Tapahtumatiedot

Myrsky kaatoi puun autotallin ja varastorakennuksen (rakennusvuodet 1950) väliin joulukuussa 2011 ja vahingoitti rakennusten vesikatteita. L Oy:n tarkastusraportin mukaan rakennusten katot vahingoittuivat. Autotallissa oli tiilikate, jota oli uusittu osittain vuonna 1995. Raportin mukaan autotallin vesikatteena käytettyjen Ormax-kattotiilien valmistus oli lopetettu vuonna 1995. Varastorakennuksen peltikate oli vuodelta 2000. Kartoitushetkellä katolle ei päässyt, mutta peltikatteessa havaittiin naarmuja ja ainakin yksi reikä. Pihakivetys ja nurmikko vahingoittuivat kuorma-autolla tehdyn puun poistamisen yhteydessä. Rakennukset sekä kiinteistöllä oleva asuinrakennus oli vakuutettu laajalla kotivakuutuksella.

Korvausmenettely

Tarjouspyyntö 9.1.2012

A:n puolelta pyydettiin urakkatarjouksia korjaustyöstä. Tarjouspyyntö sisälsi seuraavat kohdat:

1. Kohteeseen tutustuminen

2. Piha-alueen raivaaminen (noin 1 hehtaari) ja risujen sekä kantojen poiskuljetus urakoitsijan valitsemaan kohteeseen

3. Autotallirakennuksen päätyauman katonkorjaus takalappeesta purettavilla tiilillä ja takalappeen kattaminen uusilla urakoitsijan hankkimilla ja omistajan hyväksymillä mahdollisimman samanlaisilla tiilillä noin 40 m²

4. Toteutus edullisemman vaihtoehdon mukaan

Alustavasti tutkittuna vanhassa katteessa on yksi reikä sekä pinnoitus laajasti vioittunut ja pinnalla runsaasti painumia.

1. Varastorakennuksen peltikatteen uusiminen auma- ja toisen sivulappeen osalta vastaavalla tiilikaiskatteella tai
2. Varastorakennuksen peltikatteen puhdistus, pohjustus, paikkaus ja pinnoitus.

5. Puun kaatumisen johdosta tehtävä pihakivien (210 x 70 x 60 mm) uudelleen pinoaminen ja vahingoittuneiden osien uusiminen (noin 300m² )

6. Katolle kaatuneiden puiden poiston yhteydessä vaurioituneen pihakivetyksen oikaisu ja korjaus (noin 70 m²)

7. Vaurioituneiden nurmikkoalueiden korjaus, tasoitus ja kylväminen, noin 300 m²

8. Piha-alueiden puuston uusiminen. Yksi pihtakuusi (latva poikki, vinossa, kaadettava), kaksi mäntyä ja kuusi kuusta.

A:n korvausvaatimus

A:n korvausvaatimuksen 22.2.2012 mukaan korvausta vaaditaan tarjouspyynnön sisällön mukaisesti. Autotallin kattotiilet joudutaan uusimaan kokonaan toiselta lappeelta, koska samanlaisia tiiliä ei ole saatavilla ja saatavilla olevien tiilien profiili on erilainen. Myös ruodelaudoitus joudutaan uusimaan tältä lappeelta. Toisen lappeen rikki olevat tiilet voidaan korvata uusittavalta puolelta saatavilla vanhoilla tiilillä.

Korvausvaatimuksen mukaan peltikaton korjausvaihtoehdoilla ei ole vaikutusta kustannuksiin. Piha-alueen korjauskustannukset johtuvat suurelta osin kantojen poistamisesta, maa-alueiden täytöstä sekä nurmikoiden ja laatta-alueiden suu­rien kaatuneiden puiden ja kantojen raivaamisen yhteydessä tulleiden vaurioiden korjaamisesta.

Urakkatarjoukset

M Oy:n urakkatarjouksen 12.4.2012 mukaan kokonaisurakkahinta oli 42 200 euroa. Tämä tarjous oli voimassa heinäkuun 2012 loppuun saakka. U Oy:n 20.2.2012 päivätyn urakkatarjouksen hinta oli 29 900 euroa.

Vakuutusyhtiön pyytämän J Oy:n urakkatarjouksen (päiväys 4.4.2003) hinta oli 20 541 euroa. J Oy:n urakkatarjoukseen oli merkitty seuraavat poikkeukset tarjouspyynnöstä: Myrskystä johtuvat raivaustyöt oksista ja kaatuneiden puiden kannoista tehdään piha-alueella, ei koko tontilla. Luonnollisesti tippuneita [oksia] ei huomioida. Nurmialue kunnostetaan kantojen kohdilta, painaumista ja koneiden jättämien jälkien kohdilta.

J Oy:n tarjouksen mukaan urakkarajat täsmennetään ennen varsinaisten töiden aloitusta. Peltikatteen korjaustyön määrä selviää vasta pesun jälkeen, koska katteen päällä oli 5–10cm sammalta ja muuta ainesta, joka ei ole joutunut katolle myrskyn johdosta. Urakkahintaan on laskettu toinen lape. Piha-alueen puusto uusitaan.

J Oy:n edustaja kertoi 2.5.2012 A:n asiamiehelle lähetetyssä sähköpostissa, että tarjous ei ole enää voimassa.

Korvauspäätökset

Vakuutusyhtiö korvasi summapäätöksillä L Oy:n kartoituslaskun, puun nostoa koskevan laskun sekä metsänhoitoyhdistyksen laskun puiden puhdistuksesta ja raivauksesta. Se korvasi 25.5.2012 riidattomana osana muista vahingoista 25 000 euroa.

Valitus

A:n valituksen mukaan vakuutusyhtiö on käyttänyt korvausperusteena J Oy:n urakkatarjousta, vaikka se oli epäselvä. J Oy:n tarjouksesta ei selvinnyt selkeästi, sisältääkö tarjous kaikki urakkatarjouksen mukaiset työt. Lisäksi J Oy:n tarjous on peruu­tettu sähköpostitse 2.5.2012 sen jälkeen, kun J Oy:ltä oli pyydetty täsmennystä epäselvään tarjoukseen. A:lle on jäänyt epäilys, että J Oy:n tarjo­us on vakuutusyhtiön toimesta pyydetty tarkoituksellisesti vain korvaussumman painami­seksi alaspäin eikä J Oy:llä ole ollut aikomustakaan tehdä töitä.

Korvauspäätös ei voi perustua epäselvään ja peruutettuun tarjoukseen. J Oy:n tarjouksen peruuttami­sen jälkeen jäljelle jääneistä tarjouksista U Oy:n tarjous on selvästi edullisempi. Korvausperusteena tulee pitää U Oy:n tarjousta 29 900 euroa. Vakuutusyhtiön tulee suorittaa 5 000 euron lisäkorvaus.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan asiassa on riitaista vakuutuksesta korvatta­vien vahinkojen laajuus ja niihin liittyvät korjaustyöt. Yhtiön mukaan kaksi kalleinta tarjousta on laadittu A:n puolelta tehdyn tarjouspyynnön perusteella. Halvin tarjous on ollut J Oy:n antama tarjous, jonka se on antanut vakuutusyhtiön pyynnöstä. Tarjous on annettu samalla tavoin kuin kaksi kalleinta tarjousta vakuutuksenottajan tarjouspyynnön mukaisena, mutta siinä on huomioitu seikkoja, jotka liittyvät vakuutuskorvauksen laajuuteen. Muilta osin tarjous on ollut A:n puolelta pyydetyn tarjouspyynnön mukainen ja urakkaa on tarjottu perinteisenä kokonaishintaurakkana, jolloin se on kattanut poikkeavuuksia lukuun ottamatta kaikki tarjouspyynnössä mainitut toimenpiteet. Kahden muun urakoitsijan tarjouksissa on ollut sellaisia töitä, joita vakuutuksesta ei korvata. Myös J Oy:n tarjous on katonkorjaustöistä annettu uushankintahinnan mukaisena, minkä määräisenä ei tässä tapauksessa vahinkoa voida katon iästä johtuen korvata.

Kaksi kalleinta urakkatarjousta on vakuutusyhtiön mukaan annettu tutustumatta rikkoutuneen varastorakennuksen peltikatteen kuntoon. Tarjoustenantohetkellä katto on ollut vielä puhdistamatta ja paksun sammalpeitteen peittämä. Siltä osin tarjousten ei voida katsoa osoittavan vahingon määrää. Kalleimmat tarjoukset ovat sisältäneet nurmikon- ja maanparannustyöt tarjouspyynnön mukaisina. Tarjouspyynnössä on pyydetty koko noin 300 neliömetrin kokoisen nurmi­alueen uudistamista (tarjouspyynnön kohta 7), vaikka se ei myrskyssä kokonaisuudessaan edes vahingoittunut. Koko nurmialue ei ole vahingoittunut eikä vakuutuksesta voida korvata muuta kuin vahingoittuneen osuuden korjaus. J Oy:n tarjouksen mukainen vaurioituneiden kohtien uusiminen on riittävä korjaustoimen­pide. Muilta osin kyse on vahinkoon kuulumattomista töistä.

Tarjouspyyntö ja tarjoukset J Oy:tä lukuun ottamatta sisältävät kiinteistön puhdistustöitä koko sen noin yhden hehtaarin alueelta. Myrskyssä puista irronneiden oksien ja muun materiaalin puhdistaminen pihalta ei ole vakuutuksesta korvattavaa esinevahinkoa. Lisäksi on huomattava, ettei kiinteistön koko alue ole vakuutusehdon mukaista hoidettua piha-aluetta, vaan osa siitä on ollut luonnon­mukaisessa tilassa tai hoitamatta. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan vain pieni osa hehtaarin alasta on hoidettua aluetta.

Vastineen mukaan vakuutuksesta korvataan vain kaatuneiden puiden raivaus. Niiden poiskuljettaminen ei ole vakuutuksesta korvattava toimenpide. Tarjouspyyntö on sisältänyt kaatuneiden puiden kantojen poiskuljetuksen. Myös J Oy:n tarjous on sisältänyt kuljetuskustannukset, joita vakuutuksesta ei ehtojen perusteella korvata. Puiden raivauskustannukset on korvattu vaatimusten mukaisesti laskujen perusteella.

Tarjouspyynnössä on edellytetty pihakivilaattojen uudelleen asentamista 300 neliömetrin alalta. Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että laatat olisivat kaikkineen vaurioituneet tai että niiden korjaus olisi ollut välttämätöntä tarjouspyynnön laajuudessa. Myös J Oy:n tarjous on tältä osin sisältänyt vahinkoon kuulumattomia töitä tai sellaisia töitä, jotka eivät ole näyttäneet liittyvän vahinkoon.

J Oy:n tarjouksen peruminen on johtunut urakoitsijan vakuutusyhtiölle suullisesti kertoman tiedon mukaan pääasiassa siitä, että A ei ole suostunut ottamaan urakoitsijaa myrskyvahinkojen korjaustöihin. A on lisäksi J Oy:n mukaan vaatinut tarjouksessa olevien poikkeavuuksien kumoamista, jolloin urakoitsijan suoritettavaksi olisi tullut myrskyvahinkoon liittymättömiä töitä. Erimielisyyksistä johtuen J Oy:n edustaja on lopulta ilmoittanut A:lle, ettei tarjous ole enää voimassa. Varsinaisia korjaustöitä urakoitsija J Oy ei ehtinyt aloittaa.

Vahingoittunut tiilikate on rakennettu 1980-luvulla. Siinä käytettyjen Ormax-tiilien valmistus on lopetettu vuonna 2000. RT-kortin 18-10922 mukaan tiilikatteen käyttöikä on 45 vuotta. Tämän perusteella voidaan laskea, että vesikate on jo ylittänyt puolet sen laskennallisesta käyttöiästä ja näin ollen korvauksen määrä määräytyy vesikatteen nykyarvon perusteella. Urakoitsijoiden tarjouksissa korjauskustannukset on arvioitu jälleenrakennuskustannusten mukaan. Varastorakennuksen peltikate on rakennettu 2000-luvulla, joten sen arvo on ollut yli puolet sen uushankintahinnasta.

Vakuutusyhtiön mukaan sen tiedossa ei ole, onko myrskyssä vahingoittuneita katteita vielä korjattu (6.11.2012). Tämä tarkoittaa sitä, että A:lta ei ole saatu vakuutusehtojen mukaista selvitystä uushankinnasta. Tällöin korvaus määräytyy joka tapauksessa katon nykyarvon perusteella. Tämä huomioiden korvaus on ollut vähintään vakuutusehtojen mukainen. Suoritettu kertakorvaus 25 000 euroa on tiilikatteen osalta perustunut kuitenkin sen uushankintahinnan mukaiseen arvoon. Vakuutusyhtiön mukaan A on tältä osin saanut perusteetonta etua, joka tulee huomioida muiden myrskyvahingon korvausten osalta.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Vakuutusehdoissa käytettyjä käsitteitä

Rakennuksen nykyhinta

Rakennuksen nykyhinnalla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka saadaan, kun uudishinnasta vähennetään rakennuksen iän, käytön, huollon tai hoidon laiminlyönnin, käyttökelpoisuuden alenemisen tai vanhanaikaisuuden johdosta tapahtunut hinnan alentuminen. Myös paikkakunnan muuttuneiden olosuhteiden, rakennuksen sijainnin ja muiden syiden selvä vaikutus otetaan huomioon rakennuksen hintaa arvioitaessa.

Rakennuksen uudishinta

Rakennuksen uudishinnalla tarkoitetaan uuden samankokoisen sekä vastaavanlaisen huonetilaohjelman ja varustetason mukaisen rakennuksen rakennuttamiseen tarvittavaa rahamäärää.

2 Vakuutuksen kohde

2.1 Rakennus

Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty yli 4 m²:n suuruinen rakennus. Rakennus on vakuutuksen kohteena myös sen ollessa rakenteilla tai peruskorjattavana. --

Asuin- ja huvilarakennuksen mukana vakuutukseen sisältyy piha-alue, johon katsotaan kuuluvan rakennuksien välittömässä läheisyydessä, päivittäisessä käytössä oleva hoidettu alue. Tonttimetsä ja luonnonvaraiset alueet eivät sisälly vakuutukseen.

6.2.1.2 Rakennuksen vahingon määrän laskeminen ja korvaamisen edellytykset

Rakennuksen tai rakennuksen osan vahingon määrä laske­taan selvittämällä ensisijaisesti suunniteltujen korjauskus­tannusten määrä joko laskemalla tai käyttämällä apuna urakkatarjousmenettelyä. Suunnitelmien tulee sisältää kor­jaus­toimenpiteiden toteutus nykyaikaisilla rakennusosilla, jotka toteutetaan Suomessa yleisesti kaupan olevilla raken­nustarvikkeilla ja yleisesti käytössä olevilla, nykyaikaisilla työmenetelmillä. Vahingon määrää laskettaessa korjauskus­tannuksissa ei oteta huomioon rakennusosien entistämisen aiheuttamia kustannusten lisääntymisiä.

Mikäli rakennuksen tai rakennuksen osan nykyhinta vahinkohetkellä on alentunut alle puoleen sen uudishinnasta, vahingon määrä lasketaan rakennuksen tai sen osan nykyhinnan mukaan. Tällöin myös korvaus maksetaan nykyhinnan mukaan.

Uudishinnan mukaan määräytyvä korvaus edellyttää, että vahingoittunut rakennus korjataan tai sen tilalle rakennetaan samalle tontille tai tilalle uusi vastaavan­lainen ja vastaavaan käyttöön tarkoitettu rakennus kahden (2) vuoden ku­luessa vakuutustapahtumasta.

Korvaus suoritetaan kahdessa erässä. Ensin suoritetaan nykyhinnan mukainen korvaus. Tämän jälkeen korvataan uudishinnan ja nykyhinnan välinen erotus, kun vakuutusyhtiö on saanut selvityksen rakennuksen korjaus- tai rakentamistoimenpiteiden suorittamisesta. Korvauksena maksetaan kuitenkin enintään rakennuksen toteutuneiden rakentamiskustannusten ja maksetun nykyhintakor­vauksen erotus.

6.2.2 Vahinkojen korvaaminen, piha-alue

Piha-alueen ja puutarhan vahingon määrä lasketaan kun­nostuskustannusten mukaan. Lisäksi korvataan kaatunei­den puiden raivaus, ei kuitenkaan niiden pois kuljetta­mista, pilkkomista tai haketusta.

Pensaat ja puut korvataan kertomalla normaalikokoisten taimien hinta kolmella. Taimien hankintakustannukset korvataan tositteita vastaan vain Suomessa yleisesti kaupan olevien taimien uudishinnan mukaan. Lisäksi korvataan kohtuulliset kuljetus- ja istutuskustannukset.

Puhdistus- ja kunnostuskustannuksia korvataan enintään 50 000 euroon asti.

6.3 Korvaamistavat

6.3.1 Korjaaminen

Esinevahinko korvataan ensisijaisesti maksamalla korjauskustannukset. Korjaamisella tarkoitetaan omaisuuden palauttamista vastaavanlaiseen kuntoon, joka sillä oli ennen vahinkoa.

Ratkaisu

Asetelma

Asiassa on riitaa vakuutuksesta korvattavan luonnonilmiövahingon määrästä. A:n valituksen mukaan vakuutuskorvaus tulisi laskea U Oy:n urakkatarjouksen mukaan ja hän vaatii 5 000 euron lisäkorvausta. U Oy:n urakkatarjous perustuu A:n puolelta esitettyyn tarjouspyyntöön. Vakuutusyhtiö katsoo, että tarjouspyynnön mukaista vahingon määrä ei voida pitää osoituksena vakuutuksesta korvattavien vahinkojen ja korjaustöiden määrää arvioitaessa. Yhtiön mukaan sen suorittamat korvaukset kattavat vakuutussopimuksen sisällön mukaisen korvausvastuun.

Vakuutuksen kohde ja korvaussäännöt

Esinevakuutuksesta voidaan korvata sen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja. Asiassa on riidatonta, että autotalli ja varastorakennus ovat olleet vakuutuksen kohteena. Vakuutusehtojen mukaan piha-alue on asuinraken­nuksen vakuutuksen kohteena rakennuksien välittömässä läheisyydessä päivittäisessä käytössä olevan hoidetun alueen osalta. Tonttimetsä ja luonnonvaraiset alueet eivät ehtojen mukaan ole rakennuksen vakuutuksen kohteena.

Vakuutusehtojen mukaan rakennuksen vahingon määrä laske­taan selvittämällä ensisijaisesti suunniteltujen korjauskus­tannusten määrä joko laskemalla tai käyttämällä apuna urakkatarjousmenettelyä. Nykyhinnan ollessa vahin­kohetkellä vähintään puolet uudishinnasta vahin­gon määrä lasketaan uudishinnan mukaan. Mikäli nykyhinta on alle puolet, lasketaan vahingon määrä nykyhinnan mukaan. Uudishinnan mukainen korvaus maksetaan kahdessa erässä siten, että ensin suoritetaan nykyhinnan mukainen korvaus. Uudishinnan mukaisen korvauksen edellytyksenä on vakuutusehtojen mukaan selvityksen esittäminen jälleenhankintatoimista. Uudishinnan mukaisena korvauksena maksetaan ehtojen mukaan enintään rakennuksen toteutuneiden rakentamiskustannusten ja maksetun nykyarvokor­vauksen erotus.

Vakuutusehtojen mukaan rakennuksen vahingon määrää selvitetään ensisijaisesti laskelmalla tai urakkatarjousmenettelyllä. Vakuutusyhtiön uudishinnan mukaisen korvausvastuun suuruus on ehtojen perusteella enintään toteutuneiden vakuutusehtojen mukaisten rakentamiskustannusten määrä. Vakuutuslautakunta katsoo korvaussäännösten merkitsevän sitä, että urakkatarjousmenettelyssä saatava hintatieto ei välttämättä ole lopullinen osoitus korvattavan vahingon määrästä.

Vakuutuksen kohteena olevan piha-alueen vahingon määrä korvataan kunnostuskustannusten mukaan. Kaatuneiden puiden jatkokäsittely on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

A:n tarjouspyyntö ja vakuutusyhtiön sitä koskevat väitteet

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus häntä kohdanneen vahingon määrästä. Riitatilanteessa korvauksen hakijalla on lähtökohtainen näyttövelvollisuus siitä, että vakuutusyhtiön suorittama korvaus ei ole ollut määrältään vakuutussopimuksen mukainen.

Vakuutuslautakunnalle esitetystä selvityksestä ei ilmene, kuinka suuri vakuutuksen kohteena oleva piha-alue on. Asiassa jää selvittämättä, että vakuutusehdoissa tarkoitettu piha-alue olisi tarjouspyynnössä mainitun yhden hehtaarin suuruinen. Lautakunnalle on jäänyt epäselväksi, millä perusteella vakuutusyhtiö katsoo myrskyssä irronneiden oksien ja muun materiaalin piha-alueelta kokoamisen rajautuvan korvauspiirin ulkopuolelle. Piha-alueen puiden poiskuljetuksesta aiheutuvat kulut rajautuvat vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

Urakkatarjouksista saadun selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää ilmeisenä, että vakuutusyhtiön maksamassa 25 000 euron suuruisessa riidattomassa osuudessa on huomioitu tiilikaton vahinko jälleenhankintahinnan mukaisella korvausperusteella. Tämä seikka huomioiden Vakuutuslautakunta pitää asiaa tarkastellessaan autotallin tiilikaton korvausperusteena sen jälleenhankintahintaa. Varastorakennuksen peltikaton osalta jää käytettävissä olevan selvityksen perusteella epäselväksi, kuinka laaja peltikatteen kor­jaustarve on ollut.

Käytettävissä olevan selvityksen perusteella jää epäselväksi, kuinka suurelta alalta nurmikkoalue on vaurioitunut. Samoin epäselväksi jää pihakivetyksen vahingon laajuus.

Edellä todettu huomioiden Vakuutuslautakunta ei pidä U Oy:n tarjouspyynnön summaa osoituksena A:ta kohdanneen vahingon määrästä. Lautakunta ei ole U Oy:n tarjouspyynnön tai muun sille esitetyn selvityksen perusteella voinut todeta, että vakuutussopimuksen perusteella korvattava vahinko ylittäisi vakuutusyhtiön A:lle jo suorittaman korvauksen. Näiden syiden johdosta Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa lisäkorvausta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Vuori. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA