Haku

VKL 313/13

Tulosta

Asianumero: VKL 313/13 (2013)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 28.11.2013

Asumisen keskeytymisen korvaaminen. Vakuutusehtojen tulkinta. Esinevakuutuksesta korvattavissa oleva vahinko.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajalla on vuokra-asunto taloyhtiössä, jossa sattui vuotovahinko keväällä 2013. Kosteuskartoitusraportin mukaan kerrostalon ullakkotilassa oleva patteriputki oli jäätynyt, mistä seurasi vuotoa mm. vakuutuksenottajan vuokra-asunnon katto- ja seinärakenteisiin. Vahinkotapahtumaa ei korvattu taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta.

Vakuutuksenottaja vaati kotivakuutuksestaan korvausta asumisen keskeytyskuluista. Asunto on tällä hetkellä käyttökelvoton. Vakuutuksenottajan mukaan keskeytysvahingon korvattavuus ei edellytä sitä, että esinevahinko tulisi korvattavaksi kiinteistövakuutuksesta. Keskeytyskulujen korvattavuutta tulisi arvioida näiden kotivakuutusehtojen mukaan, eli sen perusteella, onko vahinkotapahtuma laadultaan sellainen, että se voitaisiin kotivakuutusehtojen mukaan korvata.

Vakuutusyhtiön päätös

Yhtiön mukaan keskeytysvakuutuskorvaus edellyttää aina sitä, että omaisuutta on kohdannut esinevahinko, joka ehtojen mukaan on jostakin esinevakuutuksesta korvattava. Osakeyhtiömuotoisissa asuinkiinteistöissä osa rakenteista on kiinteistövakuutuksen ja osa kotivakuutuksen korvauspiirissä riippuen siitä, kuuluu­ko näiden rakenteiden kunnossapitovastuu osakkaalle vai taloyhtiölle. Taloyhtiön kunnossapitovastuulla olevat rakenteet ovat kiinteistövakuutuksen piirissä, osakkaan kunnossapitovastuulla olevat rakenteet kotivakuutuksen piirissä.

Kyseistä esinevahinkoa ei ole korvattu kiinteistövakuutuksesta. Kyse ei ole myöskään kotivakuutuksesta korvattavasta esinevahingosta. Näin ollen asumisen keskeytystä ei korvata.

Valitus

Vakuutuksenottaja vaatii asumisen keskeytymisen korvaamista korvaushakemuksensa mukaisilla perusteilla.

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiö viittaa korvauspäätökseensä. Taloyhtiön kunnossapitovastuulla olevat rakenteet eivät ole lainkaan kotivakuutuksen kohteena, joten niihin kohdistunut esinevahinko ei ole kotivakuutuksesta korvattava. Vahinkotapahtuma ei ole ollut myöskään kiinteistövakuutuksesta korvattava.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen kohdan 20.3 mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjassa mainittu kodin ja vapaa-ajan omaisuus ehdoissa tarkemmin määritellyllä tavalla.

Vakuutuksenottajalla on laaja kotivakuutus, jonka kohteena on vakuutuskirjan mukaan koti-irtaimisto.

Ehtojen kohdan 20.6.2 mukaan suoranaisen korvattavan esinevahingon lisäksi vakuutuksesta korvataan vakuutusyhtiön etukäteen hyväksymät kohtuulliset ja välttämättömät lisäkustannukset, jotka vakuutetulle aiheutuvat sen johdosta, että vakinaista asuntoa ei voida kokonaan tai osaksi käyttää rakennukseen tai vakuutettuun irtaimistoon kohdistuneen esinevakuutuksesta korvattavissa olevan vahingon vuoksi.

Ehtojen kohdan 21.1 mukaan laajasta kotivakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Ratkaisu

Vakuutuksenottajan vuokrahuoneisto on tullut asuinkelvottomaksi kerrostalossa sattuneen vuotovahingon johdosta. Vuotovesi oli kastellut huoneiston katto- ja seinärakenteita. Asiassa on riitaa siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan vakuutuksenottajalle asumisen keskeytymisestä aiheutuneet ylimääräiset kustannukset hänen kotivakuutuksensa perusteella.

Ratkaisun kannalta olennaista on se, miten tulkitaan kotivakuutusehtojen kohtaan 20.6.2 sisältyvää edellytystä, jonka mukaan asumisen tulee keskeytyä rakennukseen tai vakuutettuun irtaimistoon kohdistuneen esinevakuutuksesta korvattavissa olevan vahingon vuoksi. Vakuutusyhtiön mukaan ehtokohdan kannalta relevantti esinevakuutus voi olla mikä tahansa kyseisen vahingon kattava esinevakuutus, asuinrakennusten osalta käytännössä kiinteistövakuutuksen tai kotivakuutuksen esinevakuutusosa. Yhtiö perustaa kieltäytymisensä siihen, että taloyhtiössä sattunut vuotovahinkotapahtuma ei ole kiinteistövakuutuksesta korvattava, eivätkä vaurioituneet rakenteet ole kotivakuutuksen kohteena, jolloin vahinkoa ei korvata kotivakuutuksestakaan.

Vakuutusyhtiö tulkitsee ehtojaan siten, että esinevahingon on oltava konkreettisesti jostakin esinevakuutuksesta korvattava, jotta keskeytymisvahinko tulisi korvattavaksi. Kotivakuutusehtojen kohdan 20.6.2 muotoilu on kuitenkin tätä väljempi: ehdon sanamuodon mukaan on riittävää, että esinevahinko on korvattavissa oleva. Ehdoista ei selvästi ilmene, mitä tällä väljemmällä muotoilulla tarkoitetaan. Ehdon sanamuoto jättää siten tulkinnanvaraiseksi, millä edellytyksillä vakuutuksenottajalle syntyy oikeus saada korvausta asumisen keskeytymisestä.

Vakuutuksenottaja oli ottanut laajan kotivakuutuksen, jolloin hän on perustellusti voinut olettaa saavansa myös laajan keskeytysturvan. Tämän ja kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n sekä epäselviä yksipuolisesti laadittuja vakiosopimusehtoja koskevien yleisten tulkintaperiaatteiden nojalla lautakunta tulkitsee kotivakuutusehtojen kohtaa 20.6.2 vakuutuksenottajan eduksi siten, että keskeytyskorvaukseen oi­keuttaa sellainen vahinkotapahtuma, joka täyttää kiinteistö- tai kotivakuutuksen esinevakuutusosasta korvattavaksi tulevan vakuutustapahtuman määritelmän.

Vakuutusyhtiö ei ole selvittänyt, minkä vuoksi vahinko ei ole kiinteistövakuutuksesta korvattava. Laajoista kotivakuutuksista korvataan vakiintuneesti mm. erilaisia vuotovahinkoja. Vakuutusyhtiö ei ole väittänytkään, etteikö tässä vuodossa olisi kyse ehtojen kohdan 21.1 mukaisesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Näillä perusteilla lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa vakuutuksen­ottajalle kotivakuutusehtojen mukaisen korvauksen asumisen keskeytymisestä.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander ja jäsenet Laapotti, Sario, Vaitomaa ja Uimonen. Sihteerinä toimi Raulos.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta