Henkilö oli saanut 13.1.2010 sairauskohtauksen ja kaatunut WC-istuimen päälle, minkä seurauksena WC-istuimen vesisäiliö oli haljennut ja vettä oli päässyt vuotamaan lattialle ja lattian läpivientien kautta alempaan kerrokseen. Korvauksia vesivahingoista haettiin taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta, henkilön kotivakuutuksesta sekä LVI-urakoitsijan vastuuvakuutuksesta.

Kiinteistövakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö oli päätöksessään viitannut kiinteistövakuutuksen ehtokohtaan 1.7.1 sekä rajoitusehtokohtaan 1.7.2. Vakuutusyhtiö katsoi, että heidän saamiensa selvitysten mukaan vahinko oli aiheutunut, kun WC-istuimen kiinnityksen yhteydessä kiinnitysruuvit oli porattu liian syvälle lattian sisään, jolloin vesieristys oli rikottu. Kysymys oli työ- ja rakennusvirheestä, joista aiheutuneet vahingot oli rajattu vakuutuksen korvattavuuden ulkopuolelle. Tämän vuoksi vahinkoa ei korvattu kiinteistövakuutuksesta.

Uudessa päätöksessä oli todettu vielä, että kylpyhuoneen lattian muovimatto toimi kyseessä olevan märkätilan vesi- ja kosteuseristeenä. Eristys oli rikottu, kun WC-istuimen kiinnityksessä käytetyt ruuvit oli porattu lattian eikä ruuvinreikiä ollut tiivistetty asianmukaisesti. Vakuutusyhtiö ei muuttanut aiempaa päätöstään.

Lausuntopyyntö

Taloyhtiön lausuntopyynnössä pyydetään lausuntoa siitä, kumpi vakuutusyhtiö kiinteistö- vai vastuuvakuutusyhtiö on asiassa korvausvastuussa. Erityisesti toivotaan, että Vakuutuslautakunta ottaa kantaa vastuuvakuutusyhtiön näkemykseen, jonka mukaan LVI-urakoitsijalla ei ole ollut velvollisuutta tiivistää / tukkia ruuvinreikiä, koska WC-istuin ei ole sijainnut suihkun roiskevesialueella.

Monissa aiemmissa Vakuutuslautakunnan lausunnoissa on nimenomaisesti selkeästi esitetty, että märkätilan tulee pitää vesi pois rakenteista myös siltä osin, kun kyseessä ei ole roiskevesialue. Esimerkiksi märkätiloissa tapahtuneiden varaajien tai putkien vuotoja ei ole Vakuutuslautakunnan mukaan tarvinnut korvata, vaikka kyseessä olisi ollut roiskevesiä selkeästi suurempi kosteusrasitus roiskevesialueen ulkopuolella. Toivotaan myös, että Vakuutuslautakunta ottaa kantaa vastuuvakuutusyhtiön näkemykseen, jonka mukaan C2 –määräykset koskevat sanatarkasti vain uudisrakentamista ja luvanvaraista rakentamista.

Kiinteistövakuutusyhtiön vastine

Vastineessa on viitattu sovellettaviin vakuutusehtoihin sekä rakentamismääräyskokoelmaan ”C2 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet vuodelta 1976” kohtiin 1.1 ja 2.2.3 sekä Suomen Rakennusinsinöörien liiton rakennusten, veden- ja kosteuseristysohjeisiin RYL 107 – 1981 kohtaan 2.3 ”Märkien huonetilojen rakenteet”. Lisäksi vastineessa on viitattu rakennusvirheen käsitteeseen ja sen määrittelyyn asuntokauppalain 14 luvun 14 §:ssä.

Vakuutuksesta tulevat korvattavaksi ainoastaan äkillisestä, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneet vahingot. Vakuutuksenottajan rakennuksessa todettu kosteusvaurio on aiheutunut siitä, että tekninen tila ei ole täyttänyt rakennusajankohtana voimassa olleita rakennusmääräyksiä ja –ohjeita. Märkätilan lattian vedeneristeenä toimineet muovimaton läpi tehdyt WC-istuimen kiinnitysreiät olivat niin syvät, että niistä aiheutui suora yhteys rakenteen läpi ontelolaatan onteloon. Tästä ei todennäköisesti olisi aiheutunut ongelmaa, jos WC-istuimen jalan tyvi olisi ollut tiivistetty määräysten mukaisesti vedenpitäväksi, koska silloin lattialle joutunut vesi ei olisi päässyt WC-istuimen alta edelleen kiinnitysruuvien reikien kautta aina ontelolaatan onteloon asti. Mikä tahansa lattialle päässyt vesi, esimerkiksi tilan normaalin siivouksen yhteydessä olisi päässyt samalla tavalla reikien läpi ontelolaattaan ja siitä edelleen rakenteisiin, vaikka WC-istuimen päälle kaatumista ei olisikaan tapahtunut. Mikäli WC-istuimen ja jalan kiinnitykset olisi suoritettu mainittuja määräyksiä ja siten hyvää rakennustapaa noudattaen, myös epätavallisessa tilanteessa kuten WC-istuimen vesisäiliön haljetessa, lattialle päässyt vesi olisi ohjautunut asiaankuuluvasti viemärin kautta pois aiheuttamatta vahinkoa rakenteille. Sinänsä äkillinen tapahtuma eli asukkaan kaatuminen WC-istuimen päälle ei ole kosteusvaurioiden varsinainen syy, koska mikäli rakenteet ja tila olisivat olleet rakennusaikaisten määräysten ja ohjeiden sekä hyvän rakentamistavan mukaisia, ei vahinkoa olisi päässyt syntymään.

Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä löytyy useita lausuntoja, joissa on katsottu, ettei vuotovahinko ole äkillinen ja ennalta arvaamaton, jos vahinko aiheutuu rakennusvirheen seurauksena. Vastineessa on viitattu useaan Vakuutuslautakunnan lausuntoon.

Vastineessa todetaan, että hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta johtuvat vahingot eivät lautakunnan ratkaisukäytännön mukaan ole olleet vakuutusehtojen tarkoittaman äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttamia. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei vahinko ole aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, vaan se on luonnollinen seuraus työ- ja rakennusvirheestä. Vahinko ei näin ollen kuulu vakuutuksen korvauspiiriin eikä vakuutusyhtiöllä ole aihetta muuttaa asiassa antamaansa korvauspäätöstä.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut vahinkokohteen kosteusmittausraportti.

Vakuutuslautakunnan lausunto

Vakuutusehdot ja muut oikeusohjeet

Kiinteistövakuutuksen ehtojen kohdan 1.7.1 mukaan vakuutus korvaa vuodon vakuutetulle omaisuudelle aiheuttamat suoranaiset esinevahingot.

Vuodolla tarkoitetaan nesteen, kaasun tai höyryn virtaamista ennalta arvaamattomasti, äkillisesti ja suoraan rikkoutuneesta tai toimimattomasta:

• kiinteästi vesi-, jätevesiviemäri- tai lämpöjohtoverkosta
• Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ry:n sprinklersäännöt 1983 täyttävästä sammutuslaitoksesta
• rakennuksen sisäpuolisista sadevesiputkistoista
• vesijohtoverkostoon kiinteästi liitetyistä käyttölaitteista, kuten pesukoneista
• rakennukseen kuuluvista, kiinteästi asennetuista, rakennusta palvelevista putkistoista, säiliöistä tai niihin liittyvistä käyttölaitteista.

Vakuutusehtojen kohdan 1.7.2 mukaan vakuutus ei korvaa

• vahinkoa, jonka on aiheuttanut rakennukselle rakentamismääräysten tai ‑ohjeiden tai hyväksyttävän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta tai välttämättömien huolto- tai korjaustoimien laiminlyönnistä
• vahinkoa, jonka on aiheuttanut suunnitteluvirhe, työvirhe tai käyttötarkoitukseensa sopimattomasta materiaalista tehdyn laitteen rikkoutuminen.

Suomen Rakentamismääräyskokoelman ”Veden- ja kosteuseristysmääräykset T2/1979-04-11 1.1” mukaan rakennuksen on tarkoituksenmukaisesti suojattava sisätiloja veden ja kosteuden haitallisilta vaikutuksilta ja tehtävä terveellisen sisäilmaston ylläpitäminen mahdolliseksi.

Saman määräyksen kohdan 2.2.3 mukaan kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin.

Suomen Rakennusinsinöörien liitto ry:n ohjeen RYL 107–1981 kohdan 2.3 mukaan märkä huonetila on huone tai tila, jossa veden poistaminen lattialta on tarpeen. Veden poisjohtamiseksi on lattian kaltevuuden oltava yleensä vähintään 1:100 tai lattiakaivojen läheisyydessä 1:50. Märkien huonetilojen lattioissa on oltava vedeneristys.

Ratkaisusuositus

Henkilö on saanut sairauskohtauksen, minkä seurauksena hän on kaatunut WC-istuimen päälle, joka on haljennut ja vettä on valunut lattialle, lattiarakenteisiin sekä alakertaan.

Saatujen selvitysten mukaan kyseinen tila on ollut kylpyhuonetila, jossa on ollut lattiakaivo suihkunurkan altaan alla. Tila on täten ollut märkätila ja siinä on tullut olla kosteuseriste sekä tilan rakenteen on tullut olla sellainen, ettei vettä pääse tunkeutumaan haitallisessa määrin ympäröiviin huonetiloihin tai rakenteisiin.

Selvityksen mukaan WC-istuimen rikkoutumisen seurauksena on vesi päässyt vuotamaan rakenteisiin WC-istuimen tiivistämättömän jalan takaosan kautta, mistä vesi on päässyt WC-viemärin läpiviennin kautta alakertaan. Vettä on päässyt vuotamaan myös WC-istuimen kiinnitysruuvien tiivistämättömien reikien kautta. Kun LVI-urakoitsija on vuonna 2006 asentanut uuden WC-istuimen, olisi LVI-asentajan ammatti-ihmisenä tullut tiivistää WC-istuimen jalan takaosa silikonilla. Samoin ruuvien reiät olisi tullut tiivistää silikonilla. Asentaja ei ole tehnyt näin. Asennus on tämän vuoksi ollut hyvän rakentamistavan vastainen. Tämän vuoksi vuotovahinko ei ole korvattava taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta ja vakuutusyhtiön korvauspäätöstä on pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann sekä jäsenet Kallioinen, Löppönen, Nyyssölä ja Sjögren sekä varajäsen Ijäs. Sihteerinä toimi Snellman.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA