Tapahtumatiedot

Asunto-osakeyhtiö A:n kerrostalossa (rakennusvuosi 1969) sattui elokuussa 2012 vesivahinko, kun WC-istuimelle tuleva vesijohtoputki oli alkanut vuotaa asuinhuoneiston kylpyhuoneessa. Vahinkoilmoituksen mukaan vettä oli suihkunnut kylpyhuoneen seinäpinnoille, joista vesi oli valunut lattiamaton alle kylpyhuoneessa ja eteisessä. Vettä oli vahinkoilmoituksen mukaan kulkeutunut rakenteita ja putkistokanaalia pitkin kellarikerrokseen.

P Oy teki kohteessa kartoituksen 10.8.2012. Kartoitusraportin mukaan WC-istuimen tulovesiputki oli vuotanut vesiä asunnon lattiapinnoille. Tulovesiputki oli kartoitushetkellä korjattu. WC:n, eteisen, olohuoneen, keittiön ja makuuhuoneen lattioissa havaittiin kosteuspoikkeamia. Niitä oli myös WC:n, eteisen, olohuoneen, keittiön ja makuuhuoneen seinien alaosissa. Raportin perusteella kosteuspoikkeamaa oli em. huonetilojen seinien alaosissa noin 16 jm:n matkalla noin 20 cm:n korkeudelle saakka ja WC-istuimen takana seinässä noin 1 m:n korkeudelle. WC:n komeron lastulevyovi oli kosteusvaurioitunut. Vesiä oli P Oy:n raportin mukaan valunut myös välipohjan lävitse alapuolen häkkivarastoon.

Kartoitusraportin mukaan WC:n kynnyksen yli oli päässyt vettä eteisen puolelle. Ainoastaan WC:n ja eteisen lattiapinnoilla oli ollut irtovettä. Olohuoneen, makuuhuoneen ja keittiön kosteudet olivat tulleet WC:n puolelta. Raportin mukaan WC:n vedeneristys ei ollut nykymääräyksien mukainen. Kosteutta oli joutunut WC:n puolelta rakenteisiin ja kellarikerrokseen. WC:n lattiapinnoitteen ja kaivon liittyminen ei ole tiivis ja muovimattoa paikoin irti alustastaan. Seinälle nostetun muovimaton reuna oli irti putkihormin kohdalla ja WC-istuimen takana, ja tämän seurauksena vettä oli päässyt rakenteisiin. Raportin mukaan on todennäköistä, että rakenteissa oli ollut kosteuksia jo ennen vahinkoa, sillä lattiakaivon ja lattiapinnoitteen liitos ei ollut tiivis.

P Oy:n kartoitusraportin valokuvien ja pohjapiirroksen perusteella raportissa tarkoitettu WC on lattiakaivollinen kylpyhuonetila, jonne oli sijoitettu kylpyamme. Korvausta haettiin LVIS-osan sisältävästä kiinteistövakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiön päätöksen mukaan vakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen vahingon, jonka syynä on mm. LVIS-tekniikan rikkoutuminen. Vakuutuksesta ei mm. korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vesieristyksen läpi, vesieristyksen läpivientien kuten lattiakaivon tai putkiläpiviennin saumoista, lattiakaivon ja sen korokerenkaan liitoksen tai korokerenkaan putkiläpiviennin kautta rakenteeseen vuotaneesta nesteestä. Rakentamismääräyskokoelman C2 mukaan kylpyhuoneen vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin.

Päätöksen mukaan keittiön, makuuhuoneen ja olohuoneen vahingot ovat aiheutuneet WC:n puolelta levinneen kosteuden takia. Vahingot eivät ole tältä osin vakuutuksesta korvattavia. WC:n kynnyksen yli tullut vesi on vaurioittanut eteisen lattiapintaa ja kastellut rakenteita. Eteistilan vahinko ja rikkoutuneen putken korjaaminen korvataan vakuutuksesta.

Valitus

A:n valituksen mukaan asia tulee arvioida WC-istuimen tulovesiputken rikkoutumisen ja vuotamisen perusteella. Vettä on suihkunnut ympäriinsä. Suihkunnut vesi on aiheuttanut kosteuspoikkeamia kylpyhuoneeseen ja sen ulkopuolisiin tiloihin. Kylpyhuoneen vesieristys on alkuperäinen ja silloisten säädösten sekä suunnitelmien mukaan tehty. Rakentamistapa täyttää myös nykyiset rakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Vahingot tulee korvata kokonaisuudessaan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan vahinkoa ei korvata, mikäli se on johtunut vesieristyksen läpi rakenteeseen vuotaneesta nesteestä. Tässä tapauksessa huoneiston muiden osien kuin eteisen vuotovahingot ovat johtuneet tällaisesta syystä. Ainoa vesieristys, joka WC-tilassa on ollut, on ollut lattian muo­vimatto. Muovimatto on kuitenkin ollut osittain irti alustastaan ja seinästä. Lisäksi lattiakaivon ja lattiapinnoitteen välinen liitos ei ole ollut tiivis. Muo­vimatto ei ole toiminut vesieristeenä miltään osin. Kun kyse on suihkullises­ta tilasta, tulee seinien olla vesieristettyjä katon ylärajaan asti. Rakennuksen putkistot on uusittu vuonna 2000, mutta saatujen tietojen perusteella ve­sieristyksiä ja pinnoitteita ei tuolloin uusittu.

Vastineen mukaan vettä on päässyt rakenteisiin jo ennen va­hinkoa viallisen vesieristeen takia. Vaikka tapauksessa katsottaisiin, ettei vesieristystä koskevaa rajoitusehtoa tässä tapauksessa voida soveltaa, ei vahinko ole vakuutuksesta korvattavissa, koska rakenteet ovat jo ennen vahinkoa kastuneet roiskevesien ja puutteellisen vesieristyksen yhteisvai­kutuksesta. WC-tilassa on kylpyamme, jossa on myös suihku. Seinässä ei tällä kohdalla ole mitään vesieristettä. Keit­tiön vastaisella seinällä on hana ja pesuallas ja siltäkin kohdalta puuttuu vesi­eriste kokonaisuudessaan. Se­kä suihkun että pesualtaan käytöstä on pidemmän ajan kuluessa valunut roiskevesiä rakenteeseen aiheuttaen todennäköisesti merkittävää kos­teusrasitusta. Kun tällaiset vahingot ovat aiheutuneet vähitellen ja pidem­män ajan kuluessa, eivät ne ole vakuutuksesta korvattavia. Tämä koskee kastuneita tiloja WC:n ympärillä pois lukien eteistila, jonne on valunut irtovesiä tulovesiputken vuodosta.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

206.1 Korvattavat vahingot

Vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta ar­vaa­mattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon, jonka syynä on

4. LVIS-tekniikan rikkoutuminen, käyttölaitteen nestevuoto ja vesikaton rikkoutuminen

• vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- tai konetekniikan äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkoutuminen, sekä rikkoutumisen tai viemärin tukkeutumisen välittömänä seurauksena aiheutunut vuotovahinko. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahin­koa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta.--

206.2 Rajoitukset

Yleisten sopimusehtojen 001 kohdan 9 Vahinkotapahtuma rajoitusten li­säksi vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu

4. LVIS-tekniikan rikkoutuminen, käyttölaitteen nestevuoto ja vesikaton rikkoutuminen

• vesieristyksen läpi, vesieristyksen läpivientien kuten lattiakaivon tai putki­läpiviennin saumoista, lattiakaivon ja sen korokerenkaan liitoksen tai koro­kerenkaan putkiläpiviennin kautta rakenteeseen vuotaneesta nesteestä.

Ratkaisu

Tapauksessa on riitaa siitä, miltä osin WC-istuimen tulovesiputken vuodosta aiheutunut vesivahinko kuuluu kiinteistövakuutuksen korvauspiiriin. Vakuutusyhtiö on kieltäytynyt vahingon korvaamisesta muilta kuin eteisen vahingon ja putken rikkoutumisen korjaamisen osalta. Se on vedonnut vesieristystä koskevaan rajoitusehtoon ja katsoo lisäksi, että rakenteet ovat ennen vahinkoa joutuneet pitkäaikaisen kosteusrasituksen vaikutuksen alaiseksi. A:n mukaan rakenteille aiheutunut vuotovahinko tulisi korvata kokonaisuudessaan.

Vakuutussopimukseen otetun rajoitusehdon mukaan LVIS-osasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu vesieristyksen läpi tai vesieristyksen läpivientien, kuten lattiakaivon tai putki­läpiviennin saumoista vuotaneesta nesteestä. Kartoitusraportin valokuvien perusteella kylpyhuoneen pinnoitteet ovat todennäköisemmin alkuperäisiä. Kysymyksessä on lattiakaivolla varustettu tila, jossa lattialle asennettu muovimatto on toiminut vesieristyksenä. Matto on nostettu seinälle arviolta 10–15 cm:n korkeudella. Selvityksen mukaan muovimatto oli irti lattiakaivon kohdalla. Myös WC-istuimen kohdalla ollut muovimaton ylösnosto oli irti.

Vakuutuslautakunta katsoo puheena olevan rajoitusehdon soveltuvuutta arvioidessaan, että jo kerrostalon rakentamisaikana lattiakaivollisen tilan lattiaan on tullut koko tilan alueella asentaa joka tapauksessa yhtenäinen vedeneristys, joka nostetaan seinän alaosaan. Tässä tapauksessa ilmeisesti näin alun perin toteutettu vedeneristys on aikojen kuluessa menettänyt pitävyytensä, jolloin vettä on vahinkotilanteessa voinut päästä rakenteisiin.

Vakuutuslautakunta pitää epätodennäköisenä, että vedenpinta olisi noussut kylpyhuoneessa kauttaaltaan yli seinälle nostetun lattiamaton yläreunan. Kylpyhuonetta ja rakenteiden vaurioita koskevan selvityksen perusteella rakenteisiin päässeen kosteuden syynä on ollut vahinkotilanteessa se, että vettä on päässyt lattiakaivon kohdalta ja muovimaton irtonaisten reunojen johdosta WC:n lattiarakenteisiin ja WC:n seinärakenteiden alaosiin samoin kuin keittiön ja makuuhuoneen puolella lattia- ja seinärakenteisiin sekä kellariin. Veden rakenteisiin pääsyn syynä on tältä osin ollut vedeneristyksen puutteellisuus. Vakuutusyhtiöllä on oikeus evätä näiltä osin korvaus vedeneristystä koskevan rajoitusehdon perusteella. Lautakunta pitää lisäksi todennäköisenä, että kylpyhuoneen rakenteet ovat suihkun ja ilmeisesti myös lattiakaivon kohdalla joutuneet pitkäaikaisen ja vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle rajautuvan kosteusrasituksen altistamiksi.

Selvityksen perusteella alkuperäisessä rakenteessa ei ole ainakaan WC-istuimen kohdalla ollut vesieristystä seinällä lattiamaton ylösnoston ylittävältä osalta. Seinälle suoraan suihkunnut vesi on kastellut rakennetta paikassa, joka ei todennäköisimmin ole ollut suihkuvesirasituksen tai muun pitkäaikaisen kosteusrasituksen altistamana. Vakuutusyhtiö ei voi esittämillään perusteilla ja selvityksellä evätä korvausta WC-istuimen kohdalla suoraan seinälle suihkunneen veden aiheuttamasta vahingosta. Yhtiön tulee tässä tapauksessa korvata WC-istuimen takana olleelle seinärakenteelle ja putkihormin kylpyhuoneen puoleisille osille aiheutuneet kosteusvauriot siltä osin kuin ne lattiasta lukien ovat ylempänä kuin 20 cm:n korkeudessa (kartoitusraportin perusteella 0,2–1 metrin korkeudessa.).

Valokuvien ja vaurioiden perusteella sekä WC:stä käytettävissä oleva selvitys huomioiden lautakunta pitää todennäköisempänä, että olohuoneen lattian ja olohuoneen seinän puoleiset vahingot ovat suurimmalta osin WC:n kynnyksen yli päässeen veden aiheuttamia. Lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaan myös nämä vahingot.

Vakuutuslautakunta suosittaa edellä todetun mukaisesti lisäkorvausta vuotokohdan seinärakenteen ja olohuoneen osalta. Muilta osin se pitää vakuutus­yhtiön epäävää korvausratkaisua asianmukaisena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Vuori. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA