Autovakuutuksen kohteena oleva pakettiauto, jonka haltijana ja vakuutuksen­­ottajana on lausuntoa pyytävä osakeyhtiö, oli luvallisesti ollut osakeyhtiön työntekijä D:n käytössä. D oli käyttänyt pakettiautoa päivittäin mm. työmatka-ajoihinsa. Hän kuljetti kyseistä autoa 1.9.2005 nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ajon aikana 1,74 promillea. D menetti auton hallinnan vasemmalle kääntyvässä mutkassa, ja auto suistui tieltä ja vaurioitui. Vahinko sattui valoisana aikana, ja tienpinta oli paljas ja kuiva.

 

Vakuutuksenottaja katsoo, että vakuutusyhtiö ei voi lukea D:n menettelyä vakuutuksenottajan vahingoksi, vaan auton vauriot pitäisi korvata. D oli vakuutuksenottajan palveluksessa parvekelasitusasentajana, ja työhön kuului mm. lasien vienti kohteeseen ja asennus. Tässä työssä auto on välttämätön. D:lle oli ilmoitettu auton käytön säännöt kuten se, että autoa käytetään vain työajoon, alkoholia ei nautita työaikana, eikä autolla missään tapauksessa ajeta alkoholin vaikutuksen alaisena. D on nyt saanut lopputilin.

 

Vakuutuksenottaja katsoo tehneensä voitavansa vahingon estämiseksi. Nyt yhtiöön on hankittu alkometri, jolla tarkistetaan työntekijöiden ajokunto ajoon lähdettäessä. Tosin D:n tapauksessa tämäkään ei olisi estänyt vahinkoa.

 

 

Vakuutusyhtiö viittaa vakuutussopimuslain samastamista ja vahingon aiheuttamista koskeviin säännöksiin. D:lla on ollut työnantajansa suostumus ajoneuvon kuljettamiseen, joten D voidaan samastaa vakuutuksenottajaan. Merkitystä ei ole sillä, mitä ohjeita vakuutuksenottaja on antanut D:lle. Ajoneuvon luovuttaessaan vakuutuksen­ottaja on ottanut kantaakseen riskin D:n mahdollisesta moitittavasta menettelystä.

 

D:n menettely on tässä tapauksessa ollut niin moitittavaa, ettei vakuutusyhtiö korvaa auton vaurioita osaksikaan.

 

 

Vakuutussopimuslain 30 §:n mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

 

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

 

Vahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan lisäksi määrätä, että vakuutetulle tulevaa korvausta voidaan alentaa tai se evätä, jos hänen alkoholin tai huumausaineen käyttönsä on vaikuttanut vakuutustapahtumaan.

 

Lain 33 §:n mukaan mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön:

1)      joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta;

2)      joka omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyttää sitä yhdessä hänen kanssaan; tai

3)      joka asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan.

 

Mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on suojeluohjeiden noudattamisesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön, jonka tehtävänä vakuutuksenottajaan olevan työ- tai virkasuhteen perusteella on huolehtia suojeluohjeiden noudattamisesta.

 

Lain 34 §:n mukaan harkittaessa, onko korvausta tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai se evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

 

Vakuutuslautakunta toteaa, että käsillä olevan tapauksen asetelma vastaa pitkälti korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä KKO 2001:52. Tuossa tapauksessa A oli luovuttanut autonsa työntekijälleen B:lle työtehtävien hoitamista varten, ja B oli auton saatuaan A:n tietämättä nauttinut alkoholia ja aiheuttanut vahvassa humalatilassa autolle ulosajovahingon. Korkein oikeus katsoi, että kun samastaminen perustuu vakuutetun antamaan suostumukseen vakuutuksen kohteena olevan ajoneuvon käyttämiseen, vakuutettu on suostumuksen antaessaan ottanut kantaakseen riskin samastettavan henkilön mahdollisesta moitittavasta menettelystä. Vaatimus huolellisesta varustautumisesta erilaisiin riskeihin on siten korostunut. Ennakkopäätöksen mukaan harkittaessa vakuutusyhtiön oikeutta vakuutuskorvauksen epäämiseen tai alentamiseen tämänkaltaisessa tilanteessa voidaan vain poikkeuksellisesti kiinnittää huomiota siihen, ettei vakuutetulla ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa samastettavan moitittavaan menettelyyn. Tapauksessa korkein oikeus katsoi, että vakuutuskorvauksen epäämistä ei ollut pidettävä vakuutussopimuslain 34§:n nojalla perusteettomana vain siksi, ettei A enää auton hallinnan luovutettuaan voinut vaikuttaa B:n menettelyyn.

 

Vakuutuslautakunnan tapauksessa VKL 258/01 vakuutettuna oleva kommandiittiyhtiö oli luovuttanut vakuutuksen kohteena olevan ajoneuvon M:n käyttöön vain työajoja varten, ja M tämän käyttöluvan vastaisesti käytti autoa myös henkilökohtaisiin ajoihinsa ja aiheutti autolle tuolloin vahingon moitittavalla menettelyllään. Vakuutuslautakunta katsoi, että vakuutusyhtiöllä oli tuossa tapauksessa oikeus vedota samastamiseen ja evätä korvaus.

 

Tämän tapauksen olosuhteista esitetyn selvityksen perusteella vahinko johtui todennäköisesti D:n voimakkaasta humalatilasta. Käytäntönsä ja selostetun ennakkopäätöksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että D voidaan saamansa käyttöluvan perusteella samastaa lausunnonpyytäjään, eikä samastamiseen vetoamista estä se, ettei lausunnonpyytäjä voinut valvoa D:n ajokuntoa. Tapahtumien kulusta esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on tässä tapauksessa oikeus evätä lausunnonpyytäjälle maksettava vakuutuskorvaus kokonaisuudessaan D:n moitittavan menettelyn perusteella. Tämän vuoksi lautakunta ei suosita korvausta.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale ja jäsenet Sario, Tuomela ja Uimonen sekä varajäsen Heikkinen. Sihteerinä toimi Raulos.