Lausunnonpyytäjä sai tapaturmasta korvausta oman työnantajansa ottaman lakisääteisen tapaturmavakuutuksen perusteella. Lisäksi hän haki korvausta vakuutuksenottajana olevan osuuskunnan vastuuvakuutuksen perusteella.

 

Yhtiö totesi, että sille toimitetun selvityksen perusteella ei ole ilmennyt sellaista huolimattomuutta tai moitittavuutta, jonka perusteella vakuutuksenottajaa voitaisiin pitää korvausvastuussa sattuneesta vahingosta. Lattiakaivon ritilä oli poissa paikaltaan korkeintaan viisi minuuttia. Lausunnonpyytäjä oli nähnyt lattian pesun olevan käynnissä. Ruokalan keittiössä lattioiden pesu on pakollinen toimenpide eikä sitä pysty suorittamaan ilman jonkinlaista vahingonvaaraa.

 

Koska vakuutuksenottaja ei ole korvausvastuussa vahingosta, ei vakuutusyhtiökään sitä voi korvata.

 

Vahinkoa kärsinyt on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyytää lautakunnan lausuntoa asiassa.

 

Lausunnonpyytäjä kertoo tehneensä kokin töitä kyseisessä paikassa. Lattianpesun yhteydessä harjoittelija oli poistanut yhden lattiakaivon ritilän palan pois paikoiltaan ja poistui itse paikalta. Lattiakaivo oli lausunnonpyytäjän työpöydän takana, joten hän ei huomannut palan puuttumista. Hän lähti hakemaan rasvaa ja astui kaivoon, jolloin akillesjänne leikkautui poikki terävään lattiakaivon reunaan.

 

Lausunnonpyytäjän käsityksen mukaan harjoittelija poisti yhden palan ilman järkevää syytä. Lattian pesuvedet valuvat ritilän lävitse, joten lattianpesun vuoksi ritilää ei tarvitse poistaa. Kun lattiakaivoa puhdistetaan, poistetaan kaikki palat. Kaivoa ei voi puhdistaa jos poistaa vain yhden palan. Lausunnonpyytäjä toteaa, että kukaan ei neuvonut harjoittelijaa lattianpesun aikana eikä asiasta varoitettu.

 

Yhtiö uudistaa päätöksessään lausutun ja katsoo, että päätös on oikea ja valitus tulee hylätä.

 

Vakuutusyhtiö toteaa vielä, että lattiakaivon eteen oli laitettu kaksi ämpäriä osoittamaan, että siitä ei voi kulkea. Mikäli vastoin vakuutusyhtiön käsitystä katsotaan, että vakuutuksenottaja on vastuussa vahingosta, on vahingonkärsineen oman myötävaikutuksen perusteella korvausta alennettava. Vahinkoa kärsinyt oli tietoinen siitä, että keittiössä tehtiin pesua, joten hänen olisi pitänyt osata varoa kyseistäkin vaaratekijää.

 

 

Vakuutuksenottajana olevan osuuskunnan puolesta lautakunnalle on puhelimitse ilmoitettu, ettei sillä ole lisättävää asiaan.

 

 

Yrityksen toiminnan vastuuvakuutusehtojen kohdan 2 mukaan vakuutuksesta korvataan toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, kun vahinko todetaan vakuutuskauden aikana ja vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta.

 

Työturvallisuuslain 9 §:n mukaan työnantajan on tarkoin otettava huomioon kaikki, mitä työn laatuun, työolosuhteisiin, työntekijän ammattitaitoon sekä hänen muihin edellytyksiinsä katsoen kohtuudella on tarpeellista työntekijän suojelemiseksi joutumasta työssä alttiiksi tapaturmille tai saamasta työn johdosta haittaa terveydelleen. Tässä tarkoituksessa työympäristöä on jatkuvasti tarkkailtava sekä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tapaturmien, terveyshaittojen sekä vaaratilanteiden selvittämiseksi ja torjumiseksi.

 

Lain 9a §:n mukaan suunniteltaessa työympäristön rakenteita, työtiloja, työmenetelmiä, tuotantomenetelmiä sekä työssä käytettäviä koneita ja työvälineitä on huolehdittava siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti ja aiheuttamatta haittaa työntekijän ruumiilliselle tai henkiselle terveydelle. Työtilaa suunniteltaessa, rakennettaessa tai muutettaessa on erityisesti huolehdittava siitä, että työpaikan sisäinen järjestely sekä koneiden ja laitteiden sijoittelu mahdollistavat työn turvallisen suorittamisen. Tuotanto- ja työmenetelmien suunnittelun yhteydessä on selvitettävä niiden vaikutukset työturvallisuuteen. Eri työt ja työvaiheet on ajoitettava ja yhteensovitettava siten, että ne voidaan suorittaa turvallisesti.

 

Lautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä ilmenee, että lausunnonpyytäjä on ollut ns. vuokratyöläisenä vakuutuksenottajana olevan osuuskunnan ylläpitämässä ruokalassa. Lausunnonpyytäjä on ollut keittiössä valmistamassa ruokaa. Samaan aikaan keittiössä oli käynnissä lattian pesu. Keittiön lattialla oli valuma-allas, jonka kautta vedet valuivat lattiakaivoon. Valuma-allas oli katettu ritilätasolla, jossa oli kaksi rinnakkain ja seitsemän peräkkäin olevaa 0,36 x 0,5 metrin kokoista ritilänosaa. Työharjoittelussa ollut henkilö pesi lattiaa ja oli lattiakaivon puhdistamisen vuoksi poistanut kaivon yläpuolella olevan yhden ritilänosan. Työharjoittelijan kertomuksen mukaan ritilä oli poissa korkeintaan viisi minuuttia. Aukon sivuun oli laitettu kaksi siivousämpäriä va­roitukseksi. Ämpärit olivat aukon samalla puolella. Lausunnonpyytäjä työskenteli pöydän takana, joka sijaitsi aukkoon nähden samalla puolella kuin ämpäritkin. Lausunnonpyytäjä lähti työpöydän takaa hakemaan leivontaan tarvittavaa rasvaa, joka oli sulamassa hellan päällä. Tällöin hän astui hellan edessä olevaan kohtaan, josta ritilä oli poistettu.

 

Työsuojelupiirin tapaturmaselostuksesta ilmenee, että kyseisellä työpaikalla ei ollut kartoitettu vaaratekijöitä. Sittemmin laaditun lattia- ja viemärikaivojen puhdistusohjelman mukaan lattiakaivojen kumpaankin päähän tulee asettaa lippusiima kulkuesteeksi aina, kun ritilöitä poistetaan paikaltaan. Vahingon aiheuttanut työharjoittelija ei ollut saanut ohjeita lattianpesusta ja siihen liittyvistä vaaratekijöistä. Lausunnonpyytäjällä oli kertomansa mukaan tapahtumahetkellä kiire, koska työpäivää oli jäljellä enää noin yksi tunti ja hänen täytyi saada kakut pois uunista ennen työajan päättymistä.

 

Lautakunta toteaa, että kyseinen työharjoittelija toimi virheellisesti poistaessaan lattiakaivon päällä olevan ritiläosan ja jättäessään aukon valvonnatta poistuessaan paikalta. Lattiakaivon viereen jätetyt siivousämpärit eivät ole riittävä varoitus avoimesta ritilästä, koska lattiapesun vuoksi alueella voidaan olettaakin olevan ämpäreitä eikä niitä välttämättä ymmärretä varoitukseksi avonaisesta ritilästä. Lausunnonpyytäjään nähden ämpärit toimivat myös lähinnä näköesteenä, niin, ettei hän työskentelypaikastaan voinut nähdä ritilänosan puuttuvan.

 

Vakuutuksenottaja työnantajana on laiminlyönyt laatia asianmukaiset turvallisuusohjeet siivoustyöstä. Vakuutuksenottaja ei ole myöskään huolehtinut siitä, että vähäisellä työkokemuksella varustetulle työharjoittelijalle olisi annettu asianmukaiset ohjeet ja riittävä työnohjaus.

 

Edellä olevan perusteella lautakunta katsoo, että vakuutuksenottaja työnantajana on vastuussa lausunnonpyytäjälle aiheutuneesta vahingosta.

 

Vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n mukaan, jos vahingonkärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.

 

Lausunnonpyytäjän kiire on todennäköisesti osaltaan myötävaikuttanut siihen, ettei hän huomannut ritilänosan puuttumista lattiakaivon päältä. Lautakunnan käsityksen mukaan kuitenkin se, että kulkuväylällä on ennalta arvaamattomassa paikassa suojaamaton lattiakaivo, on siinä määrin yllättävä seikka, ettei työntekijän voida edellyttää varautuvan sellaiseen edes lattiapesun ollessa käynnissä.

 

Edellä olevan perusteella lautakunta katsoo, että korvaus tulee maksaa ilman myötävaikutusalennusta.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja
Sisula-Tulokas, jäsenet Eskuri, Rusanen ja Savonen sekä varajäsen Maso. Sihteerinä toimi Haapasaari.

 

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA