Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevan kerrostalon huoneistossa huomattiin syksyllä 2015 vesivahinko asunnon kylpyhuoneessa. Kylpyhuoneen ja keittiön välinen seinä ja alapohja olivat kastuneet, ja alakerrassa pesutuvan seinään oli tullut vuotojälkiä. Suihkuhanan irrottamisen jälkeen todettiin, että messinkinen hanakulmanjatke oli haljennut ja alkanut vuotaa. Haljennut osa sijaitsi osittain kylpyhuoneen seinärakenteen sisällä.

Toimitetun aineiston mukaan kyseinen kierreliitos oli tehty kylpyhuoneen remontin yhteydessä vuonna 2000 tai taloyhtiössä tehdyn linjasaneerauksen yhteydessä vuonna 2004. Kosteuskartoitusyritys piti todennäköisenä, että kylpyhuoneen seinärakenteessa oli vedeneristys, joskaan sitä ei havaittu tutkimuspäivänä. Myöhemmissä tutkimuksissa kylpyhuoneen lattiassa havaittiin pikieriste.

Vakuutusyhtiö pyysi LVI-insinööritoimistolta lausunnon liitostavan asianmukaisuudesta. Lausunnon mukaan nyt kyseessä oleva vesijohtojen asennustapa vuonna 2004 ei ole ollut täysin kyseisenä ajankohtana voimassa olleen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (1987) mukainen. Kupariputkia oli saanut asentaa ehjinä tai juotosliitoksin tehtynä rakenteisiin upotettuna. Ohje oli kuitenkin edellyttänyt vaihdettavuutta rakenteita rikkomatta ja sitä, että mahdollinen vuoto oli helposti havaittavissa. Kierreliitoksia ei hyväksytty. Putket oli edellytetty eristettäviksi rakenteista, ettei hikoilua ja kemiallisia tai vastaavia rasitteita aiheutuisi.

Nyt kyseessä oleva asennustapa oli aiemmin kuitenkin yleinen.

Lausunnon mukaan valokuvista ei selviä varsinainen kupariputken ja hanakulman liitos putken kiinnityksineen. Joka tapauksessa kierreliitosta ei olisi saanut jäädä rappauksen ja laatoituksen alle. Kuvista päätellen kierreliitoksia oli piilossa useita, eikä mitään suojapinnoitteita ollut käytetty.

Vakuutusyhtiö ei korvannut vahinkoa. Kierreliitoksen jättäminen rappauksen ja laatoituksen alle on ollut vakuutuksen rajoitusehtojen mukaista rakentamismääräysten, -ohjeiden ja hyvän rakentamistavan vastaista rakentamista, ja vahinko johtuu tästä virheestä. Jos vuoto olisi ollut seinärakenteen ulkopuolella, vahinkoa ei olisi syntynyt, jos seinässä olisi ollut määräysten mukainen vedeneristys. Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut siitä, että lattiakaivollista tilaa ei ole vedeneristetty.

Asiakkaan valitus

Asunto-osakeyhtiö vaatii vahingon korvaamista. Hanakulman kierreliitosta koskevat rakentamismääräyskokoelman taulukossa olevat vaatimukset ovat ohjeita, eivät sitovia määräyksiä. Vesilaitteisto oli ollut vuonna 2000 valmistuneesta kylpyhuoneremontista asti rakentamismääräysten edellyttämällä tavalla tiivis. Vuonna 2004, koko talon putkiremontissa, kyseisen huoneiston kylpyhuone ohitettiin, eikä sitä uusittu.

Taloyhtiön mukaan liitostapa ei sinällään ole aiheuttanut vuotoa, vaan syynä oli liitososan halkeama. Halkeaman heikentämästä liitososasta lohkesi pala, kun putkimies irrotti osan. Hanakulmanjatkos oli lävistänyt seinärakenteessa olevan veden­eris­teen ja seinäpintana olevan laatoituksen. Liitososan halkeama oli alkanut kylpyhuoneen puolelta ja kulkenut vedeneristeen läpi. Vahinko ei siten ole johtunut puutteellisesta vedeneristyksestä. Vahinkopaikasta otetuista valokuvista ilmenee, että kylpyhuoneessa oli asianmukainen veden­eristys sekä lattiassa että seinissä kattoon asti.

Muovitettu kupariputki voidaan asentaa leca-harkkoseinärakenteeseen ilman erillistä syöpymis- tai lämmöneristystä, sillä leca-harkko toimii lämmöneristeenä ja putken muovikuori estää syöpymisen sekä toimii suojaputkena. Erilliset suojaputkitukset ovat osoittautuneet putkien vaihdettavuuden osalta käytännössä toimimattomaksi ratkaisuksi. Muutenkaan kyse ei ole ollut rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta johtuneesta vahingosta. Rakentamismääräyskokoelmassa edellytetään liitoksilta tiiveyttä, mutta juotos liitoksen tekotapana on ohjeen mukainen suositus, ei pakottava määräys.

Vahinko aiheutui siitä, että käyttötarkoitukseen sopiva ja yleisesti käytetty hanakulman putkiosa oli äkillisesti ja ennalta arvaamatta rikkoutunut mekaanisesti. Rikkoutunut putkiosa oli kestänyt käytössä miltei 16 vuotta, mikä täyttää rakentamismääräyskokoelman mukaisen kohtuullisen keston vaatimuksen. Huolellisesti tehdyn pakatun kierreliitoksen tiiveydestä on hyviä käyttökokemuksia kaasu-, lämpö- ja vesijohdoissa yli sadan vuoden ajalta. Pakattu kierreliitos tapana ei ole vuotoriski sinällään. Useimmiten itse putki alkaa vuotaa ennen liitosta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vauriokartoitusraportin mukaan hanakulman liitin oli haljennut ja vuotanut seinä­rakenteeseen. Liittimen korjaamisen vuoksi seinää oli jouduttu avaa­maan, koska liitin oli osittain seinärakenteen sisällä. Kylpyhuoneen seinässä ei todettu olevan siihen vaadittavaa vedeneristettä. Yhtiö viittaa rakentamismääräyskoko­elman osaan C2 (1998). Kylpyhuone oli remontoitu vuonna 2000.

Yhtiö viittaa hankkimaansa asiantuntijalausuntoon. Vaikka kyseinen asennustapa eli kierreliitosten jättäminen seinärakenteen sisään on aiemmin voinut olla yleinen, yleisyys ei tee siitä oikeaa. Liitos oli rikkouduttuaan vuotanut suoraan seinärakenteen sisään. Ohjeistuksen mukaisena toteutuksena hanakulman olisi voinut asentaa seinän ulkopintaan, jolloin vuotovesi olisi valunut seinää pitkin lattialle ja lattiakaivoon vahinkoa aiheuttamatta, jos seinässä olisi ollut vedeneristys. Tämä olisi ollut toteutettavissa kylpyhuoneremontin yhteydessä vuonna 2000.

Vahinko on siten aiheutunut kahdestakin rakennusvirheestä. Vahinko olisi voitu välttää, jos putkea seinärakenteen sisään asennettaessa olisi käytetty ehjää putkea tai juotosliitosta. Vaihtoehtoisesti kierreliitosta käytettäessä se olisi sijoitettu seinärakenteen ulkopuolelle, ja seinässä olisi ollut asianmukainen vedeneristys. Vaikka siis liitoksen halkeamista pidettäisiinkin äkillisenä tapahtumana, vahingon perimmäisenä syynä ovat poikkeamat rakentamismääräyksistä ja hyvästä rakentamistavasta. Yhtiö ei korvaa vahinkoa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on riitaa siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan asunto-osakeyhtiön käyttövesijohdon liitoksen rikkoutumisesta johtuneen vuotovahingon kiinteistövakuutuksen perusteella.

Sovellettavat vakuutusehdot ja rakentamisnormit

Tapaukseen sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen kohdan 6.6.1 mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuotaminen äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan rikkoutuneesta tai toimimattomasta
- rakennukseen kiinteästi asennetusta käyttövesi- tai viemäriputkistosta
- rakennuksen käyttövesi- tai viemäriputkistoon kiinteästi liitetystä vesikalusteesta tai käyttölaitteesta tai näiden liitännästä. […]

Jos edellä kuvattu vuoto on vaurioittanut vakuutuksen kohteena olevaa rakennusta, vakuutuksesta korvataan myös rakennusvaurion korjaamisesta aiheutuneet välttämättömät rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maankaivu- ja täyttökustannukset.

Korvausrajoitusehtojen kohdan 6.6.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata mm.
- vahinkoa, joka on aiheutunut vedeneristeen läpi tai vedeneristeen läpivientien tai vedeneristeen liitosten kautta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä
- vahinkoa, joka on aiheutunut siitä, että lattiakaivolla varustettua tilaa ei ole vedeneristetty
- vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta tai vakuutuksen kohteena olevaa omaisuutta käsiteltäessä tehdystä työvirheestä.

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (1987) kohdan 2.5.1 määräysten mukaan rakennukseen asennettava vesijohto on sijoitettava siten, että se voidaan ilman suurehkoja toimenpiteitä ja rakenteita särkemättä korjata tai vaihtaa. Johdon sijoittaminen muulla tavalla sallitaan seuraavin edellytyksin:
- johto tehdään putkista, jotka sellaisenaan tai sijaintipaikan olosuhteiden edellyttämällä tavalla suojattuna antavat hyvän varmuuden syöpymistä ja muuta vahinkoa vastaan
- johto tiiveydeltään ja kestävyydeltään vastaa yhtenäistä putkea
[…]

Kohdan 2.5.2 määräysten mukaan vesilaitteiston vaihdettavissa oleva osa on tehtävä sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin ja kannakkein, että saavutetaan riittävä kestävyys ja toimintavarmuus sopivan uusimisvälin aikana. Vesilaitteiston osa, jota ei voida vaihtaa, tehdään sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin ja kannakkein, että laitteisto kestää rakennuksen käyttöön nähden kohtuullisen ajan.

Vesilaitteisto liitoksineen on tehtävä tiiviiksi.

Kohtaan sisältyvien ohjeiden mukaan taulukossa 9 on esitetty hyväksyttävät putkimateriaalit ja liitostavat eri olosuhteissa. Taulukon mukaan kupariputken osalta rakennuksessa ei-vaihdettavan putken hyväksyttävät liitostavat ovat asentaminen ilman liitosta tai juotosliitoksella. Puristus-, laippa- ja kierreliitokset eivät ole hyväksyttäviä, kun putki on ei-vaihdettava.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunnalle toimitettujen valokuvien ja kartoitusraportin perusteella nyt kyseessä oleva rikkoutunut liitososa oli asennettuna osittain kylpyhuoneen seinärakenteen sisään siten, että osaan tullut halkeama oli ulottunut seinän sisään vedeneristyskerroksen taakse. Seinärakenne olisi siten kastunut halkeamasta vuotaneesta vedestä siitä riippumatta, oliko pintalaatoituksen alla vedeneristystä vai ei. Tämän vuoksi vedeneristykseen liittyvät näytön arviointia ja vakuutuksen rajoitusehtojen sovellettavuutta koskevat kysymykset jäävät asiassa vaille merkitystä. Ratkaisevaa on se, oliko vakuutusyhtiöllä oikeus kieltäytyä korvaamasta vahinkoa rikkoutuneen liitoksen tyypin ja sijainnin perusteella.

Esitetystä selvityksestä ei ilmene, että kierreliitoksen teossa olisi käytetty sopimattomia osia tai että liitososan rikkoutuminen johtuisi esimerkiksi työvirheestä. Liitos on kuitenkin sijainnut osittain seinärakenteen sisällä, mikä on ollut kylpyhuoneen remontointiaikana voimassa olleen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (1987) kohdan 2.5.2 ohjeiden vastaista. Ohjekohdassa on nimenomaisesti todettu, että rakenteen sisään asennettavassa (ei-vaihdettavassa) kupariputkessa ei ole hyväksyttävää käyttää kierreliitosta.

Kiinteistövakuutuksen vuotovakuutusosaan liittyvien rajoitusehtojen kohdan 6.6.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata muun muassa rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja. Tässä tapauksessa vahingon syynä on ollut rakentamismääräyskoko­elmaan sisältyvien ohjeiden vastaisesti sijoitetun liitoksen pettäminen. Vakuutus­yhtiöllä on oikeus kieltäytyä korvaamasta vahinkoa rajoitusehtojen kohdan 6.6.2 perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Raulos

Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vaitomaa