovahinko-osasta edellyttää, että neste on vuotanut vakuutusehdoissa tarkoitetusta putki- tai johtoverkosta taikka näihin kiinteästi liitetystä koneesta, laitteesta tai aineen säilytysastiasta. Tässä tapauksessa vesi ei ole vuotanut ehtokohdassa mainitusta lähteestä, vaan kyse on muualta virranneen sade- tai lumensulamisveden aiheuttamasta vahingosta, joka on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Vuotovahinko-osasta voidaan korvata myös käyttölaitteesta aiheutunut nestevuoto. Puheena oleva pumppu ei ole vakuutusehtojen tarkoittama käyttölaite eikä vahinko tule korvattavaksi tälläkään perusteella.

Valitus

A:n valituksen mukaan oikosulkuun joutunut pohjavedenhallintalaitteiston pumppu on välttämätön rakennuksen käyttöä palveleva laite ja se on kytketty kaupungin sadevesiverkkoon kiinteästi, yhtenäisellä ja tarkoitukseen sopivalla paineenkestävällä letkumateriaalilla. Vakuutusyhtiö ei ole osoittanut, että pumppua ei olisi liitetty siten kuin käyttölaite tulee liittää. Vahinko tule korvata kiinteistövakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan vesi ei ole virrannut vuotovahinko-osassa mainitusta johdosta, putkistosta tai säilytysastiasta. Kyseessä oleva pumppu on liitetty sadeveden alennusjär­jestelmään, joka ei ole ehtokohtien 2.1 ja 2.2 mukaan vakuutuksen kohteena. Pumppua ei ole liitetty vuotovahinko-osassa tarkoitettuun vesi­johto- tai viemäriverkkoon eikä sitä voida pitää ehdoissa tarkoitettuna käyttölaitteena. Ilmaus "käyttölaite" on vakiintuneesti viitannut astian- tai pyykinpesukonei­siin tms. laitteisiin. Vakuutusyhtiön mukaan sen puolelta ei ole väitetty, että pumpun liitäntätapa olisi rakennusmääräysten tai hyvän rakennustavan vastainen. Sillä, että pumppu on välttämätön, ei ole merkitystä asian arvioinnissa. Yhtiö viittaa lisäksi Vakuutuslautakunnan lausuntoon VKL 375/95.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

2 Vakuutuksen kohde

2.1 Rakennus

Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty rakennus. Rakennukseen kuuluvat sen käyttöä palvelevat alkuperäiset näitä vastaavat tai koko rakennuk­seen jälkeenpäin tehdyt kiinteästi asennetut rakenteet, kalusteet ja pinnoitteet.

Vakuutuksen kohteena eivät ole

- rakennuksen alapohjan ja perusanturoiden alapuolella oleva perusmaa tai sen vahvistaminen

- salaoja- ja rakennuksen ulkopuo­liset sadevesiputkistot eikä

- kiinteistön maaperä.

2.2 Rakennusta palvelevat koneet ja laitteet

Rakennukseen kuuluvat sen käyttöä palvelevat kiinteästi asennetut

- lämmitys-, jäähdytys-, vedenjakelu-, jätevesiviemäröinti-, sisäpuoliset sade­vesiviemäröinti-, ilmanvaihto-, valvonta-, tiedonsiirto-, ja muut vastaavat ko­neet, laitteet ja laitteistot sekä näihin kuuluvat johdot, putket, kanavat ja säiliöt

- hissit, rullaportaat ja nosto-ovet

- yksityistalouksien yhteiseen käyttöön tarkoitetut koneet ja laitteet.

Vakuutuksenottajan omistamat tai muutoin vakuutuksenottajan vahinkoriskillä olevat rakennuksen käyttöä palvelevat

- rakennuksen ulkopuolella olevat kiinteät vesijohto-, jätevesiviemäri-, lämpö-, öljy-, kaasu ja höyryputkistot, sähköjohdot sekä niihin liittyvät koneet ja laitteet yleiseen liittymään saakka.

3.1.7 Vuoto

Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheutta­nut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto.

Edellytyksenä on, että aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan vakuutuksen kohteena olevasta, rakennukseen kuuluvasta kiinteästi asennetusta

- vesijohdosta tai jätevesivie­märi-, lämpö-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta, öljysäiliöstä, sisäpuolisesta sadevesiviemäristä, pore- tai uima-altaan putkistosta taikka näihin kiinteästi liitetystä koneesta, laitteesta tai

- aineen säilytysastiasta.

Lisäksi vakuutuksesta korvataan käyttölaitteesta aiheutunut äkillinen nestevuoto rakennuksen rakenteilla. Edellytyksenä on kuitenkin, että käyttölaite on liitetty vesijoh­to- ja viemäriverkkoon kiinteästi yhtenäisellä ja tarkoitukseen sopivalla paineen kestävällä letkumateriaalilla, hyväksytyllä liitännällä ja li­säksi vesijohtoverkkoon sulkuventtiilillä ja, että vuodon syynä on käyttölaitteen tai mainittujen liitosten mekaaninen rikkoontuminen.

Vakuutuksesta ei korvata

- vahinkoa, jonka on aiheuttanut kattokouruista, rakennuksen ulko­puolisista sadevesiviemäreistä tai syöksytorvista taikka muualta virrannut sade- tai sulamisvesi, eikä vahinkoa, jonka on aiheuttanut viemärikaivon tai -putken tulviminen sateen, lumen sulamisen tai tulvan yhteydessä.

Ratkaisu

Tapauksessa on kysymys siitä, onko salaojakaivon pumpun rikkoutumisesta seurannut veden nouseminen talon rakenteisiin vakuutuksen korvauspiiriin kuuluva vuotovahinko.

Vakuutusehtojen mukaan vuotovahinko-osasta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höy­ryn tai kaasun vuoto. Edellytyksenä on, että aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamat­tomasti ja suoraan vakuutuksen kohteena olevasta rakennukseen kuuluvasta kiinteästi asennetusta vesijohdosta tai jätevesiviemäri-, lämpö-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta, öljysäiliöstä, sisäpuolisesta sadevesiviemäristä, pore- tai uima-altaan putkistosta taikka näihin kiinteästi liitetys­tä koneesta, laitteesta tai aineen säilytysastiasta.

Vakuutusehtojen mukaan vuotovahinko voi tulla korvattavaksi, jos aine on virrannut vakuutuksen kohteena olevasta vakuutusehdoissa mainitusta lähteestä, kuten rakennukseen kuuluvasta kiinteästi asennetusta jätevesiviemäristä tai tällaiseen liitetystä koneesta taikka laitteesta. Tässä tapauksessa vesi on joutunut rakenteisiin maaperästä, kun salaojakaivon pumppu on rikkoutunut. Vesi ei ole virrannut vuotovahinkoa koskevan ehtokohdan 3.1.7 toisessa kappaleessa tarkoitetusta lähteestä. Vahinko ei tule korvattavaksi mainitun ehtokohdan perusteella.

A:n on vedonnut asiassa siihen, että vahinko tulisi korvata ehtokohdan 3.1.7 kolmannessa kappaleessa määriteltynä käyttölaitteen vuotona. Vakuutusehtojen mukaan tällä perusteella suoritettavan korvauksen edellytyksenä on muun muassa, että käyttölaite on liitetty vesijoh­to- ja viemäriverkkoon kiinteästi yhtenäisellä ja tarkoitukseen sopivalla paineen kestävällä letkumateriaalilla, hyväksytyllä liitännällä ja li­säksi vesijohtoverkkoon sulkuventtiilillä. Nämä edellytykset viittaavat lautakunnan näkemyksen mukaan pesukoneiden kaltaisiin laitteisiin, joihin johdetaan käyttövesiverkosta vettä ja joiden käyttämä vesi edelleen viemäröidään. Kyseiset edellytykset vastaavat myös sitä, millä tavalla käyttölaite on määrittynyt vakuutuskäytännössä. Vakuutuslautakunta ei pidä salaojapumppua ehtokohdan tarkoittamana käyttölaitteena. Tapauksessa aiheutunut vuotovahinko ei ole korvattava käyttölaitteesta aiheutuneita vuotoja koskevalla perusteella.

Vakuutusyhtiön vuotovahinkoasiassa antaman korvausratkaisu on vakuutusehtojen mukainen. Vakuutuslautakunta ei suosita korvausta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander, jäsenet Sario, Uimonen ja Vaitomaa sekä varajäsen Rantala. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA