Korvausta aiheutuneesta vahingosta haettiin kaupungin vastuuvakuutuksen perusteella. Kaupunki katsoi, ettei se ole tienpitäjänä syyllistynyt laiminlyöntiin tai huolimattomuuteen kyseistä katuosuutta suunniteltaessa ja rakennettaessa. Sateen rankkuus on ollut suurempi kuin mihin viemäröinnillä oli varauduttu tai olisi pitänyt varautua. Kun vahinko sattui rankkasateen aikana, ei kaupungilla tienpitäjänä ollut myöskään käytännön mahdollisuuksia asettaa varoitusmerkkejä tai toteuttaa muita toimenpiteitä syntyneestä vesilammikosta varoittamiseksi. Kaupunki katsoi, että tienpitäjän hoitovastuuta arvioitaessa kysymys on joko ylivoimaisesta luonnontapahtumasta tai kuljettajan omaan vahingonvaaran piiriin kuuluvasta huolellisuusvelvoitteesta ajoradalla olleen esteen suhteen.

 

Vakuutusyhtiö katsoi, että kaupungin toiminnassa ei ole sattunut mitään laiminlyöntiä tai huolimattomuutta, jonka johdosta vaurioituneiden ajoneuvojen vahingoittumiset voitaisiin katsoa aiheutuneen. Kaupungilla ei siten ole tuottamusta vahinkoihin nähden eikä korvausvelvollisuutta niistä. Tapahtumassa on lähinnä kyse ajoneuvojen kuljettajien tieliikennelakiin perustuvan yleisen huolellisuus- ja varovaisuusvelvoitteen laiminlyönnistä. Tämän vuoksi vastuuvakuutuksesta ei suoritettu korvausta.

 

Lausunnonpyytäjä pyysi vakuutusyhtiötä käsittelemään asian uudelleen. Hän vetosi vesilaitoksen johtajaan, joka oli lausunnonpyytäjälle todennut, että kyseisen paikan viemäröinti ei vastaa toiminnaltaan nykyisiä vaatimuksia. Aiemmin maaperän imukyky oli parempi ja lisäksi yläkaupungin vedet pyrkivät nykyisin tulvimaan alapuolen viemäreistä. Kyse ei siis ole pelkästään paikallisen kaivon vetokyvystä. Kyseinen ongelma toistuu monta kertaa kesässä.

 

Lausunnonpyytäjä katsoo, että kaupungin tulisi vähintään asettaa varoitusmerkki paikalle. Tulvivan veden voimasta myös viemäreiden kannet olivat menneet pois paikoiltaan. Lammikon syvyyttä oli vaikea tajuta, kun tien profiilista johtuen kaistan toinen reuna on noin 30 cm ylempänä kuin toinen. Lammikon syntyessä sateen voimakkuus oli ollut normaalia ja varsinainen rankkasade alkoi vasta noin klo 9.30. Silloin oli lammikossa uinut kuitenkin jo useita autoja.

 

Vakuutusyhtiö totesi uudessa päätöksessään, että Ilmatieteen laitoksen sääaseman mittausten perusteella kyseisenä aamuna oli klo 9.00 – 9.25 välillä ukkosta ja heikkoa sadetta, jonka jälkeen sade muuttui puolen tunnin ajaksi voimakkaaksi ja jälleen normaaliksi loppuen kokonaan klo 10.35. Kaupungin vesilaitoksen tarkastusinsinöörin selvityksen mukaan kyseessä oli poikkeuksellisen voimakas sade, jonka rankkuus ylitti viemäreiden mitoituksen perusteena olevan sateen rankkuuden. Viemärit eivät ylikuormituksen vuoksi voineet poistaa suurta vesimäärää tieltä välittömästi, joka aiheutti veden hetkellisen kerääntymisen sillan alle. Kun vahinko sattui klo 9.30 rankkasateen vasta alettua kaupungilla tienpitäjänä ei ollut mahdollista asettaa varoitusmerkkejä tai toteuttaa muita toimenpiteitä vesilammikosta varoittamiseksi. Saadun selvityksen mukaan vesi myös hävisi nopeasti sateen lakattua, mikä osoittaa, että viemäröinti on toiminut eikä kaupungin toiminnassa näin ollen voi havaita sellaista virhettä tai laiminlyöntiä, jonka perusteella kaupunkia voitaisiin pitää aiheutuneesta vahingosta korvausvelvollisena.

 

Lausunnonpyytäjä on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyytää lautakunnan lausuntoa asiassa.

 

Lausunnonpyytäjä toteaa, ettei hän ole tarkoittanutkaan, että varoitus olisi pitänyt tuoda sinä samana aamuna kun vahinko tapahtui. Alueella pitäisi olla pysyvä varoitus tielle kerääntyvästä vedestä, koska sama tilanne tuntuu toistuvan useasti kesällä sadekuurojen aikana. Tuolloinkin sama tilanne oli edessä vain muutama päivä myöhemmin ja myös kesällä 2003 oli vastaava tilanne.

 

Lain mukaan tie on pidettävä liikennettä tyydyttävässä kunnossa ja tähän lukeutuvat toimenpiteet tien kuivana pitämiseksi. Alueella ei vieläkään ole minkäänlaista varoitusta mahdollisesta syvästä vedestä. Olkoon viemäreiden mitoitus mikä tahansa, niin mikäli samalla alueella on toistuvasti esillä sama ongelma, niin viemäröinti ei ole riittävä tai alue, tässä tapauksessa tien profilointi rautatiesillan alta, on väärin suunniteltu.

 

Vakuutusyhtiö toteaa, että Ilmatieteen laitoksen tietojen mukaan alueella oli klo 9.25 alkaen kovaa jatkuvaa sadetta, jolloin sademäärä oli 0,83 mm/min. Vesilaitoksen vs. johtajan selvityksen mukaan sekaviemärit mitoitetaan kerran kolmessa vuodessa toistuvalle ja 60 minuuttia kestävälle sateelle, jolloin mitoitussateen rankkuus on 0,25 mm/min. Sadevesiviemärit mitoitetaan kerran kahdessa vuodessa toistuvalle ja 60 minuuttia kestävälle sateelle, jolloin sateen rankkuus on 20 mm/min. Kun sateen rankkuus on ylittänyt viemäreiden mitoituksen perusteena olevan sateen rankkuuden, ei kaupunki verkostojen kunnossapitäjänä ole vastuussa syntyneistä vahingoista.

 

Vesilaitoksen tarkastusinsinööri on todennut, että sadevesijärjestelmä ei jaksanut poistaa vettä sillan alta ja että jos tiellä on näkyvä este, ajaa kuljettaja omalla vastuullaan esteeseen. Tässä tapauksessa kysymyksessä oli poikkeuksellisen voimakas sade, joka aiheutti veden hetkellisen kerääntymisen sillan alle. Vesilätäkkö hävisi kuitenkin kadulta runsaan tunnin sisällä, joten viemäri oli toiminut. Vesilaitos ei ehtinyt tehdä asialle mitään, koska kerääntynyt vesi hävisi sateen lakattua nopeasti. Huoltoauto oli käynyt tarkastamassa, että viemärien kannet olivat paikallaan. Tieprofiilissa ei ole mitään poikkeavaa.

 

Ilmatieteen laitokselta saatujen tietojen mukaan 3.7.2002 kyseisellä alueella alkoi heikko sade klo 9.00, ukkosti ja klo 9.25 – 9.40 oli rankkaa sadetta, joka muuttui tavalliseksi klo 9.40 ja loppui kokonaan klo 10.35. Sademäärä oli 26,4 mm.

 

Vakuutusyhtiö toteaa, että vahingonkorvauslain mukaan korvausvastuun syntyminen kyseisestä vahingosta edellyttää, että kaupunki tienpitäjänä on syyllistynyt tienpidossa tuottamukseen. Tuottamuksella tarkoitetaan huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä huolimattomuuden tai laiminlyönnin ja vahingon välillä. Korvausta vaativan on osoitettava syy-yhteyden olemassaolo.

 

Vahinkoaamuna vesisade oli ajoittain niin rankkaa, että junaradan alikulkutielle oli kerääntynyt iso vesilammikko, koska viemäri ei ylikuormituksen vuoksi pystynyt poistamaan niin suurta vesimäärää tieltä välittömästi. Selvitysten mukaan vesilätäkkö on kuitenkin hävinnyt tieltä runsaan tunnin sisällä, mikä tarkoittaa sitä, että viemäröinti on toiminut. Tilanne on ollut ohi nopeasti, eikä vesilaitos ole ehtinyt tehdä asialle mitään. Huoltoauto on kuitenkin käynyt tarkistamassa, että viemärien kannet ovat paikoillaan. Kaupunki kiistää, että se olisi syyllistynyt asiassa tuottamukseen. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei kaupungin toiminnassa ole osoitettavissa sellaista virhettä, laiminlyöntiä tai huolimattomuutta, jonka perusteella kaupunkia voitaisiin pitää vahingosta korvausvelvollisena. Näin ollen vahinkoa ei voida korvata kaupungin vastuuvakuutuksesta.

 

Vakuutusyhtiö kiinnittää huomiota vielä tieliikennelain 3 §:ään, jonka mukaan tienkäyttäjän yleisenä velvollisuutena on noudattaa liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Vahinkohetkellä on satanut rankasti. Vahinkoa kärsinyt on havainnut sillan alla vesilammikon, mutta hän on silti ajanut eteenpäin. Vettä on ollut enemmän kuin hän on arvioinut ja auton moottori on kastumisen vuoksi rikkoutunut. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei auton kuljettaja ole noudattanut sellaista varovaisuutta ja huolellisuutta vahingon välttämiseksi, kuin mitä häneltä kuvatuissa olosuhteissa voitaisiin edellyttää.

 

 

Vakuutuksenottajana olevan kaupungin puolesta lautakunnalle on puhelimitse ilmoitettu, ettei sillä ole lisättävää asiaan.

Lautakunnan selvityspyynnön johdosta vakuutuksenottajan puolesta on ilmoitettu, että kyseisen kohdan lammikoituminen rankkasateella on kaupungin tiedossa. Mitoitussateen ylittyessä syntyy kyseiseen kohtaan vesilammikko. Liikenne katkaistaan tarvittaessa lammikon takia. Näin tehtiin myös 3.7.2002. Rankkasade nousi tuolloin niin nopeasti, että lammikkoon ehti ajaa muutama auto, ennen kuin vesilaitoksen miehistö ehti paikalle katkaisemaan liikenteen. Kaupungin vesilaitoksen tietoon ei ole tullut aikaisemmin korvattavia vahinkoja tästä lammikosta.

 

 

Julkisyhteisön vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

 

Korvausvastuun syntyminen nyt kyseessä olevan kaltaisessa tapauksessa edellyttäisi, että kaupunki olisi tienpitäjänä tai viemärilaitoksen pitäjänä aiheuttanut kyseisen vahingon tuottamuksellaan. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä.

 

Ilmatieteen laitokselta saatujen tietojen mukaan sademäärä on kyseisessä paikassa vahinkoajankohtana ollut poikkeuksellisen iso. Sade alkoi klo 9.00 aluksi hiljaisena ja muuttui klo 9.25 rankkasateeksi ja taas klo 9.40 normaaliksi sateeksi, joka loppui klo 10.35. Koska sadevesiviemäri ei ehtinyt vetää koko vesimäärää, vettä kertyi kadulle junaradan alikulun kohdalle niin, että vahinkoa kärsineen ajaessa kyseiseen kohtaan henkilöautollaan klo 9.30 vettä oli yli puoli metriä.

 

Viemärilaitoksen ylläpitäjänä kaupungilla on korostunut velvollisuus huolehtia siitä, että viemäreitä rakennettaessa ne mitoitetaan siten, että säännöllisesti liikkuvat vesimassat mahtuvat virtaamaan esteettä. Viemäreiden vetämättömyydestä johtuvan vahinkotapahtuman sattuessa kaupunki voi vapautua korvausvastuusta, mikäli vahinko on johtunut ylivoimaisesta tapahtumasta. Tällaisena voidaan pitää esim. rankkasadetta, jonka aiheuttama tulvavaara ei ole ollut ennakoitavissa. Sadevesiviemäreitä ei taloudellisista syistä johtuen voida mitoittaa niin, että ne aina ja kaikissa olosuhteissa voisivat kuljettaa kaikki sinne joutuvat vesimäärät.

 

Vakuutuksenottajana olevan kaupungin ilmoituksen mukaan kaupungin sadevesiviemärit mitoitetaan kerran kahdessa vuodessa toistuvalle ja 60 minuuttia kestävälle sateelle, jolloin sateen rankkuus on 0,20 mm/min. Vahinkohetkellä vettä tuli 0,83 mm/min. noin 15 minuutin ajan, mikä on huomattavasti ylittänyt ne sademäärät, joille sadevesiviemärit oli mitoitettu. Viemärit toimivat normaalisti siitä päätellen, että sateen lakattua vesi hävisi tieltä nopeasti.

Lautakunnan käytettävissä olevan selvityksen mukaan tulvavaara on kuitenkin ollut kaupungin tiedossa ja vastaavia tilanteita on sattunut rankkasateella vuosittain. Koska tulvavaara on ollut kaupungin ennakoitavissa, sen olisi tullut ryhtyä toimenpiteisiin vahinkojen estämiseksi parantamalla viemärin vetokykyä tai vähintäänkin sijoittamalla kyseiseen paikkaan varoitusmerkin. Koska kaupunki ei ole ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin poistaakseen tiedossaan olleen vahinkoriskin, nyt kyseessä olevan vahingon voidaan katsoa aiheutuneen kaupungin laiminlyönnistä. Tämän vuoksi kaupunki on vastuussa lausunnonpyytäjälle aiheutuneesta vahingosta ja vahinko tulee korvata kaupungin vastuuvakuutuksesta. Vesilammikko on ollut yllättävän syvä eikä auton kuljettajan ole ollut mahdollista ennakoida lammikon syvyyttä. Tämän vuoksi vahinkoa kärsineen ei voida katsoa omalla moitittavalla menettelyllään myötävaikuttaneen vahinkoon eikä korvausta voida tämän perusteella sovitella.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja
Sisula-Tulokas sekä jäsenet Eskuri, Hentunen, Koskenvuo ja Rusanen. Sihteerinä toimi Haapasaari.

 

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA