Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana olevan asunto-osakeyhtiön sekaviemärin huomattiin rikkoutuneen 9.7.2013. Korvausta korjauskustannuksista on haettu asunto-osake­yhtiön kiinteistövakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on katsonut 28.8.2013 päivätyssä korvauspäätöksessään, että vakuutussopimuksen mukainen ikävähennys vuonna 1954 rakennetun viemärin osalta ylittää 100 prosenttia (58 vuotta * 3 prosenttia= 174 prosenttia). Tämän vuoksi putki ei ole rikkoutumisen varalta vakuutuksen kohteena, eikä siihen kohdistuvia kustannuksia korvata talotekniikan rikkovakuutuksen perusteella.

Vakuutusyhtiö on katsonut 18.9.2013 ja 31.10.2013 päivätyissä korvauspäätöksissään, että kyseessä ei ole ollut äkillinen, ennalta arvaamaton tapahtuma. Sadevesiviemäri oli vuotanut pohjakerroksen lattian alapuolisessa täyttöhiekassa jo pidemmän aikaa. Pohjakerroksen lattioille on noussut vettä useampaan otteeseen. Tästä syystä ei tästä vahingosta aiheutuneista kustannuksista voida suorittaa vakuutuskorvausta.

Valitus

Vakuutuksenottaja on katsonut 5.5.2014 päivätyssä valituksessaan, että asiassa on riidatonta, että sadevesiviemäri on rikkoutunut ja vuotovahingon osuus tulisi korvata kiinteistövakuutuksesta. Korvauspäätöksessä on keskitytty liikaa kosteuskartoitusraportin mainintaan vuosia kestäneestä vuotamisesta. On totta, että vettä on noussut lattioille useaan otteeseen. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että vettä olisi noussut lattiapinnoille vuosien ajan. Vesi on noussut lattialle ensimmäisen kerran silloin, kun vahinko on havaittu eli 9.7.2013. Tämän havaintopäivän ja ensimmäisen kartoituspäivän välissä vesi on noussut lattioille useampaan otteeseen.

Havaintopäivän jälkeen on välittömästi ryhdytty toimiin vahingon rajaamiseksi ja syyn selvittämiseksi. Kosteus ei ollut noussut kellarin seinissä kovin korkealle. Jos vuoto olisi kestänyt vuosia ja kellarin lattiapinnoille olisi noussut vettä useasti, olisi kosteus noussut huomattavasti korkeammalle seinärakenteissa ja rakenteet olisivat huomattavasti huonommassa kunnossa. Jalkalistan kunto ei viittaa siihen, että rakenne olisi kärsinyt kosteudesta vuosien ajan.

Isännöitsijän lisäselvityksen mukaan vuoto on ollut maan sisässä, jonne ei ole voitu toteuttaa tarkastusta. Vuoto on ilmennyt vasta kun maapohja on kyllästynyt veden määrästä niin paljon, että vesi on kapillaarisesti noussut ylöspäin ja tullut ylös lähimmästä kaivosta. Putket kulkivat noin 80–100 senttimetrin syvyydessä lattiapinnasta. Kun vuoto ja veden nousu lattialle havaittiin, ryhdyttiin asiaa tutkimaan välittömästi. Isännöitsijä katsoo, että vakuutusyhtiön näkemys siitä, että toimiin ei ryhdytty vuodon tultua tietoon ensimmäisen kerran, on perusteeton.

Vuotoa on ollut mahdollisesti jo pidempään, kuten raportissa on mainittu, mutta oletuksena on, että vaurioituneet putket ovat kuitenkin toimineet siinä määrin, että putkessa liikkunut vesimassa on päässyt ohjautumaan viemäriin eikä vuoto ole tullut näkyviin. Se, mitä putkesta on vuotanut, on imeytynyt kokonaan maaperään ja sitä kautta pois. Tilannetta voi verrata siihen, kun käyttövesiputki vuotaa väestönsuojan päällä olevaan eristyshiekkatilaan, jolloin hiekka kyllästyy ensin ja vasta sitten vesi alkaa virrata pois.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut 11.6.2014 päivätyssä vastineessaan, että kosteuskartoitusraportin mukaan vuoto on ollut pitkäaikaista ja että kosteuskartoitusraportin kuvissa näkyvät vesivauriot ovat pitkäaikaisen kosteusrasituksen tulosta. Kohteessa havaittiin myös mikrobiperäistä hajua. On oletettavaa, etteivät kosteuskartoituksen yhteydessä havaitut vauriot ole syntyneet pelkästään tämän mainitun kuukauden ajanjakson aikana. Yleensä rakenteissa näkyvästi esiintyvät kosteusvaurioiden jäljet vaativat pidemmän aikaa jatkuvan kosteusrasituksen. Myöskään aistein havaittavaa mikrobikasvustoa ei normaalisti synny näin lyhyessä ajassa.

Vakuutuksesta tulevat korvattavaksi ainoastaan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneet vahingot. Se, että vahinko on havaittu äkillisesti, ei tarkoita sitä, että se olisi myös syntynyt äkillisesti.

Mitään sellaista äkillistä tapahtumaa, joka olisi voinut aiheuttaa tämän vuodon, ei ole esitetty. Viemäri on ollut sadeviemärin tutkimukset suorittaneen C Oy:n tulkinnan mukaan poikki, sortunut tai sitä ei ollut kytketty mihinkään, joten viemäriputkeen johdettu vesi on ymmärrettävästi vuotanut rakenteisiin, eikä tämä ole kovinkaan ennalta arvaamatonta. Lisäksi tuloveden pääsy viemäriin olisi tullut estää ainakin heti ensimmäisen vuotohavainnon jälkeen vahinkojen laajenemisen estämiseksi.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei vahinko ole aiheutunut mistään yksilöidystä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, vaan viemärin vuoto rakenteisiin on jatkunut pitkään ja toistunut useasti. Korvauspäätökset ovat näin ollen vakuutusehtojen mukaisia.

Selvitykset

Kosteuskartoitusraportin mukaan pitkään vuotanut sadevesiviemäri pohjakerroksen varaston lattian alla oli kastellut rakenteita pohjakerroksen varastossa ja muissa tiloissa sekä asunnossa A 1. Sadevesiviemäri oli vuotanut jo pidemmän aikaa vuosien ajan. Pohjakerroksen lattioille oli noussut vettä useampaan otteeseen. Lattialistojen takaa havaittiin mikrobiperäistä hajua.

C Oy suoritti sadevesiviemärin kuvauksia ja tutkimuksia talon sisäpihalla olleesta umpikannellisesta kaivosta, josta viemäriä pystyttiin kuvaamaan noin 17 metrin pituudelta.

Kuvauksissa viemärikamera kulki mukana koko kuvauksen ajan, kunnes se kohtasi tukoksen 17 metrin kohdalla. Viemärikameran pää oli luultavasti H-kadun puoleisen seinän kohdalla tai asuntoyhtiön varastohuoneen kohdalla tuolloin. C Oy yritti huuhdella viemäriä letkulla puhtaaksi, mutta vesi alkoi tulla läpi varastohuoneessa olevaan kaivoon rakenteiden läpi ja sisäpihalla olevissa kaivoissa veden pinta nousi nopeasti, mikä viittaa C Oy:n mukaan siihen, että viemäri oli poikki, sortunut tai sitä ei ollut kytketty mihinkään. C Oy:n mukaan kohteessa ei ole sadevesiliittymää.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 6.6.1 mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuotaminen äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan rikkoutuneesta tai toimimattomasta rakennukseen kiinteästi asennetusta käyttövesi- tai viemäriputkistosta.

Vakuutusehtojen kohdan 6.2 (Vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuus) mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta.

Ratkaisu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, voidaanko käytössä olevan selvityksen perusteella katsoa, että vuotovahinko on aiheutunut äkillisesti ja arvaamattomasti ja suoraan rikkoutuneesta tai toimimattomasta rakennukseen kiinteästi asennetusta käyttövesi- tai viemäriputkistosta. Korvauksenhakijalla on näyttötaakka korvattavasta vakuutustapahtumasta.

Kosteuskartoitusraportin mukaan sadevesiviemäri oli vuotanut jo pidemmän aikaa vuosien ajan. Pohjakerroksen lattioille oli noussut vettä useampaan otteeseen. Lattialistojen takaa havaittiin mikrobiperäistä hajua. Vakuutuslautakunta toteaa, että putkivuodot ovat lähtökohtaisesti kiinteistövakuutuksesta korvattavia vakuutustapahtumia.

Vahingon syytä selvittäneen C Oy:n tulkinnan mukaan viemäri oli poikki, sortunut tai sitä ei ollut kytketty mihinkään. Koska kyseessä on vuonna 1954 rakennettu talo, pitää Vakuutuslautakunta epätodennäköisenä, ettei viemäriä olisi alun perin kytketty mihinkään. Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinkoa, jossa viemäri oli tulvinut sortumisen tai poikki menemisen vuoksi, voidaan pitää vakuutusehtojen mukaisena vuotovahinkona, jossa neste on vuotanut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan rikkoutuneesta tai toimimattomasta rakennukseen kiinteästi asennetusta viemäriputkistosta.

Edellä mainituin perustein Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan korvauksen vuotovahingon korjauskuluista.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander sekä jäsenet Sario, Uimonen, Laapotti ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA