Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan vuonna 1974 rakennetussa, vuonna 1994 saneeratussa pesuhuoneessa huomattiin 22.10.2013 kosteutta seinän rajalla ja hanan alla olevat laatat olivat irronneet. LVI-asentaja totesi, että hanan tiiviste oli rikkoutunut ja vesi oli päässyt valumaan kiinnitysruuveja pitkin alas laattojen ja seinän välistä aiheuttaen laattojen irtoamisen ja seinän kastumisen. Korvausta vesivahingon korjauskuluista on haettu kotivakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on katsonut 12.12.2013 päivätyssä korvauspäätöksessään, että koska vuoto on ollut suihkutilassa ja vuoto- ja roiskevedet ovat päässeet läpivientien kautta rakenteeseen, ei vahinkoa voida pitää ennalta arvaamattomana eikä korvausta tästä syystä voida suorittaa. Pesuhuoneen lattiarakenteelta ja seinärakenteelta roiskevesien ja suihkun alueella edellytetään rakentamismääräysten ja hyvän rakentamistavan mukaista vedeneristystä.

Valitus

Vakuutuksenottaja on katsonut 14.1.2014 päivätyssä valituksessaan, että vuoto- ja roiskevesiä ei ole päässyt ruuvireikien kautta seinään muualta kuin rikkoutuneen tiivisteen aiheuttaman vuodon kohdalta eli hanan muovisuojan sisältä. Tämä on perusteltavissa sillä seikalla, että kun tiiviste vaihdettiin, lakkasi vuoto seinän sisälle ja seinä oli kuiva jatkuvasta käytöstä huolimatta. Yläpuolisten putkien kautta vesien valuessa seinään olisi seinä ollut yhä märkä. Pesuhuoneen seinä ja pesuhuoneen saneeraus ja käyttövesiputkien asennus vuonna 1994 on tehty rakennusmääräysten mukaan. Kukaan ei ollut huomannut seinän kastumista kovasta käytöstä huolimatta ennen kuin tiiviste oli mennyt rikki siinä määrin, että vesi oli valunut lattian laatoille. Jos vuoto olisi ollut hyvin pitkäaikaista, olisi se aiheuttanut makuuhuoneen puoleisen seinän homehtumisen, mutta näin ei nyt tapahtunut. Kosteutta seinään ei ole päässyt myöskään lattian puolelta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut 9.6.2014 päivätyssä vastineessaan, että vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvat rakennuksen kiinteästä johtoverkostosta aiheutuneet arvaamattomat vuotovahingot. Tässä tapauksessa on kuitenkin kyse siitä, että putki on vuotanut pesuhuoneessa, jossa suihkuseinän rakenteisiin ei saa päästä vesiä. Koska pesuhuoneessa on pintaan asennettu käyttövesiputki, on hanan tiivistevuodon aiheuttama vahinko johtunut seinärakenteen puutteellisesta vedeneristyksestä. Jos hanalle tuleva käyttövesiputki olisi vuotanut laatoituksen ja vedeneristeen takana, olisi tällöin lähtökohtaisesti kysymys johtoverkostosta aiheutuneesta arvaamattomasta vuotovahingosta myös rakenteiden kastumisen osalta. Asiassa tehtyjen tutkimusten ja saatujen selvitysten perusteella vahingon syynä on pidettävä kuitenkin rakennevirhettä.

Pesuhuoneessa on ollut puutteellinen vedeneristys, koska suihkuseinän rakenteeseen on päässyt suihkuvesiä ja pesuhuoneen hanan tiivisteen vuotovesiä ruuvin reiästä. Tällaista vuotovahinkoa ei voida pitää arvaamattomana. Pesuhuoneiden pinnoitteiden tulee kestää veden aiheuttamaa rasitusta.

Kartoitusraportin mukaan pesuhuoneen seinärakenne on ollut seuraavanlainen: laatta/lastulevy/alumiinipaperi, puurunko ja villa. Kartoitusraportin mukaan seinärakenteessa ei ole vedeneristystä. Lisäksi seinärakenteessa on riskirakenteena lastulevy ja alumiinipaperi, jota voidaan pitää rakennevirheenä erityisesti kun vedeneristystä ei ole ollut. Laatoituksen läpi pääsevät vedet vaurioittavat lastulevyä ja rakenteisiin kulkeutunut vesi saattaa alumiinipaperin johdosta jäädä alumiinipaperin pinnalle ja lastulevyn väliin. Tässä tapauksessa alumiinipaperi on kuitenkin ilmeisesti estänyt makuuhuoneen puoleisen seinän homehtumisen, mutta tällä ei kuitenkaan ole merkitystä vuotovahingon arvaamattomuuden arvioinnissa.

Sillä, onko vahinko aiheutunut hanan tiivisteen vuotamisesta vai roiskevesistä ei ole vaikutusta vahingon korvattavuuden kannalta, koska kumpikaan vaihtoehdoista ei ole korvattava vakuutustapahtuma. Muutoinkaan johtopäätöksiä hanan tiivisteen uusimisen vaikutuksista seinärakenteen kosteuksille ei voida tehdä, koska jo kartoitushetkellä seinärakennetta oli avattu, jolloin seinärakenne pääsee kuivumaan. Seinärakenteen olleessa avattuna ei suihkua ole voitu käyttää normaalilla tavalla, koska muutoin suihkuvedet olisivat päässeet tehdystä reiästä suoraan rakenteisiin.

Pesuhuoneen remontointivuonna 1994 ja sitä ennen oli pesuhuoneen suihkuseinän ja lattiakaivollisen tilan lattiarakenteen vedeneristämiselle asetettu vaatimuksia rakennusmääräyksissä ja ohjeissa, joten kyseessä voisi olla myös rakennevirheestä johtunut vahinko. Jos katsottaisiin, että pesuhuoneen seinärakenteen suhteen tapauksessa ei ole ollut rakennevirhettä, ei vahinko olisi kuitenkaan arvaamaton ja kosteus on joka tapauksessa päässyt seinärakenteeseen vähitellen. Yhteenvetona voidaan todeta, että kosteusvaurioiden varsinaisena syynä ei ole pidettävä hanan tiivisteen rikkoutumista vaan seinärakenteen vedeneristyksen puutteellisuutta.

Selvitykset

3.12.2013 tehdyn kosteuskartoitusraportin mukaan vahingon aiheutti vuoto- ja roiskevesien pääsy suojakupin sisään ja edelleen ruuvinreikien kautta seinälevyyn. Vuonna 1974 rakennetun omakotitalon pesuhuone ja sauna oli remontoitu ja käyttövesiputket oli asennettu pintaan vuonna 1994 tehdyn laajennuksen yhteydessä. Lastulevystä voitiin päätellä, että vuoto oli ollut pientä ja pidempiaikaista. Suihkuseinä oli kastunut noin puolentoista metrin matkalta hanan korkeudelle. Kastunut seinä oli tarkoitus avata eristeiden poistoa varten. Alapohjaeristeen kosteuden takia suositeltiin myös lattian avaamista seinärakenteiden ja lämpöverkostoputkien kunnon tarkistamiseksi. Lattian ja seinän alaosan pintakosteusarvot olivat kohollaan. Hanan ja hanakulmien välisissä liitoksissa oli valumajälkiä. Myös roiskevedet pääsivät käyttövesiputkia pitkin suojakupin sisälle.

Vahinkokartoittajan 4.12.2013 lähettämän sähköpostin mukaan vanhoja tiivisteitä ei ollut nähtävillä mutta tarkastaja oletti, että hanan kiristys hanakulmiin on jäänyt löysälle ja alkanut ajan kuluessa vuotamaan. Pieni tihkuvuoto on päässyt jatkuvasti ruuvin kohdalta laattojen alle ja kastellut seinää, mikä viittaisi ruuvin tiivistyksen pettämiseen ja siihen, että kyse on ollut asennus- tai huoltovirheestä. Heti hanan alapuolella ei ollut pintakosteutta, joten roiskevedet eivät ole kastelleet seinää vaan seinä on kuivunut tiivisteiden vaihdon jälkeen. Päällisin puolin hanassa ei havaittu mitään rikkoutumista.

Rakennusaikaan voimassa olleen rakennusmääräyksen kohdan RT822.34 Kylpyhuone, puutalon mukaan puutaloissa kylpyhuoneen eristäminen kosteudelta on välttämätöntä. Paitsi lattia, on myös seinät ja sisäkatto eristettävä huolellisesti.

Kohdan 22 mukaan veden- ja kosteudeneristyksen yhteydessä on kiinnitettävä huomiota läpäisevien ja viereisten rakennusosien liitoskohtien tiiviyteen.

Valmiin veden- ja kosteudeneristyksen on oltava katkeamaton. Sen tulee ulottua suojattavan rakennusosan yli niin laajalle, ettei vesi pääse kiertoteitse tunkeutumaan rakennusosiin. Eristyksen ja sen läpäisevien rakennusosien liittymäkohtien ja liikuntasaumojen tiiviyden tulee vastata ympäröivän eristyksen tiiviyttä.

RIL 107‑ 1981 (Rakennusten veden- ja kosteudeneristyksen ohjeet) vuodelta 1981 kohdan 2.1 (Maanvastaiset rakenteet) mukaan märkien huonetilojen maanvastaisissa rakenteissa on oltava vedeneristys, jos vesi saattaa aiheuttaa vaurioita rakenteissa.

Kohdan 2.3 (Märkien huonetilojen rakenteet) mukaan veden poistamiseksi on lattian kaltevuuden oltava vähintään 1:100. Märkien huonetilojen lattioissa on oltava vedeneristys. Tarvittaessa myös seinissä on oltava vedeneristys.

Märkien huonetilojen lattioiden vedeneristys ulotetaan siihen korkeuteen, johon veden vaikutus ulottuu, kuitenkin yleensä vähintään 50 millimetriä valmista lattiapintaa ylemmäksi, siten, että seinää pitkin valuva vesi ei pääse eristyksen taakse. Kynnysten kohdalla eristys nostetaan vähintään 25 millimetriä valmista lattiapintaa ylemmäksi.

Putkien läpiviennit yms. lävistykset tehdään vedeneristyksen kohdalla vedenpitäviksi.

Vuoden 1976 määräysten osion C2 (Kosteus) kohdan 2.2.23 mukaan kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 25.9 (Nesteen, höyryn tai kaasun virtaaminen johtoverkosta tai laitteesta) mukaan vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta aiheutunut vahinko, kun aine on virrannut arvaamattomasti ja suoraan

- rakennuksen omasta kiinteästä vesi-, jätevesiviemäri- tai lämpöjohtoverkosta, höyry-, kaasu- taikka öljyputkistosta

- rakennuksen sisäpuolisesta sadevesiputkistosta

- rakennuksen omista yhteisissä tiloissa olevista kiinteistä käyttölaitteista tai

- hyväksytyllä letkuliitännällä ja sulkuventtiilillä johtoverkkoon liitetystä kotitalouskäytössä olevasta pesukoneesta.

Ratkaisu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko kosteusvahingossa kyse ollut vakuutusehtojen mukaisesta arvaamattomasti ja suoraan virranneesta nesteestä aiheutuneesta vahingosta.

Vahinko on vakuutuksenottajan mukaan aiheutunut hanan tiivisteen rikkoutumisesta. Kukaan ei vakuutuksenottajan mukaan ollut huomannut seinän kastumista kovasta käytöstä huolimatta ennen kuin tiiviste oli mennyt rikki siinä määrin, että vesi oli valunut lattian laatoille. Vesivahinko on kosteuskartoitusraportin mukaan aiheutunut roiske- ja vuotoveden päästyä käyttövesiputkia pitkin suojakupin sisälle ja edelleen ruuvinreikien kautta seinälevyyn.

3.12.2013 tehdyn kosteuskartoitusraportin mukaan vahingon aiheutti vuoto- ja roiskevesien pääsy suojakupin sisään ja edelleen ruuvinreikien kautta seinälevyyn. Lautakunta toteaa, että koska vesivahinko on kosteuskartoitusraportin mukaan aiheutunut ajan kuluessa ja kosteusvahinko selvitysten perusteella johtunut puutteellisesta vedeneristyksestä, ei kyseessä näin ollen ole ollut vakuutusehtojen mukainen äkillinen ja arvaamaton vuotovahinko. Vakuutuslautakunta pitää edellä mainituin perustein vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA