Vakuutuksenottajana olevan asunto-osakeyhtiön huoneiston B 57 asukas oli nukahtanut suihkuun, ja vedet olivat valuneet huoneiston lattialle ja edelleen alempiin kerroksiin. Vahinko tapahtui 12.–13.7.2003 välisenä yönä.

 

 

Vakuutuksesta korvataan vuodon vakuutetulle omaisuudelle aiheuttamat suoranaiset esinevahingot. Vuodolla tarkoitetaan nesteen, kaasun ja höyryn virtaamista ennalta arvaamattomasti, äkillisesti ja suoraan mm. rikkoutuneesta tai toimimattomasta kiinteästä vesi-, jätevesiviemäri- tai lämpöjohtoverkosta. Vakuutuksen rajoitusehtojen mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka johtuu käyttäjän huolimattomuudesta, kuten hanan auki unohtamisesta.

 

Tässä tapauksessa vesivahinko on aiheutunut suihkun auki jäämisestä, kun asukas oli yöllä nukahtanut suihkuun. Vesi ei siis ole ennalta arvaamattomasti, äkillisesti ja suoraan virrannut rikkoutuneesta tai toimimattomasta vesijohtoverkosta, mikä olisi kiinteistövakuutuksesta korvattavaksi tulevan vuotovahingon edellytys. Tässä tapauksessa vesi on virrannut tarkoitetusti avatusta ja toimivasta vesijohtoverkosta. Selvityksen mukaan kyseessä ei ole kiinteistövakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma, eikä kiinteistövakuutuksesta korvata korjauskuluja.

 

 

Asunto-osakeyhtiö pyytää asiamiehen välityksellä Vakuutuslautakunnan lausuntoa. Lausunnonpyytäjän mielestä käyttäjän huolimattomuutta koskevaa rajoitusehtoa ei voida soveltaa tähän tapaukseen. Vahinko ei ole aiheutunut siitä, että vesihana olisi unohdettu auki, vaan vahinko on sattunut suihkun auki jäämisestä.

 

Lausuntopyynnössä viitataan kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:ään ja oikeustoimilain 36 §:ään, joissa käsitellään sopimuksen kohtuullistamista. Asunto-osakeyhtiön tapauksessa voidaan katsoa sovellettavan kuluttajansuojalain mukaisia periaatteita sen vuoksi, että asunto-osakeyhtiössä on kyse yksityishenkilöiden omaa yksityistä asumistaan varten perustamasta yhteisöstä, jota ei useinkaan voida rinnastaa varsinaiseen elinkeinonharjoittajaan.

 

On kohtuutonta jättää vahinkokustannukset asunto-osakeyhtiön kannettaviksi sillä perusteella, että vahingonaiheuttaja on itse omalla huolimattomuudellaan aiheuttanut vahingon. Asunto-osakeyhtiö ei kykene valvomaan jokaisen vakuutetulla kiinteistöllä asuvan käyttäytymistä pitäen silmällä sitä, ettei kiinteistölle aiheudu vahinkoa mm. ajattelemattomasta käyttäytymisestä. Sellaisessa tilanteessa, jossa vahinko on huolimattomuudella aiheutettu, asunto-osakeyhtiöllä ei ole mitään vakuutusoikeudellista turvaa, jos vahingonaiheut­tajalla itsellään ei ole omaa vakuutusta, jonka piiristä vahinkokustannukset korvattaisiin. Vahingon suuri määräkin huomioon ottaen olisi kohtuutonta, että asunto-osakeyhtiöllä ei tällaisessa tapauksessa olisi vakuutusturvaa. Kustannuksia vahingosta syntyi 77.612 euroa.

 

Tässä on kyseessä äkillinen ja arvaamaton vahinkotapahtuma, jota ei ole voi­tu ennakoida. Asunto-osakeyhtiö ei olisi voinut tehdä mitään tämän tilanteen välttämiseksi. Tässä yksittäistapauksessa vakuutussopimuksen ehtoa tulee tulkita vakuutuksenottajan kannalta myönteisesti tai toissijaisesti ehtoa on soviteltava, koska ehdon noudattaminen vakuutusyhtiön ilmoittamalla tavalla johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen.

 

 

Vakuutusehtojen mukaan korvattavan vahingon edellytyksenä on veden virtaaminen ennalta arvaamattomasti, äkillisesti ja suoraan rikkoutuneesta tai toimimattomasta kiinteästä vesijohtoverkosta. Tässä kyseessä on kuitenkin hanan tarkoituksellinen avaaminen ja sen seurauksena tapahtunut veden vuotaminen ehjästä ja toimivasta vesijohtoverkosta. Tapahtuma on myös ennalta arvattavissa oleva suihkuun nukahtamisen seuraus. Kyseessä ei siten ole vakuutusehtojen tarkoittama korvattava vuotovahinko. Tämän lisäksi kyseessä on myös rajoitusehdolla vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle rajattu käyttäjän huolimattomuudesta aiheutunut vahinko.

 

Lausunnonpyytäjän mielestä rajoitusehto olisi kohtuuton. Vakuutusyhtiö painottaa, että vahinko olisi korvauspiirin ulkopuolella jo ilman rajoitusehtoakin, koska kyseessä ei ole vuotovakuutusehdoissa tarkoitettu vakuutustapahtuma.

 

Rajoitusehdon osalta yhtiö katsoo, ettei kuluttajansuojalakia voida soveltaa tilanteeseen, jossa sopimusosapuolena on asunto-osakeyhtiö. Oikeustoimilain mukaista kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet ja muut seikat. Oikeustoimilain esitöiden mukaan sopimukseen rauhassa perehtyneen, vastapuolesta riippumattoman ja vastuukykyisen henkilön tekemää sopimusta ei sovitella kuin todella merkittävän tasapainottomuuden yhteydessä. Yhtiö katsoo, että kohtuuttomuus tulee kysymykseen vain, jos ehto on sopimusta kokonaisuutena arvioiden kohtuuton.

 

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei rajoitusehto ole kohtuuton ottaen huomioon sopimuskokonaisuus. Rajoitusehdossa tarkoitettu tilanne ei myöskään ole mikään tyypillisesti aktualisoituva tapahtuma. Vakuutussopimukseen sisältyy aina rajoitusehtoja, jotta mm. vakuutusmaksut pysyisivät kohtuullisina. Vakuutussopimuksen on tehnyt ammatti-isännöitsijä, jota voidaan pitää kiinteistövakuutuksen suhteen normaalia asiantuntevampana henkilönä. Lisäksi vakuutuksenottajalla on ollut mahdollisuus harkita sopimukseen sitoutumista.

 

Vakuutusyhtiö katsoo vielä, että vakuutussopimuksen ehdon tulkitseminen epäselvyyssäännön mukaisesti vakuutuksenottajan kannalta myönteisesti tulee kysymykseen vain, jos ehto on sanamuodoltaan sellainen, että ratkaisua ei saada sisällöstä sanamuodon perusteella, eikä epäselvyyssääntöä silloinkaan pidetä yksinomaisena tulkintasääntönä. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei rajoitusehto ole epäselvä eikä lausunnonpyytäjäkään näin ole vaatimustaan perustellut. Asiassa ei ole perusteita tulkita sopimusehtoa laatijansa vahingoksi.

 

Kokonaisuutena vakuutusyhtiö katsoo, ettei kyseessä ole vuotovakuutusehtojen mukaan korvattava vahinko. Rajoitusehtoa voidaan soveltaa tähän tilanteeseen, minkä lisäksi rajoitusehdon sovittelu ei tule kyseeseen. Tämä vahinko jää vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jo ilman rajoitusehtoakin. Aihetta korvauspäätöksen muuttamiseen ei ole.

 

 

Tapaukseen sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen kohdan 1.7.1 mukaan vakuutus korvaa vuodon vakuutetulle omaisuudelle aiheuttamat suoranaiset esinevahingot.

 

Vuodolla tarkoitetaan nesteen, kaasun tai höyryn virtaamista ennalta arvaamattomasti, äkillisesti ja suoraan rikkoutuneesta tai toimimattomasta:

-         kiinteästä vesi-, jätevesiviemäri- tai lämpöjohtoverkosta

-         Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ry:n Sprinklerisäännöt 1983 täyttävästä sammutuslaitoksesta

-         rakennuksen sisäpuolisesta sadevesiputkistosta

-         vesijohtoverkostoon kiinteästi liitetyistä käyttölaitteista kuten pesukoneesta

-         rakennukseen kuuluvista, kiinteästi asennetuista, rakennusta palvelevista putkistoista, säiliöistä tai niihin liittyvistä käyttölaitteista.

 

Ehtojen kohdan 1.7.2 mukaan vakuutus ei korvaa mm. vahinkoa, joka johtuu käyttäjän huolimattomuudesta, kuten hanan auki unohtamisesta.

 

Tässä tapauksessa huoneiston asukas on yöllä nukahtanut suihkuun, minkä takia suihkuvedet eivät ole päässeet suihkun lattiakaivoon vaan ne ovat valuneet alaspäin eri huoneistoihin.

 

Tapauksessa on ensiksi arvioitava, onko kyseessä vakuutusehtojen mukaan korvattava vuotovahinkotapahtuma. Ehtokohdan 1.7.1 mukaan korvattavan vuotovahingon edellytyksenä on mm. nesteen virtaaminen rikkoutuneesta tai toimimattomasta vesijohtoverkosta. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei tässä tapauksessa ole kysymys vesijohtoverkon rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta. Auki jäänyt suihku on toiminut sinänsä normaalisti. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei tässä tapauksessa ole sattunut ehdoissa määriteltyä korvattavaksi tulevaa vakuutustapahtumaa.

 

Lautakunta katsoo myös, ettei vakuutusehtojen kohtaa 1.7.1 tee kohtuuttomaksi se seikka, että korvattavan vuotovahingon edellytykseksi on asetettu vesijohtoverkon tai muun kohteen rikkoutuminen tai toimimattomuus. Nyt käsillä olevan kaltaiset tilanteet eivät lautakunnan käsityksen mukaan ole käytännössä niin yleisiä, että rikkoutumisen tai toimimattomuuden edellyttäminen tekisi vuotovakuutuksen korvauspiiriltään käytännössä "tyhjäksi". Lautakunnan mielestä ehdon soveltaminen sanamuotonsa mukaisesti ei myöskään johda tässä tapauksessa kohtuuttomuuteen.

 

Vakuutuslautakunta katsoo näin ollen, ettei vakuutusyhtiö ole tässä tapauksessa velvollinen korvaamaan auki jääneestä suihkusta aiheutunutta vahinkoa, koska korvattavaa vakuutustapahtumaa ei ole sattunut. Asian näin päättyessä lautakunta ei pidä tarpeellisena arvioida tapausta käyttäjän huolimattomuutta koskevan rajoitusehdon kannalta.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Routamo ja jäsenet Tuomela, Laapotti, Sario sekä Uimonen. Sihteerinä toimi Raulos.