Tapahtumatiedot

Lausunnonpyytäjä (syntynyt 25.2.1945) jäi työkyvyttömäksi toukokuussa 1996. Työeläkeyhtiö myönsi hänelle työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen 1.6.1996 alkaen 3.3.1997 antamallaan päätöksellä. Eläkelaskelman mukaan lausunnonpyytäjän eläkepalkka oli 18.009,11 mk/kk (3028,91 eur/kk) vuoden 1996 indeksitasossa.

Lausunnonpyytäjän työnantajan eläkekassa lähetti hänelle 30.9.1997 päiväämällään kirjeellä eläkekassan lisäeläkettä koskevan 29.11.1996 päivätyn vapaakirjan. Vapaakirjan mukaan lausunnonpyytäjän eläkkeeseen oikeuttava palvelusaika oli 25.2.1968 – 30.9.1996 (343 kk). Vapaakirja käsitti oikeuden vanhuuseläkkeeseen eläkeiässä 63 vuotta ja sitä ennen mahdolliseen työkyvyttömyyseläkkeeseen sekä kuolintapauksessa kassan sääntöjen mukaisille edunsaajille oikeuden perhe-eläkkeeseen. Vanhuuseläkeoikeus alkaisi 1.3.2008. Vapaakirjan eläkepalkka oli 18.009,11 mk/kk ja eläkeoikeudet vanhuuseläke 567,95 mk/kk, työkyvyttömyyseläke 0,00 mk/kk sekä perhe-eläkkeen yhteismäärä korkeintaan 567,95 mk/kk. Saatekirjeen mukaan eläketapahtuman sattuessa eläkettä tuli hakea eläkekassalta.

Lausunnonpyytäjä oli ollut vapaakirjan saatuaan yhteydessä eläkekassaan, jolloin hänelle oli ilmoitettu, että lisäeläkettä ei makseta. Lausunnonpyytäjä kuitenkin sai 1.11.2007 eläkekassalta ilmoituksen eläkeoikeuden alkamisesta 1.3.2008. Ilmoituksessa häntä pyydettiin täyttämään eläkehakemus.

Eläkekassan päätös

Päätöksessä 16.11.2007 eläkekassa ilmoitti, että lausunnonpyytäjällä on oikeus eläkekassan sääntöjen mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Eläkeoikeus alkaa 1.12.2006. Vapaakirjan työkyvyttömyyseläkkeen määrä oli 0 euroa/kk. Myöskään eläkekassan 18.2.2008 päiväämän eläkelaskelman mukaan työkyvyttömyyseläkettä ei jäänyt maksettavaksi.

Lausuntopyyntö

Lausunnonpyytäjä viittaa työeläkeyhtiön työkyvyttömyyseläkettä koskevaan päätökseen ja siihen liittyviin asiakirjoihin. Kun hän jo oli saanut työkyvyttömyyseläkettä, tuli eläkekassalta 30.9.1997 päivätty kirje ja vapaakirja. Vapaakirjassa mainittiin, että hän on saava anottaessa 1.3.2008 lähtien vanhuuseläkettä 567,95 mk/kk (indeksiluku 1760), mutta ei työkyvyttömyyseläkettä. Hänen soittaessaan eläkekassaan vapaakirja oli kehotettu repimään, sillä se oli otettu huomioon jo työkyvyttömyyseläkkeessä. Lausunnonpyytäjä ei kuitenkaan ole nähnyt mitään erittelyä siitä, miten vapaakirjan vanhuuseläke olisi huomioitu.

Lausunnonpyytäjä säilytti vapaakirjan ja 1.11.2007 työnantaja lähettikin vapaakirjaeläkehakemuksen täytettäväksi ja palautettavaksi. Nyt puhelinkeskustelussa 6.11.2007 sanottiin, että hakemus oli lähetetty erehdyksessä. Hän lähetti sen kuitenkin saadakseen kirjallisen vastauksen. Kirjeessä 16.11.2007 sanotaan työkyvyttömyyseläkkeen määrän eläkekassalta olevan 0 euroa, kuten vapaakirjassakin sanotaan.  Lausunnonpyytäjä haluaa kuitenkin selvitystä oikeudestaan vapaakirjan mukaiseen vanhuuseläkkeeseen 1.3.2008 lukien, 567,95 mk/kk (indeksiluku 1760). Hänen käsittääkseen vuonna 1996 myönnettyyn työkyvyttömyyseläkkeeseen (TEL) ei kuulu eläkekassan mainitsema vanhuuseläke. Lisäksi puhelimessa 16.11.2007 annetun tiedon mukaan kuollessa maksettaisiin tällä hetkellä 12.000 euroa.

Vakuutusyhtiön vastine

Eläkekassa on 16.11.2007 antamallaan päätöksellä myöntänyt lausunnonpyytäjälle työkyvyttömyyseläkkeen 1.12.2006 alkaen. Lausunnonpyytäjän työsuhde on päättynyt 30.9.1996. Eläkekassan sääntöjen mukaan kassan jäsen saa vapaakirjan työsuhteen päättyessä. Lausunnonpyytäjälle on 29.11.1996 laskettu eläke-kassan sääntöjen mukainen vapaakirja, joka sisältää oikeuden vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeeseen.

Lausunnonpyytäjä on hakenut 7.2.1997 työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä. Työeläkeyhtiö on myöntänyt työkyvyttömyyseläkkeen takautuvasti 1.6.1996 alkaen. Koska lausunnonpyytäjä on ollut eläkekassan toimintapiiriin kuuluvassa työsuhteessa työkyvyttömyyden alkaessa 23.5.1996, hänelle on laskettu eläkekassan sääntöjen 6 §:n mukainen työkyvyttömyyseläke, josta hänelle on ilmoitettu kirjeellä 5.3.1997. Eläkekassan sääntöjen 10 §:n mukainen vapaakirja purkautuu, jos entisen jäsenen työkyvyttömyys alkaa 360 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä. Koska lausunnonpyytäjän työkyvyttömyys on alkanut työsuhteen aikana, hänellä ei ole oikeutta vapaakirjaan.

Eläkekassasta on 30.9.1997 virheellisesti lähetetty ennen lausunnonpyytäjän työkyvyttömyyseläkepäätöstä laskettu vapaakirja, ja eläkekassan kopio vapaakirjasta on jäänyt poistamatta rekisteristä, minkä vuoksi lausunnonpyytäjälle on virheellisesti 1.11.2007 lähetty kehotus hakea vanhuuseläkettä 1.3.2008 alkaen.

Eläkekassan myöntämä työkyvyttömyyseläke muuttuu kassan eläkeiässä samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi. Lausunnonpyytäjä on halunnut vanhuuseläkehakemukseensa päätöksen, joten hänelle on annettu päätös työkyvyttömyyseläkkeen vapaakirjasta, koska 5.3.1997 kirjeellä ilmoitettua työkyvyttömyyseläkkeen määrää ei ole löytynyt rekisteristä. Myös vapaakirjatyökyvyttömyyseläkkeen määrä pysyy sääntöjen 10 §:n mukaan muuttumattomana työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi.

Lausunnonpyytäjä on kertonut hänelle kuuluvasta eläkekassan hautausavustuksesta. Eläkekassa toteaa, että hautausavustusoikeus on kuitenkin vain työsuhteesta eläkkeelle jäävillä eikä vapaakirja sisällä oikeutta hautausavustukseen. Eläkekassa on myöntänyt lausunnonpyytäjälle työkyvyttömyyseläkkeen 1.6.1996 alkaen, joka muuttuu samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi 1.3.2008 alkaen. Tästä syystä lausunnonpyytäjällä ei ole oikeutta vapaakirjaan eikä vapaakirjaan perustuvaan vanhuuseläkkeeseen.

Vastineeseen antamassaan lisäyksessä eläkekassa toteaa vielä, että lausunnonpyytäjän työkyvyttömyys on alkanut 360 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä ja eläkekassan työkyvyttömyyseläkkeessä on huomioitu eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi myös eläketapahtuman ja eläkeiän välinen aika 23.5.1996 – 25.2.2008. Lausunnonpyytäjällä ei ole oikeutta eläkekassan sääntöjen 10 §:n mukaiseen vapaakirjaan, koska hänen eläkeoikeutensa on alkanut 23.5.1996 ennen työsuhteen päättymistä 30.9.1996.

Työeläkeyhtiö on lähettänyt lakisääteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen lausunnonpyytäjälle 5.3.1997. Työeläkeyhtiö on tiedustellut eläkekassalta 3.3.1997 kassan eläkettä. Sitä ei ole jäänyt maksuun, koska kassan eläke on yhteen sovitettu lakisääteisen eläkkeen kanssa. Edellä ilmoitettua 5.3.1997 lähetettyä kirjelmää ei kuitenkaan ole löydetty.

Vakuutuslautakunnan lausunto

Asiakirjojen mukaan lausunnonpyytäjä on jäänyt eläkekassan toimintapiiriin kuuluneesta työsuhteestaan työkyvyttömäksi 23.5.1996 alkaen. Työeläkeyhtiö on myöntänyt hänelle 3.3.1997 antamallaan päätöksellä takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen 1.6.1996 lukien.

Työnantajansa eläkekassan sääntöjen 6 §:n perusteella lausunnonpyytäjällä on ollut oikeus työkyvyttömäksi tultuaan myös eläkekassan sääntöjen mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Näin ollen eläkekassan ei olisi pitänyt enää 30.9.1997 lähettää lausunnonpyytäjälle lisäeläkkeestä 29.11.1996 päivättyä vapaakirjaa, vaan eläkekassan olisi tullut käsitellä lausunnonpyytäjän oikeus työkyvyttömyyseläkkeen saamiseen.

Lausunnonpyytäjän oikeus saada eläkekassasta lisäeläkettä perustuu kuitenkin aina eläkekassan sääntöihin. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että lausunnonpyytäjä ei voi tehokkaasti perustaa eläkettä koskevaa vaatimustaan vain siihen seikkaan, että eläkekassa on lähettänyt hänelle erehdyksessä eläkeoikeutta koskevia virheellisiä ilmoituksia, kuten edellä mainitun 29.11.1996 päivätyn eläkevapaakirjan. Jos sen sijaan eläkekassan tästä menettelystä olisi osoitettu aiheutuneen eläkkeen saajalle vahinkoa, on kysymys eläkekassan mahdollisesta vahingonkorvausvelvollisuudesta arvioitava erikseen. Tässä tapauksessa viime mainitusta ei kuitenkaan ole kysymys. Näistä syistä lautakunta katsoo, ettei lausunnonpyytäjällä ole oikeutta saada hakemaansa vanhuuseläkettä eläkekassan virheellisesti lähettämän eläkevapaakirjan perusteella.

Lausunnonpyytäjän työkyvyttömyyseläkeoikeuden osalta lautakunta toteaa, että eläkekassan vastineen mukaan lausunnonpyytäjälle olisi laskettu työkyvyttömyyden alkamisen jälkeen myös eläkekassan sääntöjen 6 §:n mukainen työkyvyttömyyseläke, josta hänelle olisi ilmoitettu kirjeellä 5.3.1997. Kirjettä ei ole annettu lautakunnalle, joten asiassa ei ole eläkekassan puolelta esitetty selvitystä siitä, mitä eläkekassa on mahdollisesti tuolloin ilmoittanut lausunnonpyytäjälle hänen työkyvyttömyyseläkeoikeudestaan ja eläkkeen määrästä.

Eläkekassa on lausunnonpyytäjän vaatimuksesta antanut 16.11.2007 uuden eläkepäätöksen, jossa se on viitannut lausunnonpyytäjän työkyvyttömyyseläkeoikeuteen 1.6.1996 alkaen. Lautakunta on kiinnittänyt huomioita siihen, ettei tätä eläkekassan päätöstä voida pitää kaikilta osin hyvän tavan mukaisena ottaen huomioon, että eläkekassa on todennut myöntäneensä eläkkeen takautuvasti vuoden ajalta, vaikka se jäljempänä päätöksessä ilmoittaa eläkkeen määräksi 0 euroa.

Eläkekassan sääntöjen 6 §:n 5 momentin mukaan työkyvyttömyyseläkkeen kokonaiskarttumisprosentti lasketaan 4 §:n 5 momentin mukaisesti. Mainitun sääntökohdan mukaan eläkettä karttuu 2,4 % 5 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta eläkepalkasta kutakin täyttä eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusvuotta kohti. Yhtä eläkkeeseen oikeuttavaa palveluskuukautta kohti eläkettä karttuu 1/12 osaa edellä mainitusta määrästä.

Näin lasketusta kokonaiskarttumisprosentista vähennetään 6 §:n 5 momentin mukaan kuitenkin 0,3 prosenttia vuodessa siltä osin kuin tuleva aika koskee tai eläkettä on saatu 50 vuoden täyttämisen jälkeiseltä ajalta 60 vuoden täyttämiseen asti, ja 0,7 prosenttia vuodessa siltä osin kuin tuleva aika koskee tai eläkettä on saatu 60 vuoden täyttämisen jälkeiseltä ajalta eläkeikään asti.

Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeen määrä yhteensovitetaan ja rajoitetaan eläkekassan sääntöjen 8 §:n mukaisesti. Tällöin työkyvyttömyyseläkkeestä vähennetään 8 §:n mukaan samaan työsuhteeseen perustuva työntekijäin eläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke. Lisäksi kassan maksettava 8 §:n 1 momentin mukaisesti vähennetty vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke sekä jäljempänä momentissa mainitut muut eläkkeet ja korvaukset, joita eläkkeensaaja on oikeutettu saamaan, yhdistetään, jos niiden yhteismäärä on suurempi kuin 60 prosenttia korkeimmasta eläkkeensaajan työntekijäin eläkelain mukaisen eläkkeen perusteena olevasta palkasta, siten, että ylimenevä osa vähennetään näiden sääntöjen mukaisesta eläkkeestä. Yhdistettävänä eläkkeenä mainitaan mm. TEL:n, LEL:n ja TaEL:n mukaiset vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke.

Eläkekassan sääntöjen mukaan työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa eläkkeeseen oikeuttavana aikana huomioidaan myös ns. tuleva aika työkyvyttömyyden alkamisesta eläkeikään, joten lausunnonpyytäjän eläke lasketaan täyden palvelusajan perusteella. Työkyvyttömyyseläkkeen karttumisprosenttia laskettaessa on kuitenkin huomioitava eläkekassan sääntöjen 6 §:n 5 momentin mukaiset 60 %:n täydestä eläkekarttumasta tehtävät vähennykset, joiden jälkeen lausunnonpyytäjän eläkeprosentiksi saadaan eläkekassan mainitsema  55,28 %.

Eläkekassan eläkkeeksi saadaan 55,28 % x eläkepalkka 3.028,91 euroa/kk (vuoden 1996 indeksitasossa) eli 1.674,38 euroa/kk. Eläkekassan sääntöjen 8 §:n mukaan työkyvyttömyyseläkkeestä on vähennettävä samaan työsuhteeseen perustuva työntekijäin eläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke, työeläkeyhtiön päätöksen mukaan 10.238,18 mk/kk eli 1.721,94 euroa/kk. Tämän vuoksi eläkekassan työkyvyttömyyseläkettä ei jää eläkekassan sääntöjen mukaan lausunnonpyytäjälle maksettavaksi. Eläkekassan sääntöjen vanhuuseläkettä koskevassa 4 §:ssä on lisäksi todettu, että työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi eläkkeen määrää ei tarkisteta edellä momentissa tarkoitetulla tavalla.

Lopputulos

Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, että eläkekassa on menetellyt sääntöjensä mukaisesti, kun se on todennut, ettei lausunnonpyytäjälle jää maksettavaksi työkyvyttömyyseläkettä tai vanhuuseläkettä.

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja
Rissanen ja jäsenet Helle, Kauppila, Korpiola ja Rauhamaa sekä varajäsen Sibakov. Sihteerinä toimi Isokoski.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA