Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 12.10.2016 mukaan A:lle (s. 1938) määrättiin 25.8.2016 Orisantin-lääke aivoinfarktin estolääkkeeksi. Lääkkeen käytön aloittamisen jälkeen A:lle kehittyi takaraivossa tuntunutta voimakasta päänsärkyä, josta seurasi voimakasta oksentamista joka päivä suurin piirtein samaan kellonaikaan (n. 15 ̶ 15.30). Oksentamista ja päänsärkyä jatkui kerrallaan useita tunteja ja jopa yöhön asti. Oksentamisen seurauksena aiheutui myös pidätysvaivoja. Oireilua jatkui reilun viikon ajan ja niiden myötä A:n toimintakyky laski siten, ettei hän kyennyt liikkumaan. Vielä lääkevahinkoilmoitusta tehtäessä A:n oireet eivät olleet vielä täysin poistuneet; hän kärsi voimakkaasta väsymyksestä ja tasapainohäiriöistä. Lääkevahinko aiheutti myös voimakkaita pelkotiloja. A katsoi, että oireilu johtui Orisantin-lääkkeestä ja haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että lääkevahingon korvattavuuden edellytyksenä on todennäköinen syy-yhteys lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Yhtiö viittasi A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja totesi, että A oli 24.8.2016 hakeutunut sairaalaan äkillisesti ilmaantuneiden kaksoiskuvien takia ja hänellä oli todettu pieni paikallinen aivorungon aivoinfarkti ja sen aiheuttama silmän liikehermon toimintavaje. A hakeutui pahoinvoinnin ja oksentelun takia sairaalaan 2.9.2016 ja uudelleen 5.9.2016. Potilaskertomuksissa oli päätelty, että pahoinvointi ja oksentelu olivat seurausta oikean silmän liikevajeesta ja Orisantin-lääkehoidolla ei ollut osuutta oireisiin. Yhtiö katsoi, ettei oireiden syy-yhteys lääkkeen käyttöön ollut niin todennäköinen, että oireet tulisivat korvattaviksi lääkevahinkona. Näin ollen haettua korvausta ei maksettu.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A toteaa, että päänsärky- ja pahoinvointioireet ovat ajallisesti paikannettavissa Orisantin-lääkityksen aloittamiseen ja käyttöön, mikä tekee syy-yhteydestä lääkkeen käytön ja oireiden välillä erittäin todennäköisen. Jos oireet olisivat johtuneet silmästä, niitä olisi ollut jo ennen lääkityksen aloittamista. Näin ei kuitenkaan ollut. Toisaalta oireet lievittyivät heti lääkkeen lopettamisen jälkeen. Myös akuuttikotisairaanhoidon hoitajat ovat päätelleet oireiden syyksi Orisantinin.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan päätöksessään esitetyt seikat.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia lääketieteellisiä selvityksiä ajalta 1.8. ̶ 21.10.2016.

Keskussairaalan neurologian päivystyksen sairauskertomustekstin 24.8.2016 mukaan A on tullut päivystykseen aamulla herätessä ilmenneiden kaksoiskuvien takia. Muuten A on ollut oireeton; hänellä ei ole ollut päänsärkyä, pahoinvointia, puheen tuoton häiriötä, raajaoireita tai tasapainovaikeutta. A sairastaa tyypin 2 diabetesta, verenpainetautia ja astmaa. Kliinisessä tutkimuksessa on todettu, että oikea silmä ei liiku keskiviivan yli; muuten aivohermojen 2 ̶ 12 toiminta todettiin normaaliksi. Silmän liikehermon osittaisen halvauksen taustalla on epäilty diabeteksen aiheuttamaa mikroinfarktia kolmannessa aivohermossa. Sairauskertomustekstin 25.8.2016 mukaan kaksoiskuvaoireen hoitoon on tarvittaessa ohjeistettu silmälapun käyttö puolta vaihdellen, jos kaksoiskuvaoire kovasti häiritsee. A:ta 24.8.2016 tutkinut lääkäri on kirjoittanut A:lle reseptit kolesterolilääkkeestä ja Orisantinista, mutta 25.8.2016 on arvioitu, että Primaspan riittää verihyytymiä ehkäiseväksi lääkkeeksi eikä Orisantinia tarvitse aloittaa. A on siirretty jatkohoitoon terveyskeskukseen. Terveyskeskuksen hoitokertomuksen 25. ̶ 31.8.2016 mukaan A on kotiutettu 31.8.2016.

Keskussairaalan päivystyksen sairauskertomustekstin 2.9.2016 mukaan A on tullut päivystykseen edellisenä päivänä alkaneen pahoinvoinnin ja oksentelun takia. Vastaanotolla A on ollut voipunut ja valittanut kipua olkapäiden alueella sekä päänsärkyä. Seurannassa A ei ole oksennellut, lievään pahoinvointiin on annettu Primperan-pahoinvointilääkettä. A on siirretty tarkkailuun ja lääkitykseksi määrätty tarvittaessa Perfalgan päänsärkyyn ja Primperan pahoinvointiin. Sairauskertomustekstin 3.9.2016 mukaan A:lla ilmenneen pahoinvoinnin ja päänsäryn on arvioitu liittyneen silmän liikehermon halvaukseen. Pahoinvointi ja oksentelu ovat rauhoittuneet tarkkailun aikana ja A on kotiutettu 3.9.2016. Merkinnän 5.9.2016 mukaan A on tullut uudelleen päivystykseen pahoinvointi- ja päänsärkyoireilun takia. Oireilun on edelleen arvioitu liittyvän kaksoiskuviin. A on otettu tarkkailuosastolle. Merkinnän 6.9.2016 mukaan A:n vointi on kohentunut yön aikana. A:lle on ohjeistettu silmälapun käyttö tarvittaessa osittaisen silmän liikehermon halvauksen hoitoon, mikäli kaksoiskuvaoire on häiritsevä. A on kotiutettu. Merkinnän 10.9.2016 mukaan kotihoidosta on otettu yhteyttä päivystykseen. A:lla on ollut käytössä Orisantin, vaikka sille ei olisi kirjauksen 25.8.2016 mukaan ollut tarvetta. Lääkkeen käyttö on ohjeistettu lopettamaan ja aloittamaan seuraavana päivänä Primaspan. Kotihoidon tekstin 10.9.2016 mukaan Orisantin-lääkitys on lopetettu. Merkintöjen 11.9.2016 mukaan A:n vointi on parantunut. A on ollut varma, että pahoinvointi- ja päänsärkyoireisto on johtunut Orisantinista.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla Orisantin-lääkkeen käytön aikana ilmenneet pahoinvointi ja voimakas päänsärky korvata lääkevahinkona.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2016 alkaen) kohdan 4 (lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunta viittaa käytössään oleviin lääketieteellisiin selvityksiin. A on 24.8.2016 hakeutunut päivystykseen kaksoiskuvaoireen takia. Todetun silmän liikehermon osittaisen halvauksen on arvioitu johtuvan pienestä paikallisesta aivorungon aivoinfarktista. A:lla on 1.9.2016 alkaen ollut käytössä Orisantin-lääke aivoinfarktin estoon. Orisantin kuuluu antitromboottisiksi lääkeaineiksi kutsuttujen lääkkeiden ryhmään. Näitä lääkkeitä käytetään estämään uusia verisuonitukoksia todetun aivoverenkiertohäiriön jälkeen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että määrätty suojalääkitys on A:lla todetun aivoinfarktin jälkeen ollut asianmukainen ja tarpeellinen. Lautakunta toteaa edelleen, että päänsärky ja pahoinvointi ovat yleisiä Orisantinin käytön yhteydessä raportoituja haittavaikutuksia. A:lla ei sairauskertomustekstin 24.8.2016 mukaan ole kaksoiskuvien ilmaannuttua ollut päänsärkyä tai pahoinvointia, mikä voisi viitata hoidettavaan sairauteen oireiden syynä. Vakuutuslautakunta pitää näillä perusteilla todennäköisenä, että A:lla Orisantin-lääkkeen käytön aikana ilmenneet päänsärky ja pahoinvointi ovat syy-yhteydessä lääkkeen käyttöön. Lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö voi evätä korvausta esittämillään perusteilla.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio-Timonen
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila