Haku

VKL 314/12

Tulosta

Asianumero: VKL 314/12 (2013)

Vakuutuslaji: Maatilavakuutus

Ratkaisu annettu: 18.06.2013

Traktorin rikkoutuminen Oliko kyseessä äkillinen tapahtuma vai kulumisesta tai syöpymisestä aiheutunut vahinko? Vakuutusehtojen tulkinta Näyttötaakka

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan traktorin ohjaus oli alkanut heittelehtiä 3.1.2011. Vaihteiston merkkivalo oli syttynyt ja jarruista oli alkanut kuulua ääniä. Vahingon syyksi oli esitetty joko tiivisteen rikkoutumista, kulumista tai lietteen tai veden joutumista öljyn sekaan. Korvausta on haettu laajan turvatason maataloustraktorivakuutuksesta.

 

Vakuutusyhtiön päätökset 18.3.2011 ja 15.4.2011

Vakuutusyhtiö on todennut, että vahinkoilmoituksen mukaan laajalla maata­loustraktorivakuutuksella vakuutetussa traktorissa oli ajon aikana ilmennyt vikaa, joka oli ilmennyt ohjauksen heittelynä. Lisäksi vaihteiston suodattimen merkkivalo oli syttynyt ja jarrut olivat alkaneet pitää ääntä. Täsmällinen vian syy ei ollut vahinkoilmoituksesta selvinnyt, vaan asia oli jäänyt korjaamon ja vahinkotarkastajan selvitettäväksi.

Korjaamon laskusta ilmeni, että vaihteiston suodatin oli ollut tukossa ja ohjaus oli takellellut. Vasemman jarrulevyn kitkapinnat olivat olleet irti, jolloin vastakappale oli hankautunut pilalle ja siitä oli irronnut rautaa. Käsijarrun jarrupinta oli ollut irti. Myös vaihteiston sisällä levyjen pinnat olivat olleet irti, ja vaihteiston aurinkopyörän keskeltä oli irronnut pinnoite, joka oli edelleen syönyt pilalle kannattimen. Peräkärryn jarruventtiili oli jumiutunut öljyn seassa olleen, jarruista ja vaihteistosta irronneen raudan vuoksi. Raudan sekainen öljy oli kuluttanut pilalle myös orbitrolin eli ohjaustehostimen pumpun.

Ajoneuvovahinkotarkastaja oli käynyt selvittämässä vahingon syytä korjaamolla. Tarkastuksen yhteydessä oli todettu, että käsi- ja käyttöjarrun jarrulevyistä oli irronnut pinnoite. Vaihteiston laakerit olivat kuluneet loppuun ja kitkapinnat pehmenneet.

Vakuutusyhtiö on todennut, että vioilla ja vaurioituneilla osilla oli yhteinen öljynkierto. Kitkapintojen irtoaminen johtui lähes aina öljyn seassa olevasta vedestä, joka heikentää öljyn voiteluominaisuuksia ja lisää kitkaa. Toisin kuin öljy, vesi pääsee imeytymään huokoisempaan kitkapintaan, joka vaurioituu veden ja voimakkaan kuumentumisen ja/tai jäätymisen seurauksena. Vauriot olivat siis aiheutuneet pidemmällä aikavälillä, kun öljyn sekaan oli edellä mainituista syistä päässyt irtoamaan rautaa, joka oli kuluttanut osat pilalle.

Vakuutusyhtiö on todennut, että vakuutus korvasi äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta aiheutuneen vahingon, joka kääntäen tarkoitti, että pidemmällä aikavälillä syntyneet vauriot eivät olleet vakuutussopimuksen mukaan vakuutuksen perusteella korvattavissa. Kyseisessä vahingossa itse vauriot olivat syntyneet pidemmällä aikavälillä, vaikka oireet olivatkin ilmenneet ennalta arvaamatta. Näin ollen kyseessä ei ollut ehtojen mukaan korvattava vahinkotapahtuma.

 

Valitus

Vakuutuksenottaja on katsonut, että vahinko oli ennalta arvaamaton. Vian ai­heuttaja selvisi vasta kesäkuussa, jolloin vakuutuksenottaja soitti lietepumpun valmistajalle, jonka mukaan hydraulimoottoreissa oli esiintynyt vastaavia vuotoja. Jos uppopumpun hydraulimoottorin paluuöljyputken paine oli pienempi kuin lieteputkessa ja pumpun tiiviste oli rikki, lietettä meni paluuöljyputken kautta hydrauliöljyn sekaan. Tämä asia oli jäänyt vahinkotarkastajalta selvittämättä. Tällainen vika ei tullut kenenkään mieleen ennen kuin kokemuksen kautta. Vahingon ennalta-arvaamattomuutta kuvasi myös se, että vakuutuksenottaja ei osannut itse heti yhdistää pumppaamista rikkoontumiseen eikä korjaamolla kysytty, mitä traktorilla oli tehty. Myöhemmin korjaamoiden kanssa keskusteltaessa kävi ilmi, että vika oli heillä tiedossa. Vakuutuksenottajan mukaan vastaavia vahinkoja oli korvattu vakuutuksesta.

Kyseessä ei ollut normaali kuluminen, koska koneella on ajettu 3 500 tuntia ja huollot ja öljyn vaihdot oli suoritettu ajallaan. Uppopumpulla oli siirretty lietettä säiliöstä toiseen ennen joulunpyhiä, vuoden vaihteessa traktorilla oli ajettu vähän ja vaurio oli ilmennyt 3.1.2011. Vakuutuksenottajan mukaan vakuutusyhtiön käsittelijöillä ei ollut riittävää asiantuntemusta tällaisesta uppopumpun tekniikasta, eikä siitä otettu selvää. Vauriot olivat voineet syntyä äkillisesti, kun öljyyn oli mennyt lietettä tai virtsaa, pinnat olivat turvonneet ja lohkeilleet irti ja murskaantuneet öljyn sekaan.

 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutuksenottajan toimittamien lisäselvitysten mukaan hydraulimoottorilla pyöritettävä lietelannan uppopumppu päästi lietettä tai nestettä moottorin öljyn paluupuolelle. Uppopumpulla oli siirretty lietettä syksyllä levitysaikaan ja viimeksi joulukuussa ennen joulua tai joulun ja uudenvuoden välillä varastosta toiseen, jonka jälkeen traktori särkyi vuoden vaihteessa. Vakuutuksenottajan mukaan kyseessä ei ollut normaali kuluminen vaan rikkovahinko, koska pumpun vuoto oli havaittu kesäkuussa 2011 pumppua toisella traktorilla pyöritettäessä.

Vakuutuksenottajan toimittamassa M Oy:n lausunnossa on todettu, että on mahdollista, että vanhempien pumppujen öljyt likaantuvat, kun tiiviste rikkoutuu. Lausunnossa tiivisteen rikkoutumiselle on esitetty erilaisia syitä, mutta ei otettu kantaa siihen, mikä juuri tässä tapauksessa olisi aiheuttanut tiivisteen rikkoutumisen. Lausunnossa on kuitenkin myönnetty, että näin voi käydä myös kulumisen vuoksi. M Oy:n lausuntoa ei voitu pitää näyttönä korvattavuudesta, koska siinä oli esitetty pelkkiä arvailuja. M Oy:n edustaja ei ollut nähnyt nyt kyseessä olevaa traktoria.

Traktorissa oli todettu jarrujen ja vaihteistojen osissa pinnoitteiden irtoamista, kulumista ja pintojen pehmenemistä. Toisistaan riippumattomissa osissa ei ollut voinut syntyä havaitun kaltaisia vaurioita muutoin kuin pidemmän ajan kuluessa. Näiden viat eivät siis ole voineet aiheuttaa toisen kohdan vauriota.

Sillä, oliko kyseessä tavanomainen vai epätavanomainen kuluminen, ei kor­vausratkaisun kannalta ollut merkitystä. Olennaista oli, että vauriot eivät olleet syntyneet vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla äkillisesti. Äkillisyyttä ja ennalta-arvaamattomuutta arvioitiin vahingon syntymekanismin kautta. Korvattavuuden kannalta ei ollut merkitystä sillä, oliko vahinko ilmennyt äkillisesti tai oliko vakuutuksenottaja pysäyttänyt traktorin heti vian havaittuaan. Koska vauriot olivat syntyneet vähitellen, kyseessä ei ollut vakuutusehtojen mukaan korvattava vakuutustapahtuma.

 

Selvitykset

Ilmoitettua vikaa ovat selvittäneet sekä korjaamo että vahinkotarkastaja, joka on käynyt tarkastamassa traktorin korjaamolla. Tarkastuksessa on todettu, että käsi- ja käyttöjarrun jarrulevyistä oli irronnut pinnoite. Vaihteiston laakerit olivat kuluneet loppuun, ja kitkapinnat olivat pehmenneet niin, että ne olivat kynnellä revittävissä. Korjaamon laskun mukaan vaihteiston suodatin oli ollut tukossa ja ohjaus takellellut.

M Oy:n 4.6.2012 laatiman lausunnon mukaan öljyn likaantuminen oli mahdollista vanhemmissa pumpuissa silloin, kun tukilaakerin tiiviste rikkoutui. Rikkoutumisen voi aiheuttaa materiaali tai esine, joka ajautui pumpun siipipyörän alle, jolloin pumpun aikaansaama paine puristi sitä tiivistepintaa vasten. Kun tukilaakerin tiiviste alkoi vuotaa, lika pääsi tukilaakerille. Tämä voi johtua myös kulumisesta, jolloin vuoto oli vähäistä. Normaalisti tällaisessa tapauksessa tukilaakeri vaurioitui ja pumppu lakkasi pyörimästä. Jos tiiviste äkillisen rikkoutumisen vuoksi petti, vuoto voi kuitenkin olla niin voimakasta, että pumpattavaa nestettä pääsi mahdollisesti myös hydrauliikkaöljyn sekaan. Tämä oli mahdollista silloin, kun hydrauliikan paluulinjan paine oli pienempi kuin pumpun työpaine, joka oli noin 3,5 baaria. Vapaan paluun hydrauliikkaliitännässä paine voi olla jopa alle yhden baarin.

Äkillisen tiivisterikon sattuessa traktorin käyttäjä ei voinut huomata öljyn likaantumista muuten kuin mahdollisesti öljynsuodattimen tukkeutumisen ilmaisevasta merkkivalosta, jolloin vahinko oli jo tapahtunut. Lausunnonantajan valmistamissa uudemmissa pumpuissa tällaisten vaurioiden mahdollisuus oli estetty venttiilillä, joka nosti hydrauliikan paluulinjan paineen hieman pumpun työpainetta korkeammalle.

Huoltoyhtiön 27.1.2011 päivätyssä laskussa on todettu tehdyistä korjauksista seuraavaa: ”Vaihteiston suodatin tukossa, ohjaus takertelee ja pyörii yksin. Vasemmasta jarrulevystä on irronnut pinnat ja syönyt vastakappaleen pilalle, josta irronnut rautaa. Käsijarrun jarrupinta on otettu irti ja vaihdettu uuteen. Vaihteiston sisällä levyjen pinnat ovat irti ja aurinkopyörän keskeltä irronnut viiperipinta, joka on syönyt kannattimen pilalle. Perävaunun jarruventtiili jumiutuu, johtuu öljyn seassa olevasta raudasta, joka on irronnut jarruista ja vaihteistosta. Orbitroli on pilalla, hajoaminen johtuu öljyn seassa olevasta raudasta.”

Traktoriin on tehty laskun mukaan jarruremontti ja orbitrolin vaihto, perärepun irrotus ja käsijarrun purku, tuntityönä jarrujen kasaus, kopin kaato ja vaihteiston irrotus, vaihteiston pakkojen ja tiivisteiden vaihto, vaihteiston asennus, kasaus ja jarruventtiilin korjaus. Lisäksi traktoriin on lisätty varaosia 6 538,28 euron arvosta (ilman arvonlisäveroa).

Vakuutuksenottaja on todennut, että ohjekirjan mukaan öljyjen vaihtoväli oli 1 500 tuntia ja suodatinten 750 tuntia. Öljyt oli vaihdettu vuonna 2007 ja 2009. Vakuutuksenottaja on toimittanut kuvan rikkoutuneesta tiivisteestä sekä lietepumpun valmistajan kuvauksen pumpun rakenteesta ja vuotomahdollisuudesta.

 

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiantuntijalausunnon MMT Johannes Tiusaselta. Häneltä on pyydetty lausuntoa käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella vahingon syistä. Hänelle on esitetty seuraavat kysymykset:

  1. Mikä oli pumpun vaurioitumisen syynä?
  2. Onko vaurioitumisen syy äkillinen ja ennalta arvaamaton?
  3. Onko vaurioitumisen syynä pitkällä aikavälillä tapahtunut, osan kulumisesta tai syöpymisestä aiheutunut vahinko?
  4. Vaikuttavatko jotkin muut seikat asian arvioinnissa?

Tiusanen on todennut, että kyseessä oli kaksi erillistä, jopa eri valmistajan laitetta: 1) x-merkkinen traktori ja 2) kotimainen lietteensekoituspumppu, joka sai voimansa traktorin hydrauliikasta eli letkuja pitkin tulevasta paineöljykierrosta ja työskenteli kokonaan lietelantaan upotettuna.

Kyseisen traktorin (2004) ikäiset x-merkkiset traktorit olivat konehuoltajille tunnettuja siitä, että yhteisessä öljytilassa olevat osat olivat erittäin herkkiä veden ja/tai epäpuhtauden sekaiselle öljylle. Niin laajaa tuhoa, kuin tapauksessa oli syntynyt, ei kuitenkaan voinut tapahtua normaalin kondenssiveden tms. aiheuttamana, vaan öljyn oli täytynyt pilaantua voimakkaasti. Lisäksi öljyt ja suodattimet oli vaihdettu asianmukaisesti, joten pitkällä ajalla öljyyn kertyneestä kosteudesta ei voinut olla kyse.

Tiusanen oli ollut yhteydessä kahteen traktorihuoltajaan, jotka ovat olleet tekemisissä vastaavien tapausten kanssa. Yhdessä tapauksessa traktori oli joutunut järviveteen ja myöhemmin hajonnut. Makeaa vettä oli päässyt öljyn sekaan huohotinaukosta. Kytkinpakkojen kitkapinnat olivat turvonneet ja käynnistäneet ketjureaktion, jonka seurauksena kaikki liuku- ja kytkinpinnat oli jouduttu vaihtamaan. Toisessa tapauksessa traktori oli saanut lietelantaa öljyn joukkoon, ja tässä käsiteltävää vastaava tuhoutuminen oli sattunut nopeasti tapahtuman jälkeen. Lietelanta sisälsi veden ja pahnojen lisäksi mm. ammoniakkia, ureaa ja kiintoesineitä.

Tiusasen mielestä oli selvää, että traktorin sisäosien tuhoutuminen oli johtunut öljytilaan joutuneesta suuresta määrästä vettä ja/tai epäpuhtautta, ei vähitellen kertyneestä kosteudesta. Kun valokuva pumpun tiivisteestä vielä osoitti, että tiiviste todella oli katkennut, oli niin ikään selvää mistä liete oli joutunut öljytilaan, sillä normaalikäytössä öljytilaan ei pitäisi mitään reittiä päästä lainkaan epäpuhtauksia.

Vakuutusyhtiön kommentit vaurioituneiden osien yhteydestä toisiinsa olivat hämmentäviä. Tapauksessa oli kyse siitä, että öljy, joka voiteli kaikkia keskeisiä liikkuvia ja liukuvia osia traktorin sisällä, oli pilaantunut. Oli epäolennaista, missä järjestyksessä ja mitkä osat olivat alkaneet tuhoutua, sillä joka tapauksessa öljy kiertää nopeasti kaikkien osien kautta, ja niiden tuhoutumistuotteet leviävät välittömästi muihin voitelukohteisiin, joten tuhoutuminen on kiihtyvää. Traktoreissa on anturi polttoöljyn sisältävän veden havaitsemiseksi, mutta koska öljy on lämmintä, välillä paineistettua ja sekoaa tehokkaasti, ei öljyyn sekoittunut vesi tai muu epäpuhtaus laske pohjalle tai muualle, josta se voitaisiin havaita. Siksi tapahtuneen öljyn saastumisen voi havaita vasta traktorin oireista.

Pumpun tiivisteen katkeamisen aiheuttanutta tapahtumaa oli vaikea arvioida, sillä lietelanta sisälsi paljon epäpuhtauksia, roskia ja myös säilörehun ja eläinten jalkojen mukana kulkeutuvaa maata ja kiviä. Tiusanen on pitänyt M Oy:n arviota siipipyörän alle joutuneesta esineestä uskottavana. Lisäksi hän on pitänyt epätodennäköisenä, että lietteen joutumista traktorin öljytilaan olisi tapahtunut merkittävästi jo syksyllä lietteenajoaikaan. Kuten M Oy:n edustaja oli omassa lausunnossaan todennut, ei pyörivän hydraulimoottorin tukilaakeri kestä käyttöä sen jälkeen kun sen voitelu on muuttunut lietteensekaiseksi.

Tiusasen mukaan oli huomionarvoista, että lietepumppu toimii alhaisella öljynpaineella (3,5 bar) ja paluuöljyn virtausta vastustaa vain letku ja liittimet, joten se palaa käytännöllisesti katsoen paineettomana (1 bar). Paine-ero on vähemmän kuin vesijohtoverkossa (5 bar) ja kyseinen traktori kykeni tuottamaan 200 bar öljynpaineen. Lietepumpun tukilaakerin tiivisterengas oli kuvan mukaan katkennut, mutta tiivisteen toinen reuna vaikutti ehjältä. Mikäli tiiviste olisi kulunut normaalisti, sen läpi voisi tihkua lietettä, mutta pienen paine-eron vuoksi tihkuminen olisi hyvin vähäistä. Näin merkittävä öljyn pilaantuminen oli edellyttänyt tiivisteen katkeamista kokonaan.

Tiusasen mukaan ei ollut odotettavissa, että lieteuppopumpun tiiviste katkeaa, sillä kyseistä pumppua on suositeltu jopa sakokaivojen tyhjennykseen ja mainittu sen kestävän hyvin kiviä ja muita epäpuhtauksia. Vielä odottamattomampaa oli, että tiivisteen katketessa liete alkoi virrata paineöljyn paluuletkuun, eikä öljy ulos -letkusta. Tämän todisti odottamattomaksi myös M Oy:n lausunto, jonka mukaan edes pumpun valmistaja ei ollut osannut odottaa kyseistä ilmiötä ja oli pystynyt korjaamaan ongelman vasta myöhemmissä tuoteversioissa.

Sitä vastoin se, että kyseisen traktorin öljykylvyssä olevat osat tuhoutuvat jos öljyn joukkoon joutuu lietelantaa, ei ollut arvaamatonta vaan itsestään selvää. Traktori oli kuitenkin toiminut oikein ja sitä oli ilmeisesti käytetty asiaankuuluvasti, ja sen öljytilan komponentit olivat tuhoutuneet erillisen työkoneen rikkoontumisen seurauksena.

Tiusasen mukaan voideltavien osien tuhoutuminen oli käynnistynyt välittömästi ja peruuttamattomasti, kun öljytilaan oli alkanut virrata lietelantaa. Vahinko oli ilmennyt vasta kun kaikkiin osiin levinnyt vika oli aiheuttanut toimintahäiriöitä. Tuhoutuminen oli käynnistynyt heti lietteen alettua virrata öljytilaan riippumatta siitä, oliko vuoto jatkunut tunnin tai vuorokauden ajan.

Sitä, miten äkillisesti traktorin vaurioitumisen aiheuttaneen lietepumpun tiiviste oli rikkoontunut, oli vaikea arvioida, mutta valokuvan tiiviste ei ollut kulunut vaan rikkinäinen, ja oli todennäköistä että tiivisteeseen joutunut vierasesine oli rikkonut sen nopeasti, sillä hitaan poikkikulumisen seurauksena itse tukilaakeri olisi vähitellen lisääntyneen vuodon aiheuttaman korroosion seurauksena rikkoontunut jo ennen kuin tiiviste ehtii kulua poikki asti. Tiivisterenkaan rikkoontuminen ei ollut voinut aiheutua syöpymisestä, sillä oli oletettavaa, että tällaisessa pumpussa käytettiin esim. nitriilikumisia tiivisteitä, jotka eivät kemiallisesti reagoi lietelannan kanssa.

 

Välitoimi

Vakuutuslautakunta on antanut saamansa asiantuntijalausunnon tiedoksi vakuutusyhtiölle, joka on antanut saamansa uuden selvityksen perusteella lisävastineen. Vakuutuksenottaja ei ole antanut asiaan erillistä lisävastinetta.

 

Vakuutusyhtiön lisävastine

Vakuutusyhtiö on edelleen katsonut, että kyseessä ei ole vakuutusehdoissa kuvattu korvattava vahinkotapahtuma. Vakuutusyhtiö on todennut, että yhtiön vahinkotarkastaja oli tutkinut vaurioituneen traktorin välittömästi ilmoitetun vaurion jälkeen 7.1.2011 huoltoyhtiön korjaamotiloissa. Tarkastaja ei ollut havainnut viitteitä väitetystä suuresta määrästä vettä tai muusta epäpuhtaudesta öljyn seassa. Öljyn ei myöskään havaittu olleen normaalia sameampaa. Tarkastuksen aikaan korjaamon tekemissä työmääräyksissä tai laskuissa ei myöskään ollut mainintaa Tiusasen asiantuntijalausunnossa mainitsemasta vauriomekanismista.

Tiusasen näkemyksen mukaan valokuva pumpun tiivisteestä osoittaisi, että tiivisteen katkeaminen oli selkeä näyttö siitä syystä, josta liete on voinut öljytilaan päästä. Normaalikäytössä öljytilaan ei pitäisi päästä lainkaan epäpuhtauksia.

Lietepumpun tiivisteen vaurioituminen huomattiin kesäkuussa 2011 sen jälkeen kun sitä oli käytetty toisessa traktorissa ja yli puoli vuotta ensimmäisen ilmoitetun vahinkotapahtuman jälkeen. Vakuutusyhtiö on todennut, että kahden eri ajoneuvon käyttö ja/tai havaitut vauriot eivät osoittaneet, että ensimmäisen traktorin vauriot olisi aiheuttanut syksyllä tai joulukuussa traktorin öljynkiertoon joutunut liete.

Yhtiö on kiinnittänyt huomiota siihen, että kesäkuussa 2011 lietepumppua käytettiin vakuutuksenottajan omistamassa toisessa traktorissa, ei siis siinä, jonka vaurioista on haettu korvausta. Tämän toisen traktorin öljynkierrosta lietettä oli löytynyt huollon yhteydessä. Yhtiön vahinkotarkastaja soitti korjaamoon 23.4.2013 kysyäkseen, mistä korjaamo oli havainnut ja tunnistanut epäpuhtauden öljyn seassa. Puhelu oli tallennettu. Korjaamon mukaan öljy haisi voimakkaasti lietteelle ja vaahtosi. Traktoriin vaihdettiin vaihteistoöljyt sekä suodattimet kesäkuussa, jonka jälkeen sillä oli ajettu ilman vaurioita.

Jos ensimmäiseen traktoriin olisi päässyt pumpun tiivisteen kautta lietettä, olisivat tarkastaja ja korjaamon edustaja huomanneet lietteen hajun tai sotkeentuneet siihen. Hajun perusteella liete olisi ollut varmuudella tunnistettavissa. Tarkastaja oli pitänyt tarkastuksessa rikkoutuneita osia käsissään ja vaihteiston levypakkoja hän jopa haistoikin selvittääkseen, oliko kyseessä ylikuumentuminen. Hän haistoi vain normaalin vaihteistoöljyn.

Yleisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella voitiin todeta, että lietepumppua oli jouduttu käyttämään ainakin kahteen otteeseen vauriopäivän ja rikkoutumisen havaitsemispäivän välillä. Ensi kerran välivarastoon siirrossa (syksyllä tarve on kolmen kuukauden välein), ja toisen kerran kevätlevityksen yhteydessä (yleensä suurin tarve). Tämän vuoksi ei ollut luotettavaa yhdistää pumpun vaurioitumista syksylle 2010, varsinkaan kun ei ollut näyttöä, että vauriotraktorin öljyssä olisi ollut lietettä.

Tiusasen mukaan öljyn oli täytynyt pilaantua voimakkaasti ja oli epäolennaista, missä järjestyksessä ja mitkä osat olivat alkaneet tuhoutua, koska näin merkittävä öljyn pilaantuminen oli edellyttänyt tiivisteen katkeamista kokonaan.

Yhtiön näkemyksen mukaan ei kuitenkaan ollut esitetty näyttöä siitä, että rikkoutuneen traktorin öljynkierrossa olisi ollut mukana lietettä. Vahinkotarkastuksen yhteydessä ei ollut havaittu lietettä rikkoutuneen traktorin öljykierrossa.

Vakuutusyhtiön mukaan rikkoutuneet osat olivat lähinnä valmiiksi kuluneita jarru- ja kytkinpintoja ja valokuvat osoittivat selkeästi, että kuluminen osissa oli tapahtunut pitkällä aikavälillä.

Tiusasen lausunnossa oli todettu, että yhteisessä öljytilassa olevat osat olivat erittäin herkkiä veden ja/tai epäpuhtauksien sekaiselle öljylle. Yhtiö oli tästä samaa mieltä. Valmiiksi kuluneessa osassa pienikin määrä vettä edesauttaa pinnan irtoamista ja tämä oli normaalia käytöstä johtuvaa kulumista.

Tiusanen oli lausunut, että öljytilan komponentit olivat tuhoutuneet erillisen työkoneen rikkoontumisen seurauksena, muttei kertonut, mikä työkone oli kysymyksessä. Koska traktorin öljyn seassa ei ollut lietettä, ei lietepumppu ole voinut olla tuo työkone.

Yhtiö on todennut, että jos öljyn joukkoon joutuu lietelantaa, osat tuhoutuvat ennen pitkää. Kuitenkin tarvittiin tuo liete öljyn sekaan, jotta osat olisivat vau­rioituneet lausunnon mukaisesti. Puoli vuotta myöhemmin tapahtunut lietepumpun vaurioituminen ei osoittanut, että ensimmäinen traktori olisi vaurioitunut lietteen vuoksi. Vahinkotarkastuksen yhteydessä tehty tarkastus ja siinä yhteydessä otetut valokuvat eivät tukeneet väitettä, että traktorissa olisi ollut lietepumpusta tullutta suurta määrää nestemäistä ainetta. Sen sijaan vahinkotarkastus ja valokuvat osoittavat osissa olleen selkeät käytöstä ajan kuluessa aiheutuneet kulumiset.

 

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

4.1.1 Laaja turvataso

Vakuutuksesta korvataan vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutetulle traktorille äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta.

4.2 Vakuutustapahtumiin liittyvät rajoitukset (koskevat kaikkia turvatasoja)

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut traktorin osalle tai laitteelle itselleen sen kulumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, pakkasesta tai sateesta.

Ratkaisu

Korvauksenvaatijan tulee näyttää, että vahinko on aiheutunut korvattavan vahinkotapahtuman seurauksena. Jos taas vakuutusyhtiö esittää muutoin korvattavan vahingon aiheutuneen rajoitusehtokohdassa esitetyllä tavalla, tulee vakuutusyhtiön pystyä osoittamaan, että muutoin korvattava rikkoutumisvahinko on seurausta kulumisesta.

Asiantuntijalausunnossa on katsottu, että traktorin sisäosien tuhoutuminen on johtunut öljytilaan joutuneesta suuresta määrästä vettä ja/tai epäpuhtautta, ei vähitellen kertyneestä kosteudesta. Kun valokuva pumpun tiivisteestä vielä osoittaa, että tiiviste on katkennut, on lausunnon mukaan selvää, mistä liete on joutunut öljytilaan. Normaalikäytössä öljytilaan ei pitäisi mitään reittiä päästä epäpuhtauksia.

Vakuutusyhtiö on lisävastineessaan vedonnut siihen, että tarkastuksessa ei ollut havaittu lietettä. Vakuutusyhtiön mukaan vahinkotarkastus ja valokuvat osoittavat osissa olleen selkeät käytöstä ajan kuluessa aiheutuneet kulumiset. Asiantuntijalausunnon mukaan lietepumpun tukilaakerin tiivisterengas on kuvan mukaan katkennut, mutta tiivisteen toinen reuna vaikuttaa ehjältä. Mikäli tiiviste olisi kulunut normaalisti, sen läpi voisi tihkua lietettä, mutta pienen paine-eron vuoksi tihkuminen olisi hyvin vähäistä. Näin merkittävä öljyn pilaantuminen oli edellyttänyt tiivisteen katkeamista kokonaan.

Asiantuntijalausunnossa on esitetty, että valokuva pumpun tiivisteestä osoittaa, että tiiviste on katkennut ja lietettä on joutunut öljytilaan. Tuhoutuminen on käynnistynyt heti lietteen alettua virrata öljytilaan riippumatta siitä, onko vuoto jatkunut tunnin tai vuorokauden ajan. Sitä, miten äkillisesti traktorin vaurioitumisen aiheuttaneen lietepumpun tiiviste on rikkoontunut, on lausunnon mukaan vaikea arvioida. Lausunnon mukaan tiiviste ei ole kuitenkaan kulunut vaan rikkinäinen, ja on todennäköistä, että tiivisteeseen joutunut vierasesine on rikkonut sen nopeasti, sillä hitaan poikkikulumisen seurauksena itse tukilaakeri olisi vähitellen lisääntyneen vuodon aiheuttaman korroosion seurauksena rikkoontunut jo ennen kuin tiiviste ehtii kulua poikki asti. Tiivisterenkaan rikkoontuminen ei ole myöskään voinut aiheutua syöpymisestä.

Kertynyt selvitys osoittaa, että kyseessä olevan traktorin vauriot ovat aiheutuneet siitä, että traktorissa kiertävän voiteluöljyn sekaan on päässyt epäpuhtauksia, ainakin vettä ja rautaa, jotka ovat heikentäneet öljyn voiteluominaisuuksia. Vauriot, jotka syntyvät öljyn voiteluominaisuuksien heikentymisen vuoksi, ovat sellaisia, jotka syntyvät tyypillisesti vähitellen pitemmän ajan kuluessa. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutuksenottajan esittämän eikä muunkaan asiassa kertyneen selvityksen perusteella traktorin vaurioitumiselle ole osoitettu sellaista syytä, jonka perusteella vahinkojen olisi katsottava syntyneen vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta. Edellä mainituin perustein Vakuutuslautakunta ei suosita vakuutusyhtiötä muuttamaan korvauspäätöstään.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos sekä jäsenet Löppönen, Makkula, Nyyssölä, Pesonen, Sarpakunnas ja Sjögren. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta