Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja A (s. 1938) otti 8.11.2006 allekirjoittamallaan hakemuksella sijoitussidonnaisen säästöhenkivakuutuksen. Hän maksoi vakuutukseen 350.000 euron kertamaksun, joka jaettiin 30, 20, 10 ja 5 %:n osuuksin kahdeksaan eri osake- ja yhdistelmärahastoon. Säästösumman edunsaajana vakuutuksen päättyessä oli A itse. Vakuutukseen sisältyi A:n osalta 100 %:n kuolemanvaraturva, jonka edunsaajiksi merkittiin ”lapset”, ja lisäksi 5 %:n kuolemanvaraturva, jossa vakuutettuna oli I.L. ja edunsaajana A.

A teki vakuutukseen 22.8.2011 osittaisen 300.000 euron takaisinoston, minkä perusteella vakuutusyhtiö maksoi hänelle 3050 euron määräisen lunastuspalkkion vähentämisen jälkeen 296.950 euroa.

Vakuutusyhtiön 13.8.2012 päiväämän vakuutustiliotteen mukaan yhtiö oli maksanut vakuutukselle yhteensä 3.225,22 euron bonuksen ja kuolevuushyvityksen. Vakuutusyhtiö oli perinyt vakuutussäästöistä kuormitus- ja hoitopalkkioina sekä turvaveloituksena yhteensä 8.897,35 euroa ja vakuutuksen sijoituskohteiden arvonalennus oli 63,73 euroa. Tiliotteen mukaan 10.7.2012 vakuutussäästöjä oli jäljellä 47.314,14 euroa.

A on tyytymätön vakuutusyhtiön vakuutuksesta perimien palkkioiden määrään, saamaansa neuvontaan ja siihen, että hoitopalkkiota on peritty 4888,18 euroa, vaikka vakuutus on ollut tappiollinen. Tämän vuoksi A on vaatinut vakuutusyhtiöltä vakuutuksesta takaisinoston perusteella perityn lunastuspalkkion palauttamista.

Vakuutusyhtiön päätös

Vastauksessaan 25.5.2012 vakuutusyhtiö ei suostunut A:n vaatimukseen. Yhtiö totesi perivänsä liikekulujensa kattamiseksi vakuutuksista palkkioita. Liikekuluja vakuutusyhtiölle aiheutuu mm. vakuutusten myynnistä, vakuutuksiin liittyvästä neuvonnasta sekä korvauspalveluista ja raportoinnista (sekä asiakkaille että esimerkiksi verottajalle). Esimerkkinä asiakasraportoinnista voi mainita vakuutusten vuosi-ilmoitukset sekä verkkopankin kautta annettavat tiedot. Esimerkkinä korvauspalveluista voi mainita vakuutustapahtumiin liittyvät korvaukset (esim. kuolintapauskorvaukset ja eläkkeet) sekä vakuutusten erääntymiseen liittyvät säästöjen suoritukset.

A:n sopimusta koskevan hinnaston mukaan vakuutusmaksuista peritään kuormituspalkkiota 2 prosenttia 100.000 euron vakuutusmaksujen määrään asti. Vakuutussäästöistä veloitetaan vuotuista 0,65 % hoitopalkkiota 100.000 euron vakuutussäästöjen määrään, ylittävältä osasta säästöjä hoitopalkkion määrä on 0,1 %. Lisäksi vakuutusturvan ylläpitämiseksi veloitetaan kuukausittain vakuutusmaksua, jonka määrä riippuu vakuutetun iästä, sukupuolesta ja vakuutusturvan suuruudesta.

Takaisin ostettaessa säästöjä ennen vakuutuksen erääntymistä vakuutusyhtiö perii 50 euron suuruisen toimenpidepalkkion sekä lunastuspalkkion, joka on 1 % takaisinostettavasta säästöstä.

Vakuutussopimusta tehtäessä asiakkaalle tulee kertoa sopimuksesta veloitettavista kuluista. Vakuutusyhtiön ohjeiden mukaan asiakkaalle tulee antaa tutustuttavaksi hinnasto, jossa sopimuksesta veloitettavat kulut on esitelty. Saamansa selvityksen perusteella yhtiö oli tullut siihen lopputulokseen, että vuonna 2006 käydyssä keskustelussa A:lle on esitelty sijoitusvakuutukseen liittyvät kulut asianmukaisesti. Näin ollen vakuutusyhtiö ei katsonut olevansa velvollinen suostumaan A:n vaatimukseen.

Valitus

A toteaa sijoittaneensa 8.11.2006 sijoitusneuvojan ohjeiden mukaisesti 350.000,00 euroa sijoitusvakuutukseen. Sijoitus "tuotti" koko voimassaoloajan tappiota. A kyllästyi odottamaan aikaa parempaa ja nosti osanostona 300.000,00 euroa 23.8.2011. Nostoajankohtana sijoitus oli tappiolla 899,36 euroa, joten loput hän jätti vielä tappiota korjaamaan.

Koko sijoitusaikana hän sai sijoitukselle hyvitystä 3.225,22 euroa. Veloitukset sen sijaan samalta ajalta olivat 5.254,89 euroa. Veloituksista oli hoitopalkkioita 4.888,18 euroa, ja A ihmettelee, mistä hoidosta se on peritty. Tämä hoitopalkkio ei vielä vakuutusyhtiölle riittänyt, vaan hänen lunastaessaan "sijoituksen" riistettiin vielä nostopalkkiona tästä tappiollisesta sijoituksesta 3.050,00 euroa.

Koko sijoitushomma meni alusta asti pieleen asiantuntemattoman sijoitusneuvojan ohjeita seuraamalla. Neuvoja osasi kehua itseään, mutta A:n mielestä näin suuria summia ei pitäisi huijata vanhuksilta yhteen sijoitukseen, vaan summa olisi ehdottomasti pitänyt jakaa eri instrumentteihin. Mikäli varat olisivat olleet esim. määräaikaistileillä, ei tätä onnettomuutta olisi tapahtunut. A esittääkin edelleen, että vakuutusyhtiö hyvittäisi hänelle nostopalkkiona perimänsä 3.050,00 euroa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön mukaan vakuutusta tehtäessä A:ta on palvellut silloinen sijoitusvakuutusasiantuntija L.M.. A on keskustellut L.M.:n kanssa A:n erääntyneen vakuutuksen varojen edelleen sijoittamisesta. Keskustelun pohjalta L.M. on ehdottanut A:lle sijoitusvakuutusta, jonka arvonkehitys liitettäisiin asiakkaan valitsemien rahastojen arvonkehitykseen. A on päättänyt ottaa vakuutuksen ja hän on 8.11.2006 allekirjoittanut henkivakuutushakemuksen. Vakuutus tehtiin ajalle 8.11.2006 - 14.4.2038. Vakuutukseen maksettiin sopimusta avattaessa kertamaksuna 350.000 euroa.

Ennen vakuutuksen tekemistä L.M. on selvittänyt A:lle vakuutuksen tuotto-odotuksen, kulut, riskit ja takaisinostorajoitukset. Lisäksi L.M. on antanut asiakkaalle vakuutuksen 3.12.2004 voimaan tulleet vakuutusehdot, hinnaston, tuoteselosteen ja rahastoraportin, joissa asiakkaalle on vielä kirjallisestikin annettu vakuutuksen olennaiset tiedot. A on omalla allekirjoituksellaan vakuuttanut tutustuneensa niihin ja vakuutussopimuksen sisältöön, ymmärtäneensä ne ja sitoutuvansa noudattamaan niitä.

Sijoitusvakuutuksen avaamiseen A on vakuutusyhtiön edustajan mukaan päätynyt tarkoituksenaan tavoitella korkeaa tuottoa ja A on hyväksynyt myös sijoitukseen liittyvän korkean riskin. Sijoituksen arvonkehityksestä on toimitettu asiakkaalle vuosittain kirjallinen vuosi-ilmoitus.

Heinäkuussa 2011 A kävi konttorissa ja hänen varansa siirrettiin [rahamarkkinarahastoon] vakuutuksen saldon ollessa tuolloin 352.882 euroa. Vakuutukseen oli laitettu varoja 350.000 euroa, joten tuolloin vakuutus ei ollut enää tappiollinen. Bonuksia vakuutukseen on maksettu yhteensä 3.225,22 euroa.

A on elokuussa 2011 päättänyt osittain ennenaikaisesti takaisinostaa vakuutussäästöjä yhteensä 300.000 euroa kesken vakuutuskauden, josta on koitunut vakuutushinnaston mukaiset toimenpide- ja lunastuspalkkiokustannukset yhteensä 3.050 euroa. Takaisinoston ajankohtana vakuutussäästöt ovat olleet laskennallisesti tappiolla. Asiakkaan ilmoittamalle tilille on takaisinostona suoritettu 296.950,00 euroa. Vakuutus on edelleen voimassa.

Vakuutusyhtiö viittaa vakuutusehtojen kohtiin 1.5 ja 1.7 vakuutuksen veloituksista ja takaisinostosta sekä vakuutuksen tuoteselosteeseen, hinnastoon ja vakuutushakemukseen. Yhtiö toteaa kantanaan, että saadun selvityksen ja edellä esitetyn perusteella sijoitusvakuutusta markkinoitaessa ja myytäessä on menetelty hyvän vakuutustavan ja vakuutussopimuslain edellytysten mukaisesti. A:lle on annettu vakuutussopimuslain edellyttämät tiedot ennen vakuutussopimuksesta päättämistä, hän on allekirjoituksellaan vahvistanut ymmärtävänsä ne ja tehnyt sijoituspäätöksensä itsenäisesti oman harkintansa perusteella.

A kirjoittaa, että hänen varansa olisi tullut sijoittaa määräaikaistileille vakuutussijoituksen sijaan. Sijoitusvakuutusasiantuntija L.M.:n kanssa käydyn keskustelun pohjalta A:lle on asiakastapaamisessa ensisijaisesti ehdotettu sijoitusvakuutusta. Yhtiön saaman selvityksen perusteella A ei ole tuonut esille halukkuuttaan tehdä sijoitusta nimenomaan määräaikaistileille vakuutussijoitusten sijaan. A on päättänyt hyväksyä hänelle tehdyn vakuutussijoitusehdotuksen, ja valinnut rahastovalikoimasta mieleisensä rahastot, joihin vakuutuksen arvonkehitys on liitetty.

Saadun selvityksen mukaan virhettä vakuutussopimuksesta sovittaessa ei ole tapahtunut, vaan vakuutussopimus on tehty asianmukaisesti asiakkaalle esitetyn tarjouksen ja allekirjoitetun henkivakuutushakemuksen perusteella. Sijoitusvakuutusasiantuntija L.M. on selvittänyt A:lle, miten hänen vakuutussäästöjensä arvo muuttuu valitun rahaston arvonkehityksen mukaisesti ja kertonut, että kyseiseen sijoitukseen liittyy sama sijoitusriski kuin sijoitettaessa suoraan asiakkaan valitsemaan rahastoon.

A kyseenalaistaa kirjelmässään hoitopalkkioiden määrää. A:lle tehdyn sopimuksen mukaisen hinnaston mukaan vakuutusmaksuista peritään kuormituspalkkiota 2 % 100.000 euron vakuutusmaksujen määrään asti. Vakuutussäästöistä veloitetaan vuotuista 0,65 % hoitopalkkiota 100.000 euron vakuutussäästöjen määrään ja ylittävältä osalta säästöjen hoitopalkkion määrä on 0,1 %. Lisäksi vakuutusturvan ylläpitämiseksi veloitetaan kuukausittain vakuutusmaksua, jonka määrä riippuu vakuutetun iästä, sukupuolesta ja vakuutusturvan suuruudesta.

Selvityksen perusteella A:lle on selvitetty vakuutuksesta aiheutuvat kulut sekä takaisinostorajoitukset. Päätöksen sijoituksen osittaisesta takaisinostosta kesken vakuutuskauden A on tehnyt itse. Kun vakuutuksenottaja päättää nostaa vakuutussäästönsä osittain tai kokonaan kesken sijoituskauden, vakuutusyhtiö perii vakuutussopimuksen hinnaston mukaisen toimenpidepalkkion sekä lunastuspalkkion. A:n vakuutussopimuksen hinnaston mukaan toimenpidepalkkio on 50 euroa ja lunastuspalkkio on 1 % takaisinostettavasta säästöstä.

Vakuutusyhtiö katsoo kuvatunlaisen menettelyn olevan sekä vakuutussopimuslain että solmitun vakuutussopimuksen ja sen ehtojen mukaista. Yhtiö ei ole saanut asiassa perusteetonta etua, eikä menettely sellaisenaan ole ollut kohtuutonta vakuutuksenottajaa tai vakuutuksen edunsaajia kohtaan. Näin ollen vakuutusyhtiö ei katso olevansa velvollinen hyvittämään A:lle hänen vaatimaansa takaisinostopalkkiota 3.050 euroa.

Vakuutusyhtiön edustajien selvitykset

Vakuutusyhtiö on liittänyt vastineeseensa vielä seuraavat A:ta palvelleiden vakuutusasiantuntijoidensa selvitykset:

Vakuutuksen myyjän L.M.:n kannanotto

[A]:lla erääntyi vuonna 2006 vakuutus, jonka johdosta otin häneen puhelimella yhteyttä ja varasin hänelle ajan. Pääsimme yhteisymmärrykseen uuden [sijoitusvakuutuksen] avauksesta ja tuohon sijoitukseen liitettiin rahastoja, koska silloin oli bonustarjous voimassa eikä hänelle tullut avausmaksua maksettavaksi. Myöhemmin myös hänen puolisonsa halusi avata [vakuutuksen].

Molemmat [sijoitusvakuutukset] alkoivat kehittyä hyvin ja asiakkaat olivat erittäin tyytyväisiä. Koska oma konttorini vaihtui […] sain ehdotettua heidät Private Banking- asiakkaiksi. Tietääkseni he olivat siellä asiakkaina vain puoli vuotta ja lopettivat Private Banking asiakassopimuksen, kun eivät olleet tyytyväisiä.

Molempien asiakkaiden [sijoitusvakuutuksia] tehtäessä, kävin ehdot ja hinnaston läpi hyvin huolellisesti ja erityisesti [A] kuunteli ehdot kahteen kertaan, koska oli myös miehensä mukana kun hänelle tehtiin oma [sijoitusvakuutus].

Sijoitusasiantuntija T.R.:n kannanotto

Olen tavannut [A:n] ensimmäisen kerran 14.10.2009 […]n konttorissa. [L.M.] on vuonna 2006 avannut asiakkaalle [sijoitusvakuutuksen] 350.000 euron vakuutusmaksulla. [L.M.:n] tekemän sijoitusoppaan mukaan asiakas tavoitteli korkeaa tuottoa ja hyväksyi korkean riskin. Asiakkaalla on myös suoria osakesijoituksia n. 250.000 eurolla ja tietoni mukaan rahastoja toisessa pankissa.

Kun asiakkaan [sijoitusvakuutus] oli tappiolla noin 72.000 euroa, pyysi hän neuvoa. Teimme suunnitelman, jossa osakerahastoja ostetaan vakuutuksen sisällä vähitellen. Asiakas ymmärsi varsin hyvin, että koska osakekurssien laskusta johtui [sijoitusvakuutuksen] arvonlasku -72.000 euroa, niin kurssit tulevat nousemaan myös jossain vaiheessa. Tuolloin sijoituksen saldo oli 278.517 euroa.

Olin yhteydessä asiakkaaseen 18.7.2011, koska osakemarkkinoilla näytti tulevan turbulenssia ja suosittelin varojen siirtoa [rahamarkkinarahastoon] siksi aikaa, kun tilanne selkiytyy. Koska [T.H.] oli kesälomalla tuolloin, otin itse yhteyttä asiakkaaseen. Asiakas kävi […] konttorissa ja hänen varansa siirrettiin korkorahastoon saldon ollessa tuolloin 352.882 euroa. [Sijoitusvakuutukseen] oli laitettu varoja 350.000 euroa, joten tuolloin vakuutus ei ollut enää tappiollinen. Kyseinen tapahtuma oli myös viimeinen kerta kun olin asiakkaan kanssa tekemisissä.

Sijoituksen ja säästämisen asiantuntija T.H.:n kannanotto

Olen tavannut [A:n] ensimmäisen kerran 31.5.2011 […] konttorissa. Tapaamisessa olivat läsnä sekä [A] että [puoliso], minä ja heidän silloinen pankkineuvojansa [J.A.], joka työskentelee nykyisin [muussa pankissa]. Suurin osa tapaamisen ajasta käytettiin siihen, että pariskunta moitti [pankin] sijoituspalveluita ja samalla kehuivat muita palveluntarjoajia. Yritin viedä keskustelua eteenpäin, mutta en pystynyt tallentamaan sijoitussuunnitelmaa järjestelmään, koska aloittaessani kartoitusta, en saanut heiltä tietoja koskien heidän koko varallisuutta. Vain osa heidän varallisuudesta on [po. pankissa]. Kattavaa sijoitusneuvontaa on hyvin vaikea antaa, kun ei ole tiedossa heidän koko varallisuutensa määrää tai laatua.

Kesäkuussa 2011 [A] oli ottanut yhteyttä verkkopankin kautta liittyen säästöhenkivakuutuksen kuluihin. Näistä kuluista hänelle on palautettu mielipahan asiakaskorvauksena 150 euroa.

Soitin elokuussa 2011 pariskunnalle tiedustellakseni sijoitussuunnitelmien päivittämisen tarvetta. Tällöin kerroin heille muun muassa mahdollisuudesta siirtää varat [vakuutus- tilille] vakuutuksen sisällä. [A:n puoliso] ei kokenut tapaamista sillä hetkellä tarpeellisena varmaankin osaksi sen vuoksi, että hän oli yhdessä [A:n] kanssa heinäkuussa 2011 tavannut toisen sijoitusasiantuntijan ja siirtäneet varoja vakuutusten sisällä korkosijoituksiin.

[A:lla] on sijoituskokemusta. Olen tarkistanut hänen kaupankäynnit arvo-osuustilillä, mistä käy ilmi, että [A] on käynyt aktiivisesti suoraa osakekauppaa viimeisen parin vuoden aikana, mistä voisi myös päätellä, että riskinsietokykyä löytyy, koska sijoittaa aktiivisesti osakemarkkinoille.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Ratkaistava kysymys

Vakuutuksenottaja A on tyytymätön 8.11.2006 ottamastaan sijoitussidonnaisesta säästöhenkivakuutuksesta perittyjen kulujen määrään ja siihen, että vakuutusyhtiö on vakuutusta osittain takaisinostettaessa 22.8.2011 perinyt häneltä myös toimenpide- ja lunastuspalkkiona 3.050 euroa. A on vaatinut toimenpide- ja lunastuspalkkion palauttamista. A on lisäksi ilmaissut olevansa tyytymätön toteutuneeseen vakuutussäästöjen arvon kehittymiseen.

Näin ollen asiassa on lähtökohtaisesti kysymys siitä, mitä osapuolten kesken oli sovittu vakuutussopimusta 8.11.2006 tehtäessä A:n mainitsemista palkkioista, ja sen ohella keskeisesti siitä, oliko vakuutusyhtiö ennen vakuutussopimuksen tekemistä täyttänyt sille vakuutussopimuslaissa asetetun tiedonantovelvollisuuden vakuutussopimuksen ominaisuuksista ja vakuutuksesta perittäväksi tulevista maksuista.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kysymyksessä olevaan säästöhenkivakuutukseen sovellettavien 3.12.2004 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1.5 (Veloituksia) mukaan vakuutusmaksusta veloitetaan ennen sen liittämistä vakuutussäästöihin kuormituspalkkio.

Vakuutussäästöistä veloitetaan:

- vakuutuksen turvien maksut ja enintään 1 % vuotuista hoitopalkkiota kalenterikuukausittain jälkikäteen kuukauden alun määrille.

- vakuutuksen omistajan pyytämiä toimenpiteitä toteutettaessa niiden perusteella perittävät palkkiot.

Vakuutuksen päättyessä muutoin kuin vakuutetun kuolemantapauksen johdosta, vakuutusyhtiö perii säästöistä lunastuspalkkion sekä kolmen ensimmäisen vakuutusvuoden aikana lisäksi nostopalkkion ja vakuutukselle hyvitettyjen lisäkorkojen määrän. Veloitusten laskentaperusteet on määritelty laskuperusteissa. Kulloinkin voimassaolevista veloituksista ilmoitetaan hinnastossa.

Vakuutusehtojen kohdan 1.7 (Takaisinosto) mukaan vakuutuksen takaisinostoarvo lasketaan siten, että takuusäästöjen ja sijoitusten käsittelypäivänä voimassaolevien noteerauksien mukaisesta arvosta vähennetään lunastuspalkkio ja toimenpidepalkkio. Kolmen ensimmäisen vakuutusvuoden aikana peritään lisäksi nostopalkkio ja vakuutukselle hyvitettyjen lisäkorkojen määrä."

Tuoteseloste

Vakuutuksen 3.10.2005 alkaen voimassa olleen tuoteselosteen ensimmäisellä sivulla otsakkeen ”Sijoitussidonnaiset säästöt” alla on todettu mm., että:
"Sijoitussidonnaisten säästöjen arvonkehitys perustuu vakuutuksenottajan valitsemien sijoitusten arvonkehitykseen ja hän kantaa itse riskin myös mahdollisesta pääoman menettämisestä. Vakuutusyhtiö ei ole vastuussa tuoton vaihteluista eikä arvonkehityksestä."

Ja edelleen: "Ensimmäisen vakuutusmaksun sijoitussidonnaisiin säästöihin kohdistuvalle osalle vakuutusyhtiö maksaa bonuksen kolmen vuoden kuluttua ensimmäisestä maksusta edellyttäen, että takaisinostoja vakuutuksesta ei ole tehty. Bonuksen määrä on 1 % ensimmäisen vakuutusmaksun sijoitussidonnaisesta osasta sijoitettuna vakuutusyhtiön määrittelemään matalan riskin rahastoon. Bonuksen hyvittämishetken mukainen arvo lisätään sijoitussidonnaisiin vakuutussäästöihin niiden jakauman mukaisesti tai jollei näitä ole, takuusäästöön. Sijoitukset liittyvät vakuutukseen ainoastaan laskennallisesti eikä vakuutuksen omistajalla tai edunsaajalla ole omistus- tai muita oikeuksia esimerkiksi vakuutukseensa liitettyjen rahastojen rahasto-osuuksiin tai rahastoissa olevaan omaisuuteen. Omistusoikeus vakuutuksiin liitettyihin sijoituksiin kuuluu vakuutusyhtiölle."

Edelleen tuoteselosteen ensimmäisellä sivulla otsakkeen ”Vakuutuksen kulurakenne” alla todetaan mm.: ”kulloinkin voimassa olevat veloitukset on ilmoitettu hinnastossa. Vakuutukseen sijoitettavasta maksusta vakuutusyhtiö perii hinnaston mukaisen kuormituspalkkion. Säästöistä peritään lisäksi kuukausittain vakuutuksen hoitopalkkiota. Hoitopalkkio veloitetaan kunkin kuukauden viimeisenä päivänä ja se perustuu vakuutuksen kuukauden alun saldoon. Hoitopalkkion suuruus ilmenee kulloinkin voimassa olevasta hinnastosta.

Tuoteselosteen sivulla 2 otsakkeen ”Vakuutussäästöjen takaisinostoarvon laskeminen ja takaisinostokulut” todetaan mm.: "Vakuutuksen omistajan on ilmoitettava takaisinostosta vakuutusyhtiölle kirjallisesti… … Vakuutussäästöjen takaisinostoarvo määräytyy käsittelypäivän säästöjen perusteella, vähennettynä hinnaston mukaisilla lunastuspalkkioilla, toimenpidepalkkiolla sekä vakuutuksen kolmen ensimmäisen vuoden aikana tehdystä takaisinnoston osalta myös nostopalkkiolla ja hyvitettyjen lisäkorkojen määrällä. Lisäksi takaisinostoarvoon saattaa vaikuttaa mahdollinen markkina-arvo vähennys. Vakuutusyhtiön salliessa osittaisen takaisinoston tehdään vähennykset takaisinostettavasta määrästä".

Tuoteselosteen sivulla 6 otsakkeen ”Sijoitussuunnitelma” alla on vielä todettu, että ” Vakuutukseen tulevien maksujen arvonkehitys sidotaan sijoitussuunnitelman mukaisesti. Sijoitussuunnitelman muuttaminen on mahdollista kulloinkin valittavissa olevien sijoitusvaihtoehtojen puitteissa. Muutos tulee voimaan sinä päivänä, kun vakuutusyhtiön hyväksymällä tavalla tehty muutospyyntö tulee sen tietoon. Sijoitussuunnitelman muutos on vaivattomin tehdä verkkopankissa. Toimenpiteistä vakuutusyhtiö veloittaa kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaisen palkkion.”

Vakuutuksen hinnaston kohdan 2 mukaan vakuutussäästöistä veloitetaan tällä hetkellä vuotuista 0,65 % hoitopalkkiota 100.000 euron vakuutussäästöjen määrään, ylittävästä osasta säästöjä hoitopalkkion määrä on 0,1 %. Vakuutusyhtiöllä on oikeus nostaa hoitopalkkio enintään 1 prosenttiin. Hoitopalkkion määrä on vähintään 4 euroa kuukaudessa. Hinnaston kohdan 4, Toimenpidepalkkiot, mukaan takaisinostosta peritään 50 euron toimenpidepalkkio. Kohdan 5, Muut palkkiot, mukaan lunastuspalkkio on 1 prosentti takaisinostettavasta tai erääntyvästä säästöstä.

Sovellettavat lainkohdat

Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin (sellaisena kuin se on ollut voimassa puheena olevaa vakuutussopimusta tehtäessä laissa 543/94) mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Lain 7 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on lähetettävä vakuutuksenottajalle vuosittain tieto vakuutusmäärästä ja muista sellaisista vakuutusta koskevista seikoista, joilla on vakuutuksenottajalle ilmeistä merkitystä. Vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vakuutuksenantajalla on tiedonantovelvollisuus sitä kohtaan, jolla on oikeus vaatia suoritusta vakuutuksenantajalta.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää. Mitä 1 momentissa säädetään, on 2 momentin mukaan vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus

Vakuutussopimuksen tekemistä edeltävästä vakuutuksenantajan tiedonanto-velvollisuudesta vakuutuksen hakijaa kohtaan säädetään vakuutussopimuslain 5 §:ssä. Sopimuksen tekemisaikaan vuonna 2006 voimassa olleen lain mukaan vakuutuksenantajan on tullut antaa vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Hallituksen esityksessä vakuutussopimuslaiksi (HE 114/1993 vp) mainitaan lain 5 §:n perustelujen kohdalla, että tarpeellisia ovat esimerkiksi tiedot vakuutuksenantajalla tarjolla olevista vakuutusmuodoista, vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista. Vakuutuksen ottamista harkitsevalle henkilölle on annettava riittävästi tietoja, jotta hän voi arvioida vakuutuksen tarkoituksenmukaisuutta, verrata tarjolla olevia vaihtoehtoja ja saada oikean käsityksen vakuutusturvan kattavuudesta.

Vakuutuksen valitsemiseksi hakijalle on mm. selvitettävä vakuutuksenantajalla tarjolla olevia vakuutusmuotoja ja vakuutuksesta perittävät maksut. Henkilövakuutuksista mainitaan erikseen, että vakuutusta hakevalle tulee selvittää mm. mahdollisen säästöosuuden kertyminen, vakuutuksen mahdollinen tuotto, mahdollisuudet muuttaa sopimusta ja maksujen lopettamisen seuraamukset. Vakuutussopimuslaissa tai sen valmisteluasiakirjoissa ei ole puheena olevan vakuutussopimuksen tekemisen aikaan erikseen mainittu sijoitussidonnaista vakuutusta, sillä kyseinen vakuutusmuoto on tullut markkinoille aivan vakuutussopimuslain valmistelun loppuvaiheessa.

Noudattamassaan ratkaisukäytännössä Vakuutuslautakunta on katsonut, että vakuutuksenantajan tulee vakuutussopimusta tehtäessä antaa vakuutuksen hakijalle vakuutuksen kustannuksista sellaiset tiedot, että hänellä on mahdollisuus muodostaa oikea kuva vakuutuksen hinnasta. Sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa vakuutuksenantajan tulee nimenomaisesti ja selkeästi kiinnittää vakuutuksenottajan huomiota siihen sijoitussidonnaisille vakuutussopimuksille luonteenomaiseen mahdollisuuteen, että tuoton asemesta säästettäviä varoja voi myös menettää vakuutukseen valittaviin sijoituskohteisiin kuuluvan sijoitusriskin vuoksi. Mikäli vakuutuksenantaja on näin menetellyt, se ei ole vastuussa siitä vakuutuksenottajalle sijoittajana normaalisti kuuluvasta riskistä, että sijoitussidonnaiseen vakuutukseen liitettäväksi tarjotut sijoituskohteet eivät jälkeenpäin tarkasteltuna olekaan antaneet arvioitua tuottoa tai että rahastosijoitukseen liittyvä riski osakekurssien alenemisesta on toteutunut.

Tiedonantovelvollisuuden täyttämistapaa ei ole vakuutussopimuslain 5 §:ssä määritelty. Hallituksen esityksen mukaan tiedonantovelvollisuuden täyttämis-tapa riippuu vakuutuksen laadusta ja vakuutuksen ottamiseen liittyvistä olo-suhteista. Pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. Henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille momentissa edellytetyt tiedot.

Vakuutussopimuslain mukainen vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus ei poista vakuutuksenottajan velvollisuutta itsekin perehtyä tekeillä olevan vakuutussopimuksen sisältöön. Mikäli hän ei näin tee, hän on lain mukaan lähtökohtaisesti itse vastuussa tästä mahdollisesti aiheutuvista oikeudenmenetyksistä tai väärinkäsityksistä.

Asian arviointi

Lautakunta on arvioinut asiaa käytettävissään olevien kirjallisten tietojen perusteella.

Lautakunta toteaa, että A:n 8.11.2006 allekirjoittamasta vakuutushakemuksesta on siihen normaalilla huolellisuudella perehtyvälle henkilölle käynyt selvästi ilmi, että vakuutukseen maksettava maksu on määrä sijoittaa hakemuksessa mainittuihin kahdeksaan eri rahastoon. Allekirjoittamallaan vakuutushakemuksella A on myös vahvistanut vastaanottaneensa vakuutuksen 3.12.2004 voimaan tulleet vakuutusehdot, hinnaston, tuoteselosteen ja sopimuksen sekä rahastoraportit niistä rahastoista, joihin vakuutuksen arvonkehitys on liitetty. Tämän perusteella lautakunta katsoo hänen saaneen vakuutussopimuksesta sitä tehtäessä hakemuksen lisäksi ainakin mainituista asiakirjoista ilmenevät tiedot.

Lautakunta viittaa edellä selostamiinsa tuoteselosteesta ja vakuutuksen hinnastosta ilmeneviin tietoihin. Lautakunta katsoo, että vakuutuksen tuoteselosteeseen ja hinnastoon normaalilla huolellisuudella perehtyessään A:n on vakuutuksesta saamansa aineiston perusteella täytynyt olla selvillä siitä, että vakuutusyhtiö tulisi perimään vakuutuksessa hinnastosta ilmenevät kuormitus- ja hoitopalkkiot sekä kuolemanvaraturvan maksun ja, että vakuutussäästöjen takaisinostotilanteessa perittäisiin erillinen 1 %:n lunastuspalkkio ja toimenpidepalkkio.

Lautakunta on lisäksi kiinnittänyt huomioita siihen, että A:n 8.11.2006 allekirjoittaman vakuutushakemuksen mukaan kyseistä vakuutussopimusta tehtäessä on erikseen lisäehtona sovittu yleisestä hinnastosta poiketen, ettei sijoitussidonnaisista vakuutussäästöistä perittäisi lainkaan hoitopalkkiota 31.12.2007 saakka kestäneeltä ajalta. Lautakunnan näkemyksen mukaan mainitun lisäehtoa koskevan merkinnän perusteella on todennäköistä, että vakuutuksesta perittäviä kuluja ja niiden määrää on nimenomaisesti käsitelty vakuutussopimusta tehtäessä.

Saamansa selvityksen perusteella lautakunta ei ole voinut todeta, että vakuutusyhtiö olisi laiminlyönyt asiassa lain mukaista tiedonantovelvollisuuttaan vakuutussopimuksessa perittäväksi tulevista kuluista.

Siltä osin kuin A on ilmaissut tyytymättömyyttään vakuutuksen hoitoon ja arvonkehitykseen lautakunta toteaa, että A:lle asiakirjatietojen mukaan annetusta vakuutuksen tuoteselosteesta on niin ikään käynyt selvästi ilmi, että varojen sijoittaminen vakuutuksen sijoitussidonnaisiin säästöihin ja vakuutushakemuksessa yksilöityihin rahastoihin merkitsee sitä, että A tulee tältä osin itse kantamaan vakuutukseen valittuihin sijoitusrahastoihin liittyvän sijoitusriskin mahdollisesta pääoman menettämisestä. Tuoteselosteessa on myös erikseen mainittu, ettei vakuutusyhtiö ole vastuussa tuoton vaihteluista eikä arvonkehityksestä. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole muutoinkaan laiminlyönyt sille asiassa vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan kuulunutta tiedonantovelvollisuutta.

Vakuutuksen hoidon osalta lautakunta toteaa vielä, että palvelu, jossa vakuutusyhtiö tai sen asiamiehenä toimiva pankki seuraisivat vakuutuksenottajan sijoitussidonnaiseen vakuutukseen valitsemien rahastojen kehitystä ja antaisivat niiden suhteen oma-aloitteisesti toimenpide-ehdotuksia, ei tavanomaisesti kuulu sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin tai yleensäkään rahastosäästämiseen. Myöskään tässä tapauksessa lautakunnan käytettävissä olevasta asiakirjaselvityksestä ei ilmene, että A olisi erikseen sopinut tällaisesta poikkeuksellisesta palvelusta vakuutusyhtiön tai sen asiamiehenä toimineen pankin kanssa. Pankin toimihenkilöiden antamista kertomuksista ilmenee, että vakuutuksen voimassaoloaikana A:n ja vakuutusyhtiön edustajien kesken on käyty vakuutukseen tehtävistä muutoksista vain tavanomaisina pidettäviä asiakasneuvotteluja.

Näin ollen lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö tai sen asiamiehenä toiminut pankki eivät myöskään ole laiminlyöneet niille lain ja vakuutussopimuksen perusteella vakuutussopimuksen voimassaoloaikana kuuluneita velvollisuuksia.

Lopputulos

Edellä selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö ei ole velvollinen suostumaan A:n vaatimukseen 3.050 euron toimenpide- ja lunastuspalkkion palauttamisesta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Rissanen sekä jäsenet Ahlroth, Kauppila, Kummoinen ja Lehti. Sihteerinä toimi Isokoski.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA