Haku

VKL 303/04

Tulosta

Asianumero: VKL 303/04 (2004)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 18.08.2004

Vesivahinko Asumishaitan korvattavuus

Vahingonkärsineiden E.S:n ja T.S:n asunnossa oli tehty huoneistoremonttia, jonka yhteydessä vakuutuksenottaja PP Oy oli tyhjentänyt patteriverkoston ja poistanut alakerrasta patterin ja tulpannut putken. Kyseessä olevan työsuorituksen jälkeen PP Oy oli täyttänyt ja ilmannut patteriverkoston. Noin viikko tämän jälkeen isännöitsijä kytki lämpöpumpun päälle ja lisäsi patteriverkostoon vettä. E.S. ja T.S. havaitsivat 12.9.2003 vettä valuneen patterin ilmausruuvista yläkerrassa sijaitsevan poikansa huoneen lattialle kastellen välipohjarakennetta patterin ilmausruuvin oltua löysällä. Varsinaisten korjauskulujen ohella T.S. ja E.S. vaativat korvausta omasta työstään 4 tunnilta 9 euroa/tunti sekä asumishaitasta 600 euroa. 

Vakuutusyhtiön päätös

Korvauspäätöksellään 31.10.2003 vakuutusyhtiö maksoi vahingonkärsineiden omasta työstä korvausta 28 euroa. Vahingonkärsineiden korvausvaatimusta asumishaitasta ei lakiin perustumattomana korvattu vastuuvakuutuksen perusteella.
 
Jatkokäsittely

Kirjeellään 23.12.2003 vahingonkärsineet ilmoittivat olevansa tyytymättömiä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyysivät uudelleenkäsittelyä. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että korvausvaatimus asumishaitasta ei lakiin perustumattomana voi tulla korvatuksi vastuuvakuutuksen perusteella.
 
Vahingonkärsineiden saaman tiedon mukaan nimenomaan vastuuvakuutuksesta korvataan vahinko, kun se aiheutuu osakkeen omistajalle, kun huoneiston käyttö on kokonaan tai osittain mahdotonta korjauksen ajan. Rajoitetun esineoikeuden haltija on oikeutettu korvaukseen siitä vahingosta, jonka esineen vahingoittuminen hänelle aiheuttaa (VKL 366/97 ja VKL 539/98).
 
Asunnon käytön ollessa estynyt vain osittain on korvattavana vahinkona pidettävä ainoastaan käytön estymistä vastaavaa määrää. Vahingonkärsineiden saaman tiedon mukaan yksiöstä maksetaan asumishaitasta 260 euroa kuukaudelta. Vahingonkärsineillä oli yksi huone kokonaan pois käytöstä ja haittaa oli myös keittiössä. Näin ollen vahingonkärsineet katsovat, että asumishaitasta kuuluu maksaa korvausta osakkeen omistajalle. Jos katsotaan, että yksi huone oli kokonaan pois käytöstä, niin sen perusteella kohtuullinen korvaus on kuudelta viikolta 390 euroa tai se määrä, mikä vakuutusyhtiön kannalta on kohtuullinen korvaus.
Kirjeellään 5.1.2004 vahingonkärsineille vakuutusyhtiö pyysi tietoa heidän asuinhuoneistonsa kokonaispinta-alasta ja käytöstä poissa olleen pojan huoneen pinta-alasta.
 
Vastauksessaan 8.1.2004 vakuutusyhtiölle vahingonkärsineet ilmoittivat asuinhuoneistonsa kokonaispinta-alaksi 130 m². Pojan huoneen pinta-ala on 8,2 m².
 
Korvauspäätöksellään 20.1.2004 vakuutusyhtiö ilmoitti käsitelleensä korvausvaatimuksen pojan huoneen asumishaitasta uudelleen. Vakuutusyhtiön käytettävissä olevien selvitysten mukaan PP Oy:n vastuuvakuutuksen perusteella korvatun kosteusvaurion korjaustyöt vahingonkärsineiden asunnon yhdessä huoneessa eivät olleet estäneet asunnon käyttämistä muilta osin asumiseen. Kyseinen huone 8,2 m² on pinta-alaltaan siinä määrin pieni verrattuna koko asunnon 130 m²:n pinta-alaan, että sen korjauksenalaisuus ei ole aiheuttanut välttämätöntä asumistarvetta muualla. Siten edellä esitetyn perusteella vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että koska asumistarvetta muualla ei ole ollut, ei PP Oy tässä tapauksessa ole voimassa olevan oikeuden mukaan velvollinen korvaamaan pelkästä asumishaitasta esitettyä korvausvaatimusta. Korvausperusteen puuttuessa ei korvausvaatimus kuulu myöskään vastuuvakuutuksen korvauspiiriin.
 
Lausuntopyyntö

Lausuntopyynnössään 16.2.2004 vahingonkärsineet E.S. ja T.S. pyytävät lautakunnan lausuntoa siitä, onko vakuutusyhtiön päätös oikea. He katsovat olevansa oikeutettuja saamaan korvausta myös asumishaitasta, koska pojan huone oli kokonaan pois käytöstä ja keittiöstä pari seinää remontissa, joten myös keittiössä oli asumishaittaa. Näin ollen vahingonkärsineet katsovat, että kohtuullinen korvaus asumishaitasta 6 viikolta on ainakin 390 euroa.
 
Lisäkirje

Lisäkirjeessään 29.3.2004 vahingonkärsineet E.S. ja T.S. toteavat, että purkutyöt alkoivat 15.9.2003. Sitä ennen vahingonkärsineet purkivat itse omatoimisesti lattiaa, joka oli veden vallassa. Vahingonkärsineiden asunto on kaksikerroksinen, makuuhuoneet ovat yläkerrassa ja keittiö ja olohuone ovat alakerrassa. Vesivahinko sattui yläkerran makuuhuoneessa (pojan huone), josta vesi valui alakerran keittiöön. Näin ollen ulkoseinän lämmöneristeet ja pintamateriaali jouduttiin poistamaan ylhäältä alas saakka. Ulkoilma oli pahimmillaan –10o pakkasta. Asunto oli todella kylmä. Makuuhuone oli pois käytöstä ja keittiössä ei voinut ruokailla. Jotta kosteus saataisiin nopeammin pois, asennettiin kuivauslaite yläkerran makuuhuoneeseen. Laitteesta lähtee käsittämättömän kova ääni, jota perhe joutui sietämään kahden viikon ajan 24 tuntia vuorokaudessa kylmyyden ohessa. Tästä johtuen he nukkuivat huonosti, mikä taas vaikutti työhön negatiivisesti. Myös lapset kärsivät tilanteesta. Koko urakka kesti kuusi viikkoa.
 
Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan 3.5.2004 vakuutusyhtiö kertaa tapahtumatiedot ja vakuutusehdot. Vahingonkärsineet E.S. ja T.S. ovat esittäneet yhtiölle 30.10.2003 saapuneella kirjeellään 36 euron suuruisen korvausvaatimuksen tekemästään tavaroiden siirrosta ja siivouksesta sekä 600 euron korvausvaatimuksen asumishaitasta ajalta 15.9. – 30.10.2003. Yhtiö on suorittanut vahingonkärsineiden omasta työstä korvauksena 7 euroa tunnilta eli yhteensä 28 euroa.
 
Vahingonkärsineiden asumishaitasta vaatiman korvauksen yhtiö on hylännyt lakiin perustumattomana.
 
E.S. ja T.S. ovat perustelleet korvausvaatimusta asumishaitastaan muun muassa sillä, että lastenhuone jouduttiin tyhjentämään tavaroista ja kahden patterin puuttuminen aiheutti pakkasella asunnon viilenemisen. Vahingonkärsineiden mukaan suoritetut korjaustyöt ovat estäneet normaalin asumisen. Vakuutuslautakunnalle laatimassaan lausuntopyynnössä E.S. ja T.S. katsovat kohtuullisen korvauksen asumishaitasta olevan ainakin 390 euroa, koska lastenhuone oli kokonaan poissa käytöstä ja keittiöstä oli lisäksi pari seinää remontissa, minkä vuoksi siellä ei voinut ruokailla. Lisäksi vahingonkärsineiden mukaan kuivauslaitteista aiheutui käsittämättömän kova ääni, josta johtuen he nukkuivat huonosti ja tämä taas vaikutti heidän työhönsä negatiivisesti.
 
Vahinkokartoitusraportin ja vahinkotarkastusmuistion mukaan yläkerrassa märkää on ollut vain lastenhuoneessa, jonka välipohjarakenne on kastunut noin 2–3 m²:n alalta huoneen kokonaispinta-alan ollessa noin 8 m². Tämän lisäksi alakerrassa keittiössä verhokotelo on kastunut vuotokohdan alapuolella ja ikkunaseinällä olevat levyt ovat vaurioituneet kosteudesta. Vahingonkärsineiltä 8.1.2004 saadun tiedon mukaan heidän asuinhuoneistonsa kokonaispinta-ala on 130 m² ja lastenhuoneen pinta-ala on 8,2 m².
 
Vakuutusyhtiön käytettävissä olevan selvityksen mukaan PP Oy:n vastuuvakuutuksen perusteella korvatun kosteusvaurion korjaustyöt vahingonkärsineiden lastenhuoneessa eivät ole estäneet asunnon käyttämistä muilta osin asumiseen. Keittiön osaltakin vahingonkärsineet ovat todenneet vain, ettei ruokaileminen ole ollut siellä mahdollista. Ottaen huomioon korjauksen alaisen huoneen pinta-alan suhteessa vahingonkärsineiden huoneiston kokonaispinta-alaan vakuutusyhtiö katsoo, ettei huoneen korjauksenalaisuus ole aiheuttanut välttämätöntä muualla asumisen tarvetta. Koska tarvetta muualla asumiseen ei ole ollut, ei PP Oy ole voimassa olevan oikeuden mukaan velvollinen korvaamaan vahingonkärsineiden pelkästä asumishaitasta esittämää korvausvaadetta.
 
Vakuutuslautakunnan lausunto
 
Lainkohta, vakuutusehdot
 
Vahingonkorvauslaki
5 luku 5 § 
Esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.
  
Vastuuvakuutusehdot voimassa 1.1.1995 alkaen
 
Kohta 1 Vastuuvakuutuksesta korvattavat vakuutustapahtumat.
1.1 Vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, jotka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa…
 
Ratkaisu
 
Esillä olevassa tapauksessa on kyse asumishaitan korvaamisesta vesivahingon rajoitettua asuinhuoneiston käyttöä.
 
Vahingonkärsijöiden E.S:n ja T.S:n asunto sai vesivahinkoja vakuutuksenottajana olevan yrityksen suorittamassa vahinkoremontissa löysälle jääneen patterin ilmausruuvin vuodettua. Vahinko esti vahingonkärsineiden pojan huoneen käytön kuuden viikon ajan. Samana aikana asunnon keittiössä ei voinut ruokailla. Lisäksi huoneiston kuivaukseen käytetty laite häiritsi äänellään perheen elämää ja nukkumista kahden viikon ajan. Asunnon kokonaispinta-ala on 130 m² ja pojan huoneen 8,2 m².
 
Vahingonkorvauslakia koskevassa hallituksen esityksessä esinevahingolla tarkoitetaan esineen vahingoittumista, tuhoutumista, hukkaantumista tai sitä, että esine tilapäisesti joutuu sen käyttämiseen oikeutetun ulottuvilta. Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona korvataan esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut. Lain tarkoittamina muina kuluina tulevat kysymykseen esimerkiksi korvaavan asunnon vuokrakulut vahingoittuneen asunnon ollessa asumiskelvoton.
 
Vahingosta aiheutuu sen kohteena oleville suoranaisen korvattavan vahingon ohella usein epämukavuutta ja haittaa, josta he eivät ole oikeutettuja korvaukseen vahingonkorvauslain nojalla. Tässä tapauksessa vahinko on rajoittanut asunnon käyttöä ja kuivauskone häirinnyt elämistä. Asumisen ja elämisen osalta vahingonkärsineille ei vahingosta kuitenkaan ole aiheutunut lain tarkoittamia muita kuluja. Asuntonsa suuruudesta johtuen he ovat korjauksen aikana voineet asua siellä. Korjauksen kestoaikaa lautakunta pitää tavanomaisena sattuneen kaltaisille vesivahingoille.
 
Edellä olevan nojalla lautakunta katsoo, ettei tässä tapauksessa vesivahingosta vahingonkärsineille ole esitetty syntyneen siinä määrin merkittävää asumiseen ja elämiseen kohdistunutta haittaa, että siitä olisi maksettava vahingonkorvauslain nojalla korvausta. Näin ollen lautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä ehtojen mukaisena.
 
Vahingonkärsineiden tapauksensa selvittelyn yhteydessä viittaamien lautakuntatapausten (VKL 366/97 ja VKL 539/98) osalta lautakunta toteaa, että niissä on ollut kyse vahingon seurauksena syntyneestä vuokratulojen vähentymisestä. Sellaisesta ei tässä tapauksessa ole ollut kyse.
  
Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja
Sisula-Tulokas, jäsenet Hentunen, koskenvuo ja Rusanen sekä lisäjäsen
Ilveskoski. Sihteerinä toimi Savonen.
 
 
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia