Tapahtumatiedot

Lausunnonpyytäjä oli käynyt sunnuntaina 6.9.2009 juoksulenkillä, minkä jälkeen hän oli tullut noin kello 15.30 taloyhtiönsä tiloissa olevaan lenkkisaunaan. Lausunnonpyytäjä oli tullut vauhdilla saunaosastolta uima-allashuoneeseen sekä hypännyt kädet edellä ja silmät suljettuina uima-altaaseen. Altaassa ei kuitenkaan ollut vettä, johtuen siivous- ja korjaustoimista. Lausunnonpyytäjä oli loukkaantunut pahoin.

Uima-allas sijaitsee erillisessä tilassa ja sinne tullaan pesuhuoneen ovesta, joka oli ollut tapahtumahetkellä hieman raollaan siten, ettei uima-allasta kuitenkaan näkynyt oven raosta. Pääsyä uima-altaalle ei ollut estetty eikä allasta ollut merkitty lippusiimoilla tai aidattu. Lausunnonpyytäjä on asunut taloyhtiössä 3,5 vuotta ja oli käynyt lenkkisaunassa säännöllisesti. Vahinkoa edeltäneenä maanantaina uima-altaassa oli ollut vettä. Onnettomuuspäivänä 6.9.2009 lenkkisauna oli ollut normaalisti lämmitetty. Taloyhtiön antaman selvityksen mukaan uima-altaan siivouksesta ja tyhjennyksestä oli tiedotettu ovitiedotteella ulko-ovessa ja saunaosastossa 27.8.–9.9.2009 välisen ajan. Asianosaiset ovat erimielisiä tiedotteiden sisällöstä.

Korvausta lausunnonpyytäjälle aiheutuneesta henkilövahingosta haettiin kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Yhtiö on antanut korvauspäätöksen 14.1.2010. Yhtiö on evännyt korvauksen maksamisen. Taloyhtiön ulko-ovessa ja saunaosastolla on ollut esillä ajalla 27.8.–9.9.2009 tiedotteita, joissa on todettu ”uima-altaat tyhjennetään siivousta varten viikolla 36 ja ovat pois käytöstä noin yhden viikon”.

Lausunnon­pyytäjä oli hypännyt tyhjään altaaseen laittamatta valoja allasosastolle. Hän oli kertonut allasosastolla olevan valoisaa ikkunoista tulevan valon ansiosta, mistä syystä hän ei ollut laittanut valoja päälle. Allas oli täytetty 9.9.2006.

Kiinteistön omistajan korvausvastuun syntyminen edellyttää kiinteistön omistajan huolimattomuutta tai laiminlyöntiä kiinteistön kunnossapidosta tai sen alueella ja tiloissa liikkuvien turvallisuudesta huolehtimisessa. Mikäli kiinteistön alueella suoritetaan sellaista siivous- tai kunnostustyötä, josta aiheutuu lisääntynyt vahinkoriski, kiinteistön omistaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että tästä vahingonvaarasta tiedotetaan kiinteistön tilassa ja alueella liikkuvia. Vastuusta vapautuakseen kiinteistön omistajan on näytettävä menetelleensä huolellisesti tai näytettävä, että vahinko on aiheutunut muusta kuin kiinteistön omistajan huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä.

Vahinko on tapahtunut altaan tyhjentämisviikolla, jolloin lausunnonpyytäjä on ollut tietoinen käynnissä olevasta siivouksesta. Tiedotteissa on selkeästi kerrottu altaiden tyhjennyksestä ja siitä, millä viikolla ne tyhjennetään. Tiedotteet ovat olleet esillä yli viikon ajan ennen vahingon sattumista. Lausunnonpyytäjällä ei ole ollut aihetta olettaa, että altaaseen hyppääminen voi tapahtua vaaratta, kun uima-altaiden tyhjennyksestä on ilmoitettu etukäteen. Oikeuskäytännössä on katsottu, että uimarin velvollisuutena on myös itse tarkistaa, onko sukeltaminen tai altaaseen hyppääminen turvallista. Kyseessä on valitettava tapaturma, jota ei korvata vastuuvakuutuksesta.

Lausuntopyyntö

Lausunnonpyytäjä on tyytymätön yhtiön korvauspäätökseen ja pyytää lautakunnan lausuntoa asiasta.

Lenkkisauna oli ollut normaalisti lämmitetty 6.9.2009. Saunomisen jälkeen lausunnonpyytäjä oli mennyt pesuhuoneeseen ja sieltä vähän raollaan olleen oven kautta vauhdilla hypännyt kädet edellä uima-altaaseen. Koska saunakin oli ollut normaaliin tapaan lämmitetty, lausunnonpyytäjällä ei ole ollut mitään erityistä aihetta varoa sitä, että uima-altaassa ei tuona päivänä ollutkaan enää vettä.

Vakuutusyhtiön ja taloyhtiön selvityksen mukaan altaan tyhjennyksestä olisi ilmoitettu ovitiedotteilla 27.8.–9.9.2009 välisen ajan. Tiedotteen osalta on ensinnäkin todettava, että siihen olisi tullut laittaa selkeästi näkyviin päivämäärät, jolloin allas on pois käytöstä. Monikaan ei välttämättä tiedosta viikon 36 päivämääriä, jolloin onnettomuusriski on olemassa. Lisäksi on riittämätöntä, että asiasta on tiedotettu pelkästään ovitiedotteella sauna-/uima-allasosastolle johtavassa ulko-ovessa sekä väliovessa ennen saunaosastolle saapumista. Tiedotteet olisi tullut jakaa jokaiselle taloyhtiön asukkaalle riittävän ajoissa.

Lausuntopyynnön liitteenä on kirjalliset kertomukset kolmelta henkilöltä, lausunnonpyytäjän äidiltä A:lta, B:ltä ja C:ltä. A on kertonut, että puheena oleva tiedote oli ollut A5-kokoinen lappu, jossa tiedotettiin uima-allasosaston siivouksesta ilman mainintaa uima-altaan tyhjennyksestä. A on kertonut, että onnettomuushetkellä ovessa ollut tiedote ei ollut sama kuin taloyhtiön väittämä tiedote. B, joka asuu samassa rapussa lausunnonpyytäjän kanssa, kertoo, että varoituslapussa hänen muistikuvansa mukaan puhuttiin ainoastaan uima-allasosaston puhdistuksesta ja että tiedote oli hänen mukaansa liian epäselvä ja olisi tullut jakaa jokaiselle asukkaalle. Uima-altaaseen pääsyä ei ollut estetty ovea sulkemalla tai lippusiimoin. C, jonka on kerrottu vierailevan säännöllisesti lausunnon­pyytäjän luona mutta joka asuu eri osoitteessa, on maininnut, että sauna-/uima-allasosaston ovessa oli puolikkaan paperiarkin kokoinen lappu, joka ei ollut taloyhtiön liitteen mukainen tiedote. Tiedotteessa oli kuitenkin lukenut, että uima-allasosastoa siivotaan ajalla se ja se.

Ulkopuolisten henkilöiden lausunnoista käy ilmi, ettei taloyhtiön väittämää tiedotetta ole ollut ulko-ovessa ja sauna-/uima-allasosastolle johtavan käytävän väliovessa onnettomuushetkellä, vaan tiedote on laitettu oviin myöhemmin. Kuvissa ei ole myöskään päiväystä, mikä normaalisti tulee valokuviin automaattisesti. Taloyhtiö ei ole tiedottanut uima-altaan tyhjennyksestä asianmukaisesti ja riittävässä laajuudessa.

Tiedottamisen lisäksi taloyhtiön olisi pitänyt fyysisesti estää sauna-/uima-allastiloissa oleskelevien henkilöiden pääsy uima-altaalle sulkemalla sinne johtava ovi ja vielä mahdollisesti laittamalla lippusiima uima-altaan ympärille. Uima-allasosastolla saattaa oleskella myös lukutaidottomia lapsia, jolloin oven sulkeminen on ainoa keino estää uima-altaalle pääsy. Koska nämä toimet on laiminlyöty, talo­yhtiö on menetellyt huolimattomasti.

Lausunnonpyytäjä viittaa lisäksi korkeimman oikeuden antamaan ratkaisuun 2010:28, jossa oli kysymys Suomenlinnassa tapahtuneesta putoamisvahingosta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vaatimuksen.

Taloyhtiö on tiedottanut uima-altaiden tyhjennyksestä asianmukaisesti ulko-ovessa ja saunaosastolla olevilla tiedotteilla. Taloyhtiö on toimittanut kyseisistä tiedotteista valokuvat vakuutusyhtiölle. Tiedotteissa kerrotaan, että ”uima-altaat tyhjennetään siivousta varten viikolla 36 ja ovat pois käytöstä noin yhden viikon”. Vahingon jälkeen tiedotteista otettua valokuvaa ja isännöitsijän kertomusta on pidettävä luotettavampana kuin yli puoli vuotta vahingon jälkeen laadittuja todistajankertomuksia. Todistajista vain vahingonkärsineen äiti A. on ilmoittanut olevansa varma siitä, ettei tiedotteissa puhuttu altaan tyhjentämisestä. Muut todistajat ovat kertoneet, että tiedotteissa puhuttiin uima-allasosaston siivouksesta. Se, onko valokuvissa päiväystä vai ei, riippuu kameran asetuksista, eikä tällä seikalla ole asian arvioinnissa merkitystä.

Lausunnonpyytäjällä ei ole ollut aihetta olettaa, että altaaseen hyppääminen voi tapahtua vaaratta, kun uima-altaiden tyhjennyksestä on ilmoitettu etukäteen. Lausunnonpyytäjä on hypännyt altaaseen silmät kiinni. Oikeuskäytännössä on katsottu, että uimarin velvollisuutena on myös itse tarkistaa, onko sukeltaminen tai altaaseen hyppääminen turvallista.

Jos vastoin vakuutusyhtiön käsitystä katsottaisiin, että taloyhtiö on asiassa vahingonkorvausvelvollinen, tulee korvausta joka tapauksessa vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n perusteella alentaa puoleen. Uimarin tulee varmistaa sukeltamisen tai altaaseen hyppäämisen turvallisuus ennen tähän ryhtymistä. Lausunnonpyytäjä on hypännyt valaisemattomassa tilassa olleeseen uima-altaaseen kädet edellä ja silmät kiinni ja täten omalla tuottamuksellisella menettelyllään vaikuttanut vahinkonsa syntyyn.

Vakuutuksenottajan vastine

Vakuutuksenottajana oleva taloyhtiö on antanut lautakunnalle vastineen 6.9.2010.

Taloyhtiö on täydentänyt vakuutusyhtiön vastinetta toteamalla, että lausunnonpyytäjän käsitys siitä, että taloyhtiön dokumentoima tiedote ei ole vastannut esillä ollutta tiedotetta, on voinut syntyä, koska asunto-osake­yhtiön siivousliike oli myös tiedottanut tehtävästä työstä porrashuoneissa (liitteenä olevalla ilmoituksella). Yksiselitteisiä ohjeita uima-altaan tyhjennyksestä annettavasta tiedottamisesta ja varoittamisesta ei ole. Esimerkiksi Kiinteistö RYL 2009 ei ohjeista lainkaan altaiden huoltotöiden aikaista tiedottamista.

Lautakunnan käytettävissä oleva selvitys

Lautakunnalla on ollut käytettävissä:

• vakuutuksenottajan 6.9.2010 päivätyn kirjelmän liitteenä oleva siivousfirman ilmoitus
• vahinkoilmoitus 7.12.2009
• lausunnonpyytäjän kirjelmä taloyhtiölle 4.12.2009
• korvauspäätös 14.1.2010
• tiedote 27.8.2009 uima-altaiden huollosta sekä tuon tiedotteen kokoa osoittava valokuva huoltoyhtiön käyntikortista ja tiedotteesta yhdessä
• taloyhtiön isännöitsijän sähköposti 5.7.2010
• kirjalliset lausunnot A:lta 6.4.2010, B:ltä 4.3.2010 ja C:ltä 2.3.2010
• E-lausuntoja ja sairauskertomuksia
• vakuutuskirja 15.11.2008
• vakuutusehdot 1.1.2003

Vakuutuslautakunnan lausunto

Vakuutusehdot

Sovellettavan sopimusehdon mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön omistajana toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, jotka todetaan vakuutuskauden aikana ja joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Ratkaisu

1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutuksenottajana ja vakuutettuna oleva kiinteistöyhtiö menetellyt siltä edellytettävällä tavalla huolellisesti varmistaessaan yleisön turvallisuuden uima-altaan siivouksenaikaisen tyhjennyksen aikana. Toiseksi kysymys on siitä, onko lausunnonpyytäjä joltakin osin myötävaikuttanut oman henkilövahinkonsa syntymiseen.

2 Tapauksen arviointi

2.1 Kiinteistönomistajan huolimattomuus

Lautakunnan käytettävissä olevan selvityksen perusteella jää jossakin määrin epäselväksi, miten yksiselitteistä varoitusinformaatiota taloyhtiön ulko-ovissa ja erityisesti saunaosastolla/uima-allasosastolla on kulloinkin ollut uima-altaan siivouksesta ja erityisesti sen tyhjennyksestä. Sekaannusta on voinut aiheuttaa se, että uima-allasosastolla on ollut myös siivousyhtiön oma tiedote, jossa on todettu näin: ”Suoritamme uima-altaissa suursiivousta. Uima-altaat ovat pois käytöstä! Pahoittelemme häiriötä!” Lautakunnalla ei ole sinänsä syytä epäillä, ettei kiinteistössä olisi ollut myös lautakunnalle toimitettu, 27.8.2009 päivätty uima-altaiden huoltoa koskeva tiedote, joka on ollut kooltaan noin A5-kokoa ja jossa on todettu näin: ”Uima-altaiden huolto. Uima-altaat tyhjennetään siivousta varten viikolla 36 ja ovat pois käytöstä noin 1 viikon.”

Riidatonta asiassa on, ettei pääsyä uima-allashuoneeseen ollut estetty sulkemalla ovi siksi aikaa, kun uima-allas on poissa käytöstä sen tyhjennyksen johdosta. Altaalla ei ole myöskään ollut lippusiimaa, kaiteita tai muuta erityistä esteeksi tarkoitettua varustusta, jolla olisi pyritty estämään altaaseen pääsy. Lautakunnan käsityksen mukaan tämänkaltaisten esteiden ja varotoimenpiteiden perusteltavuus on liitettävissä siihen, ettei uima-allasosastolle pääse pieniä lapsia tai muita sellaisia henkilöitä, jotka eivät osaa varautua allastilan poikkeukselliseen turvallisuusriskiin altaan ollessa tyhjennettynä. Syytä arvioida tilannetta nyt esillä olevassa asiassa toisin ei ole.

Asiassa ei ole edes väitetty, että sauna- ja pesutiloista erillisen uima-allashuoneen pitämiseen asukkaiden käytettävissä olisi ollut jokin muu tarve kuin uimisen mahdollistaminen.

Kuten korkeimman oikeuden ratkaisusta 2010:28 (kappaleet 10 ja 11) ilmi käyvässä oikeusohjeessa on todettu, velvollisuus huolehtia yleisön turvallisuudesta on korostunut erityisesti silloin, kun turvallisuusriski on epätavanomainen ja yllätyksellinen. Myös nyt esillä olevassa asiassa on kysymys uima-allasta vakituisesti käyttäneen henkilön kannalta yllätyksellisestä tilanteesta eli siitä, että altaassa ei olekaan vettä. Tämänkaltaisen riskin torjumiseksi ei ole ollut riittävää pelkästään se, että uima-altaan tyhjennyksestä on ollut varoituksia kiinteistön tiloissa. Uima-allashuoneeseen pääsy olisi tullut estää.

Lautakunnan käsityksen mukaan taloyhtiö on menetellyt korvausvelvollisuuden perustavalla tavalla huolimattomasti laiminlyömällä estää pääsy uima-allashuoneeseen, jonka allas on ollut tyhjennettynä.

2.2 Lausunnonpyytäjän myötävaikutus

Tämän jälkeen on arvioitava, onko lausunnonpyytäjä joltakin osin laiminlyönyt häneltä edellytettävän huolellisuusvelvollisuuden ja onko hänelle tulevaa korvausta siten alennettava.

Vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n mukaan, jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.

Yleisen elämänkokemuksen mukaan uima-altaaseen sukeltavan henkilön on varmistettava ennen sukeltamista, että se voi tapahtua vaaratta. Yleisenä lähtökohtana siten on, että uima-altaaseen hyppäävän henkilön on varmistettava hyppäämisen turvallisuus riippumatta siitä, ettei alueella ole erityisiä esteitä tai varoituksia, joissa olisi käsitelty hyppäämisen turvallisuutta.

Lausunnonpyytäjä on tullut saunasta pesuhuoneeseen ja mennyt sieltä raollaan olleen oven kautta vauhdilla kädet edellä uima-altaaseen. Hän oli pitänyt silmiään kiinni hypyn aikana. Lausunnonpyytäjä ei käytettävissä olevan selvityksen mukaan ole tehnyt mitään varmistaakseen, että hänen hyppäämisensä altaaseen on voinut tapahtua turvallisesti. Lausunnonpyytäjä on pelkästään olettanut, että hän voi hypätä altaaseen turvallisesti. Hyppääminen uima-altaan kaltaiseen tilaan sisältää vakavan vaaran omalle hengelle ja terveydelle. Kun lausunnonpyytäjä ei ole tehnyt mitään varmistaakseen, että hänen hyppynsä tuollaiseen tilaan on voinut tapahtua turvallisesti, hänen on katsottava myötävaikuttaneen vahinkoonsa taloyhtiön korvausvastuuta alentavalla tavalla.

Lautakunta katsoo, että vakuutuksenottajana ja vakuutettuna olevan taloyhtiön korvausvastuuta on lausunnonpyytäjän oman myötävaikutuksen perusteella alennettava yhdellä kolmasosalla täydestä korvauksesta.

3 Johtopäätös

Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa lausunnonpyytäjälle aiheutuneen henkilövahingon johdosta korvausta lähtien siitä, että myötävaikutusalennuksen jälkeen korvattava osuus on kaksi kolmasosaa täydestä korvauksesta.

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Eskuri, jäsenet Norio-Timonen ja Rusanen sekä varajäsen Maso. Sihteerinä toimi Saarikoski.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA